Barack Obama vs. Matti Vanhanen

Olen pitkään ollut supersankarisarjakuvien ystävä siitä huolimatta, että sarjakuvien saralla supersankarisarjakuvat ovat välillä jopa teollisempaa taidetuotantoa kuin dekkarikirjallisuus; Omalla tavallaan supersankarisarjakuvat ovat huonointa taidetta, mitä sarjakuvan saralla tehdään.

Ennen kuin menen otsikon teemaan, pitää vielä kehua omaa sisäistä sankaruutta nuoleskelevia populaareiksi muodostuneita sävellyksiä: J. Karjalainen: Sankarit, Chad Kroeger/Josey Scott: Hero.

Elämme historiallisia aikoja. Meillä on tässä maailmassa kaksi supersankaria sekä hyvässä että pahassa.

Ensin Barack Obama. Nobelin rauhanpalkinto. Nice. Kiva. Oikein mukava. Ansiot ovat ehkä hieman heikkoja, vaikka on pakko myöntää, että maailman suurimman ydinasepankin päällä istuskeleva kaveri ehdottaa ydinaseetonta maailmaa, on hieno ele. Jos puheista tekoihin päästään, niin palkinto on ansaittu. Muussa tapauksessa Barack Obama pääsee samaan seuraan Henry Kissingerin kanssa. Kissinger palkittiin rauhanpalkinnolla kaksi-kolme vuotta ennen Vietnamin sodan päättymistä Vietnamin sodan lopettamisella.

Sitten Matti Vanhanen. Ike lähtee ulkoministerin paikalta muutaman sadan hassun ja seksuaalisesti vihjailevan tekstiviestin takia. Matti Vanhanen käy oikeutta uuniperunoista sananvapautta vastaan. Ei mitäään. Matti Vanhanen jää kiinni väärinkäytöksistä. Ei mitään. Matti Vanhanen jää kiinni valehtelusta. Ei mitään. Matti Vanhanen jää kiinni lain rikkomisesta. Ei mitään.

Jos osaisin piirtää, niin minä piirtäisin hienon supersankarisarjakuvan, jossa Matti Vanhanen ottaa erää Barack Obaman kanssa. En tiedä vielä miten tappelu päättyisi enkä sitä, että minkälaista huulen heittoa tappeluun sisältyisi, mutta tämän tappelun aion joskus vielä kirjoittaa. Toivon tekeväni historiaa sillä samalla tavalla kuin Barack Obama ja Matti Vanhanen. Jään historiaan luodinkestävänä ja hyvin hämmentävänä käsikirjoittajana.

Perustuslaki uusiksi

Olen useasti visioinut demokratian laajennuksiin tähtäävistä toimista kuten kaupunginosavaltuustoista, kansanäänestyksistä ja kansanaloitteista. Oerustuslakiin olisi syytä myös parantaa mahdollisuutta hajoittaa eduskunta ja kaataa hallitus.

Ennen edellistä perustuslain muutosta, oli presidentillä mahdollisuus hajoittaa eduskunta. Ilmeisesti lailla oli myöskin käyttöä, koska eduskunta on Suomen itsenäisyyden aikana hajoitettu muutamia kertoja, kun on ollut tarvetta ratkaista poliittisia kriisejä. Perustuslain muutoksen jälkeen, eduskunta on edelleen mahdollista hajoittaa, mutta vain pääministerin esityksestä. Tämä lisää huomattavasti eduskunnan hajoittamisen kynnystä, mutta lainsäätäjä ei ehkä huomioinut (tai vaihtoehtoisesti nimenomaan huomioi), että kriisin aiheuttaja saattaakin olla pääministeri ja/tai hallitus kuten nykyisessä vaalirahaskandaalissa. Ei ole todennäköistä, että pääministeri laittaisi oman luottamuksensa testattavaksi uusissa eduskuntavaaleissa. Välikysymys on edelleen toinen mahdollisuus hallituksen kaatamiseen, mutta enemmistöhallitusten ja ryhmäkurin aikana välikysymyksen toimivuus voidaan kyseenalaistaa helposti. Välikysymyksellä on hallitus kaadettu viimeksi 50 vuotta sitten, joten välikysymyksen todellinen poliittinen merkitys on julkisen keskustelun käyminen eikä sen itse tarkoitus toteudu.

Kun Tarastin ryhmä tällä hetkellä suunnittelee vaalilain uudistamista olisi syytä ehkä puuttua myös perustuslain muihin ongelmakohtiin. Jos nyt olisin diktaattori ja saisin kirjoittaa perustuslain uusiksi, ottaisin huomioon varmastikin nykyisen poliittisen kriisin ja madaltaisin huomattavasti eduskunnan hajottamisen kynnystä. Hyvä idea olisi täydentää perustuslakia selvästikin kansanvaltaisampaan suuntaan: annetaan kansalle mahdollisuus välikysymyksen tekoon. Eduskunnan hajoittamisesta tulisi järjestää kansanäänestys, jos saadaan 10 prosenttia kansasta aloitteen taakse. Vaikka tämä saattaisi tehdä demokratiasta kalliimpaa (äänestysten järjestämisen takia), uskon, että tämän tyyppistä demokratian laajennusta ei tultaisi "ylikäyttämään".

Keskustan vaalirahoitus youtubessa

Klassinen Perikato-elokuvan uudelleen tekstittäminen on saanut jatkoa vaalirahoituskohusta.



Tässä blogissa on aikaisemmin julkaistu Wincapita youtubessa.