keskiviikkona, syyskuuta 15, 2010

Luenko Pekka Himasta oikein?

Timo Harakka kirjoittaa tänään Salon seudun sanomien verkkosivuilla Jyrki Kataisesta ja Pekka Himasesta. Lyhyessä esittelyssä on myös Pekka Himasen kirjoittama raportti "Välittävä, kannustava ja luova Suomi" vuodelta 2004. Riittävän moni taidekriitikko tai muu filosofian maisteri on haukkunut teoksen lehtien palstoilla kuin riittävän monen baarin pöydässä. Epäilen, että osa ei ole lukenut teosta, vaan toistanut muita kuin Jyrki Katainen Himasta. Timo Harakka antaa hyvän syyn lukea raportti läpi; Se on vain 37-sivuinen raportti, joka väittää käyttävänsä lähes kolmesataa sivua lähteisiin. Kyseessä on kuitenkin typo.

37-sivuisen raportin lukeminen ei olekaan niin rasittavaa kuin Pekka Himasen muu kirjaformaatissa julkaistujen teosten lukeminen. Päätin siis tarttua tulevaisuusvaliokunnan tilaamaan teokseen ja lukea sen lävitse. Pekka Himanen avasi minun silmäni. Nyt tiedän, mistä se falskilta tuntuva, nykyinen, poliittinen fiilisjargon tulee.

Himasen raportissa esitetään, että Suomeen tulee saada arvojohtamista. Rakentamalla Suomi luovuuden, vapauden, kannustavuuden, yhteisöllisyyden, luottamuksen, visionaarisuuden, rohkeuden ja välittämisen arvoilla. Lisäämällä keittoon tasapainoisuuden ja mielekkyyden arvot, Suomi siirtyy uupumuksesta toivoon. Nykyään Toivo kirjoitetaan jo isolla t:llä. En ole kenenkään Toivo-nimisen henkilön kuullut paheksuvan asiaa, mutta enpä ole kuullut kenenkään olevan kovinkaan ylpeäkään siitä.

Himanen piirtää Manslowin kaavaan puetun pyramidin raporttiinsa. Arvot on rakennettu päällekkäin. Välittäminen ja luottamus ovat kirjoitettu isoimpaan ja pohjimmaisempaan kiveen. Huipulla on visionaarisuus ja rohkeus. Pyramidin vasemmalle puolelle on kirjoitettu tasapainoisuus ja mielekkyys. Ilman näitä pyramidi ei pysy pystyssä. Pyramidin oikealle puolelle on kirjoitettu ylös toivo (tässä versiossa vielä pienellä). Toivon alla lukee "innostus itsenäisyys vs. holhous", "arvostus kuuluminen vs. kateus", "turva vs. pelko" ja "uupumus".

Muutoksia tulee tehdä tai Suomi vajoaa uupumukseen, ja kuulemalla näistä arvoista jatkuvasti olen kuuroutunut jo niille. Himasen raportti kuitenkin kannattaisi lukea, jotta ymmärtää mistä Katainen puhuu mainitessaan kyseisiä arvoja jatkuvasti. Vaikka osa jargonista saattaa olla tuttua jo kauempaakin. Tuloerojen kritisoimista on pidetty kateutena. Tähän haluaisin kuitenkin huomauttaa, että Himasen vastakkainasettelu on toimiva ajatus. Kateus on nimenomaan arvostuksen ja kuulumisen vastakohtia. Tuloerojen kasvun pelätään johtavan lopulta isoihin kaupunginosalinnoituksiin, missä syrjäytyneet asuvat muurien ulkopuolella ja pieni määrä varakkaita ihmisiä asuu muurien sisäpuolella. Syrjäytyneet kilpailevat murusista, ja linnojen herrat ja emännät kilpailuttavat syrjäytyneitä saadakseen mahdollisimman paljon arvoa tuotettua oman elämänsä mielekkyyden eteen.

Dystooppinen visio herättää ajatuksen feodaaliajan yhteiskunnista, jossa valta ja arvostus olivat periytyviä ominaisuuksia. Juuri tällaisen yhteiskunnallisen ongelman poistamiseksi on rakennettu abstraktiota hyvinvointivaltiosta. En osaa sanoa, onko tämä Himasen pelkäämä tulevaisuus, ja onko häntä luettu aina väärin, vai luenko minä raporttia omien värittyneiden silmälasieni lävitse? Kannan vastuun ainoastaan tulkinnasta.

3 kommenttia:

Mims kirjoitti...

Mistä tää raportti löytyy, onko linkkiä?

Jaakko Vasankari kirjoitti...

Linkki on ekan palstan tokassa linkissä, missä mainitaan rapsan otsikko.

Laitetaan se silti tähänki:
http://www.eduskunta.fi/fakta/vk/tuv/Himanen_tietoyhteiskunta.pdf

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa, että otat puheeksi Pekka Himasen. Olin hänen luennollaan Helsingin yliopistolla (kuukausi sitten?) ja puhelahjoilla ja kauniilla ideoilla varustautunut Himanen kyllä herätti ihan uudenlaisia ajatuksia.