maanantaina, syyskuuta 23, 2013

Melkein Pride

Minun on pakko paljastaa, että olen heittänyt kerran elämässäni natsivitsin, jonka kohde olin minä. Sanoin kaverin veljeä kerran neekeriksi pubissa, ja kun hän tuli takaisin pöytään istumaan, kerroin mille nauroin. Ja hyvin nokkelalla äänensävyllä. Tiesin, että se on kaikilla tavoin loukkaavaa, ja tein sen, koska, minun neekerikaverit osaa nauraa kanssani, kun teen sen tahallani. Todistamalla, että olen sisimmiltäni mulkku. Ja teen sen mahdollisesti uudestaan samoista syistä.

Olen syntyjäni suomenkielinen mulkku, joka on saanut alkunsa mahdollisesti Suomessa, mutta anyways syntynyt Ruotsissa. Tarkemmin sanoen Upplands-Väsbyssä. Siellä oli kavereitten kanssa, erityisesti tuntemattomien kanssa, tapana kutsua meitä "finnjäveleiksi" ja "Suomisaatanoiksi". Olin nimittäin syntynyt semmoiseen hassuun paikkaan Ruotsissa, missä oli kaksikielisiä paljon. En edes tajunnut, mitä Finnjävel tarkoittaa. Tajusin vain Suomisaatanan. Äänensävyssä saattoi olla jotain korjaamisen varaa, mutta mitäpäs minunkaltaiseni nulikka niistä tajuaa mitään. Omasta mielestäni puhuin täydellistä titta på -kieltä. Siten minä ostin mutsille tupakkaa kioskista, ja itselleni karkkeja.

Kun muutin Suomeen. Muutin onneksi Keravalle, missä porukka tunnisti minut hyvin nopeasti hurriksi. Oletan, että se johtui siitä, että olin syntynyt Ruotsissa ja puhuin täydellistä suomea jo kuusivuotiaana. Mikä Keravalla on tietenkin etuoikeus. Ainoa mikä menee edelle on Datsun 100A ja Klamydia. Tarkoitan sitä autoa ja bändiä. Datsun 100A on itsessään hyvin tarttuva sukupuolitauti, ja siitä ei saisi tehdä huumoria.

Helsingissä minua kutsuttiin myös hurriksi, mutta sillä tavalla hauskalla tavalla, että sain hengata ihmisten kanssa. Siinä saattoi olla semmoista pientä pilkettä silmäkulmassa, jos saan ilmaista itseäni käyttämättä stadin slangia. 

Irlannissa on semmoista hassuutta välillä havaittavissa, että kaverit saattaa välillä huudella, että puhu englantia, jos kerta asut täällä. Olen yrittänyt opiskella Iiriä, mutta nää paikalliset vedonlyöjät puhuu sitä liian huonosti, että voisin heiltä kysellä neuvoja. 

Tähän taustaan katsoen, on hyvin mukava lueskella Suomesta kerrankin positiivisia uutisia. Selkärankaisimmat Specis Patriaet ovat järjestäneet kivan Heteropriden. Kerrankin potentiaalinen enemmistö saa äänensä kuuluviin ennen kuin ne homot, joita on kaikissa maissa, pilaavat kunnon heteroseksin. Venäjällä se melkein sallittiin.

An sich, on ärsyttävää kun kunnon heterot saa omasta ylpeydestään nihkeilyä päällensä. Joku Jani jostain Perussuomalaisista oli omaa ylpeyttään käynyt heteroimaan jossain, ja jotkut neekerikommunistit oli heti käynyt hänen kimppuunsa jostain natsiläpästä.

Antakaa nyt kaverin relata. Ei hän mitään pahaa tarkoittanut. Jotain lippua oli heiluttanut ja kättänsä oikaissut Charlie Chaplinia kunnioittaakseen. 

Ihme haloo jatkuvasti. Ai niin, tiedättekö montako juutalaista mahtuu tuhkakuppiin? Kaikki.

Ai niin, unohdin mainita, että kun paneskelin viimesi miehen kanssa, niin tein sen hyvin heterolla tavalla, ja puhuin suomea kaiken aikaa. Joten se ei ole homoa eikä ruotsalaisuutta.

lauantaina, kesäkuuta 29, 2013

Kenleena

Opeta minut kävelemään
Tule luo
Ei se ole vaikeaa
Ken sanoo

Hänet on suljettu laatikkoon
Häntä on kiusattu
Häntä ei ole ymmärretty
Ken on olllut siellä, ken ymmärtää

Hänestä kasvoi vahva
Opettaja
Kenestä ei

Hän ei jaa neuvoja
Häneltä pyydetään
Kenestä on kyse

Hän ei anna rahaa
Häneltä lainataa
Ja jos takaisinmaksu viivästyy, niin oma vika
Ken sanoo

Keksipä hän kerran myös, miten ihmisistä pidetään huolta
Ehkä hän teki sen itseään varten
Ehkä muita
Ken tietää

Miksi meistä tulee niin tyhmiä kun viisastumme
Ken tietää

Älä koskaan kysy kenelle kellot soivat
Hemingway sanoi
Koska
Kenelle kellot soivat

Hyvää syntymäpäivää Leena Jaloselle
Minun kummitädille
Joka osaa nauraa tyhmille ihmisille
kuten minä
Ja joka osaa välittää
silloinkin kun minä en

lauantaina, toukokuuta 04, 2013

Nimettömät jakavat kokemuksiaan ilopuheesta

Selvästikin kesän merkit ovat ilmassa monella, ja tämän ovat huomanneet niin poliitikot, toimittajat kuin tutkijatkin. Jopa huolestuttavissa määrin. Poliittisesti karnevalisoitu kielenkäyttö, ja varsinkin viestinnän helpottuminen, on lisännyt ilopuheen määrää. Jopa niin paljon, että monet tutkijat ovat alkaneet esimerkiksi tutkimaan asioita, joista he saavat hyviä fiiliksiä.

Eräskin nimeltä mainitsematon tamperelainen politiikan tutkija on kertonut, että saamansa positiivisen palautteen takia, hän ei ole enää edes viitsinyt tutkia kiistanalaisesti vaikeasti esitelmöitäviä aiheita. Myöskin Yleisradion toimittajat puhuvat samasta ilmiöstä. Ovat kuulemma keskittyneet uutisoinnissa kertomaan kaikenlaisista mukavista asioista.

Nimettömänä pysytelleet toimittajat ovatkin koonneet kasan esimerkkejä. Nämä esimerkit ovat suoria lainauksia ilopuheesta.

"Hei, tiedän, että sinulla menee myöhään töissä, ja tarha oli kiinni. Kävin hakemassa lapsesi tarhasta, ja käytiin disneylandissa, ja vein sitten kotiisi. En löytänyt avaimia, mutta pääsimme sisään. Lapsesi nukkuvat jo. Kahvipannussa on vedet ja kahvit ladattu valmiiksi."

Eräs tamperelainen, havaitusti seksuaalisesti aktiivinen, poliitikko oli saanut ihastuttavat terveiset.

"Jos löytäisit elämäsi miehen, ja löytäisit hänen kanssaan fyysisesti ja henkisesti täydellisen parisuhteen, niin voin vaikka vannoa, että minäkin olisin onnellinen."

Ja juuri tällaisen miehen tämä nimeltä mainitsematon poliitikko löysikin.

Osa kuitenkin suhtautuu kriittisesti vallitsevaan ilopuheeseen. Kuulemma nostaa kovasti paineita, pitää julkisia puheita ja linjanvetoja, kun joutuu miettimään, että kuinka mukavaa palautetta viime kerralla sai, että onnistuukohan tämä nyt ollenkaan.

"Ilopuhe on levinnyt vähän niinku kaikkialle", eräs nimeltä mainittu vapun viettäjä kertoi toimitukselle iloisessa mielentilassa. Euroopassa on viime aikoina heräilty asian vakavuuteen. Nykyään hyvät fiilikset ja jami-jammit näyttävät toimivan huumeen tavoin merkittäville yhteiskunnallisille toimijoille.

Punavihreyden ihannointi ja ruotsinkielen arvostus on ollut myös esillä useissa viesteissä. Ilo-sanomien päätoimittaja kirjoitti tänään eräässä vaatimattoman pienifoorumisessa mielipidekirjoituksessaan ihmetyksensä ilopuheesta. Hän näki huolen siitä, että miksi joiltakin vain puuttuu ilopuhetta elämästään. Hän osasi esimerkiltä mainita, kuinka monet kodittomat maahanmuuttajat kuulevat bumtsibumia vasta kuukausia kodittomaksi joutumisen jälkeen. Erityisen hankalaa on ollut kuitenkin sekä lainsäätäjille, että poliittisille kommentaattoreille ilopuheen määrittely, vaikkakin useat ovat tehneet tarkkoja linjanvetoja.

 Ilopuhe on sellaista puhetta, jossa yllytetään ihmisiä halailuun ja empatian osoittamiseen, kullekin mielekkäällä tavalla. Ilopuhe ei ole pelkästään rakkauden osoittamista, vaan myöskin sellaiseksi voidaan laskea elekieli, kuten pussausele, rauhan merkki, Mr. Spockin käsimerkki, ja lanteen veivaus iloisesti.

Vaikka ilmiö onkin herännyt uudestaan vuosikymmenien jälkeen eloon, on jokaisen syytä miettiä, että mikä kaikki on tämän uuden ilopuheen taustalla.

keskiviikkona, maaliskuuta 20, 2013

Kontekstista irrotettavia ajatuksia - puolikkaita aforismeja

Suomessa harvoin tehdään historiaa, mutta silloin kuin tehdään, niin sitä tehdään isoin numeroin. Kun suomalaiset miehet viimeksi ottivat toisiaan suositussa urheilulajissa, se tehtiin historian suurimmalla maalierolla. Suomalaiset onnistuivat pitkästä aikaa pääsemään ruotsalaisten taakse ja pysymään isompina. Toinen mieleenjäänyt esimerkki liittyy ylimeikattujen rääkyjien kilpahuutokilpailuun, jonka suosituin laulu oli Ruotsissakin toisteltu "And twelve points goes to".

Tasavertaisen avioliittolain yksi no-no on ollut konservatiiveille adoptio-oikeus. On jopa väläytelty, että tämä on vain väliaskel. Todellisuudessa tulevaisuudessa saadaan mennä naimisiin hevosen kanssa, ja sitten moniavoisuus myös oli se kauhistus. En nyt ole tänään käynyt katsomassa uusisuomi.fi:n sivuilla, mutta muutama kommentti siellä lienee olemassa aiheesta.

Miten olisi moniadoptoisuus, vai miten se nyt pitäisikin kirjoittaa, jolla voitaisiin taata lapsille just niin monta huoltajaa kuin tarpeen. Sanotaan, että synnyttämiseen tarvitaan yksi, mutta kasvattamiseen koko kylä. Olisiko tämä liian perverssiä. Ainakin luterilaisilla on kummijärjestelmä olemassa ennestään. Mentäisiinkö tässä liian pitkälle? Joku tuore eduskuntanousukas saattaisi nähdä, että seuraavaksi hoilataan jo rukouksia minariteeteista kännissä ja syödään kaikki suomalaisten pekonit.

Hevos- enkä sikakysymykseen en viitsi koskea. Eräs yhdysvaltalainen vääräleuka oli joskus huolissaan siitä, että kun puhutaan kahden rakastavan ihmisen välisestä liitosta, niin jotkut ajattelevat automaattisesti eläimiä. Kuka tässä yhtälössä on pelottava? Eikä se oikeastaan ollut kysymys, johon halutaan vastaus, mutta laitoin kysymysmerkin siihen perään, koska jotkut tekevät niin.



maanantaina, helmikuuta 11, 2013

Paskasta ei saa konvehtia edes paistamalla

Vihdoinkin Helsingin Sanomien kulttuuripuolella julkaistaan paskoista lyriikoista tehtyjä kritiikkejä. Tai ei oikeastaan kritiikkejä, vaan uutisoidaan kritiikki. Uutisen aiheena on Häxbrydg-blogi, jossa ollaan hieman vittuuntuneita kappaleen antifeministiseen teemaan. Kyseessä on siis mitä ilmeisemmin Suomen tuleva euroviisujen pistehai.

Helsingin Sanomien Mari Koppinen nosti esille blogikirjoituksesta laulun kertojaminän alistuvan otteen suhteessa miehiin. Mitä tahansa kestetään, kunhan mies rakastaa.

Kuunnelkaapa tarkkaan jatkumon aikaisempia paskalyriikoita. Sävellyksistä olen sitä mieltä, että mukaansa tempaavia kohtia löytyy, mutta paskaa lyriikkaa silti.

Tässä pari Backstreet Boysin valittua:

Backstreet Boys - As long as you love me

Backstreet Boys - Larger than life

Backstreet Boys - I want it that way



keskiviikkona, helmikuuta 06, 2013

Pelit Curriculum Vitaessa

Mainio seuramies, ja puoligonzoilija, Jukka Vuorio pisti olettekomuutenhuomanneet -blogissaan hyvät vinkit, mitä Curriculum Vitaeen, tuohon elämän lukujärjestykseen, tulisi laittaa. Tämän asian kanssa on tullut jonkin verran itsekin pelleiltyä. Joko se on liian pitkä ja mitään sanomaton, tai niin lyhyt,että asiat on luettava rivien välistä.

Vuorion listalla ykkösenä on pelatut tietokonepelit. Tämä kertoo kirjoittajan mukaan sitoutumisesta, keskittymiskyvystä, ja kaiken lisäksi englannin kirjallinen sanavarasto vastaa varmastikin yhtä Pentti Saarikosken päiväkirjaa vähintään.

Tämä nyt on ihan harjoitteluksi itseni vuoksi, mutta mitäköhän se kertoisi minusta osaajana, jos luettelisin pelit, jotka olen pelannut oikeasti läpi. Listan alkupäässä olisi huomattava määrä Lucasartsin ja Sierran seikkailupelejä. Niin Chuck Norris en kuitenkaan ole, että väittäisin pelanneeni Nethackin tai Adomin läpi. Sama kuin sanoisi, että on pelannut läpi Simcityn käyttämättä cheatteja.

Ensin Lucasartsin

- Monkey Island 1 ja 2 on tullut pelattua, ja monta kertaa. Englanninkielen riimimittani varmastikin otti ensimmäiset askeleensa kohti täydellisyyttä Guybrush Threepwoodin miekkaillessa itsensä läpi jokaisen Karibian kliseen 20 vuotta ennen Johnny Deppin piraattisexya.
Listaan sekaan:
Full Throttle, Day of Tentacle, Sam'n'Max, X-wing, Indiana Jones and the Last Crusade, Indiana Jones and the Fate of Atlantis, Jedi Knight 2: Outcast, Jedi Academy, Rebel Assault 1-2

Sitten Sierraa

Police Questit I-IV, Hero's quest ykkönen ja kakkonen, Space Quest I-V, Larry Lafferin 1,2,3 ja 5 (hyvä työnantaja tietää, miksi en ole nelosta pelannut), Willy Beamish, Gold Rush

Muita klassikoita

Fallout ykkönen ja kakkonen, Mean Streets, Martian Memorandum, Dune ykkönen ja kakkonen, Command and conquer, Command and conquer: Red Alert, Command and conquer: Tiberian Sun, X-com 1-3, Blade Runner (viidellä eri lopulla), Max Payne 2, Super Mario Bros, Ghostbusters (c64), Ghostbusters 2 (c64), Eye of the Beholder, Castle Wolfenstein, Captain Keeneja ihan sikana, Countdown, Star Control 1-3, Knights of the old republic 1-2, Star Trek 25th Anniversary, Captain Hook, Star Trek: The Final Unity,

Strategiaa hakattu shakin lisäksi kivikaudelta nykypäivään (mukana myös päättymättömiä)
Civilization 1-4, Simcity 1-4, Master of Orion, Elite, Elite+, Populous, Movies, Hollywood Mogul, Championship manager (kymmenen vuotta tyyliin, viimeisin 2008 versio), F-19 Stealth Fighter, Red Baron 2,  Star Trek: The Birth of the Federation,

Lopuksi tuoreen polven legendoja

Grand theft Auto 3, San Andreas, Ghostbusters, Assassin's Creed 2, Batman Arkham City, Fallout New Vegas, Dragon age: Origins (ja kaikki sen dlc:t - tai no, yhtä en pelannut), Heavy Rain, 

Mitä tämmöinen lista kertoisi minusta osaajana?

(päivittelen listaa, jos tässä nyt keksin jonkun syyn lisätä tänne pelejä, jotka olen pelannut läpi)




torstaina, tammikuuta 17, 2013

Renessanssimies herkistyy

Millä voisi aloittaa vanhan haukkumisen? Miten voisi sanoa, että Jukka Tolosen bändi kuulostaa humpalta (Andy McCoy sanoi sen)? Miten voisi J. Karjalainen vaikuttaa David Bowielta? Ystäväni ympäri fäsäribuukkia ilmaisi asian monta kertaa. Odotin erityisesti Rumban toimittajilta enemmän. Mikään ei ole niin menevää kuin Janne Karjalaisen koomisen hyväksyvä ilmaisu siitä, että hän on maailman coolein ihminen. Tekisi mieli sanoa vastaan, mutta Quentin Tarantino ajoi hänen päältään. Nick Caven mentävä aukko on ollut aina kun Ismo Alanko on pitänyt tauon. Aikoinaan osasin arvostaa (köh köh, ite varhaiskeski-ikäinen) seksiäkaupungissa, mutta ei ole Ison Miehen korviketta olemassakaan. Hän oli Hän minun isäpuolelle; Hän on täällä tänään. Niko Peltonen on oikeassa: Karjalainen on rautaa!