Jokaikinen yö puolikahdelta annetaan Kallion ravintoloissa valomerkki. Omassa duunissa annetaan varoituslaukaus, käydään kysymässä pöydistä halutaanko lisää ja vielä viitotaan kovasti käymään tiskillä. Usein tulee sanottua, että valomerkki tulee ihan kohta, että jos tekee mieli juoda jotain, niin kannattaa ottaa nyt vielä jokin annos, koska itkeminen alkaa valomerkin jälkeen.
"Ei kiitos", "näin on hyvin" ja "kyllä nämä riittävät" ovat hyvin yleisiä kommentteja. Tosin en tarvitse enää kristallipalloa tietääkseni, että nämä kommentit muuttavat muotoaan puolikahden jälkeen. "Etteks te myy enää mitään", "voiskos saada edes yhden oluen/snapsin/kahvin", "miks sä et varoittanut". Joko myö asiakaspalvelijat ollaan niin hemmetin näkymättömiä tai sitten ihmiset luulevat tietävänsä paremmin kuin me, mitä tarvitaan.
Kun ihmisten pitäisi olla ulkona tasan kello kahteen mennessä, tajuaa, että jos ei ole osa ratkaisua ja on osa ongelmaa. Osa ratkaisua on kerätä kaikki juomat ihmisiltä pois kahteen mennessä ja ohjata heidät ulos. Osa ongelmaa on ihmiset, jotka eivät halua luopua juomistaan eivätkä halua poistua.
Ei siinä mitään. Olen riittävän monta kertaa elämässäni ollut ravintolassa, josta on pitänyt poistua vaikka olisi kuinka kivaa. Henkilökuntakin saattaa olla niin mainiota, että tuntuu, että he eivät myöskään haluaisi meitä asiakkaita pois. Mukavuus saattaa olla näkyvä luonteenpiirre tai osa showta, mutta näille alkoholin portinvartijoille se on myös työtä. Monessa muussa duunissa työt loppuu, kun kello on sovitun verran. Poikkeuksista neuvotellaan työnantajan kanssa. Ravintolassa henkilökunta joutuu neuvottelemaan asiakkaiden kanssa siitä, että saavatko he lopettaa työnsä sovittuun aikaan vai ei. Asiakas on aina oikeassa.
Ei ole. Asiakas on se, joka maksaa viulut ja teoriassa myös palkat. Jos näin kuitenkin halutaan, niin pitäisiköhän ravintolan ammattilaisten mennä lakkoon ja kieltäytyä työstä, jos asiakas (teoreettinen pomo) ei halua poistua paikalta?
Toisaalta, jos ravintolat voisivat olla auki 24h, menetettäisiin ehkä yksi sukupolvi, mutta seuraavan polven ajankäyttöä ei enää rajottaisi alkoholilainsäädäntö.
