Jos muistelee omaa elämäänsä taaksepäin riittävän paljon, tulee huomattua tiettyjä toistuvia kuvioita. Esimerkiksi lunta on satanut koko ikäni marraskuussa jo, ja jos lumet ovat sulaneet, ovat ne palanneet jouluaattoon mennessä. Olen kiinnittänyt huomiota, että roskalehtien lisäksi kesän jälkeen kirjoitetaan monta artikkelia liittyen terveellisiin elämäntapoihin. Yleisin näistä on, miten lopettaa kesäputki. Tiedättehän, kun on ollut lomalla ja tissutellut pitkin kesää kaikki festarit ja häät lävitse. Pahoittelut tästä ylimielisyydestä kaikkia ihmisiä kohtaan, jotka eivät saa pitää kesälomaa. Pahoittelut myös anglismeista.
Kolmas asia liittyy joulun jälkeisiin perinteisiin. Minulla on maailmankaikkeuden paras näköala suomalaisiin juomaperinteisiin. Minä kuulun nimittäin siihen posseen, joka pitää huolen siitä, että tiskit tulee tiskattua, suoraan päästään käveltyä ja viina ei lopu kesken, sanalla sanoen minä kuulun tarjoilijakuntaan. Kiitos muuten etukäteen tipeistä.
Pikkujoulukausi on näemmä alkanut. Jokaisella yhdistyksellä, baarilla, työpaikalla, peliporukalla, bändillä, teatteriryhmällä, kommuunilla, yms. on omat pikkujoulunsa. Tilaisuus, jolloin on mahdollista panna printterin päällä, vetää hassu hattu päähän, oksentaa omiin sukkiinsa, syödä eksoottisia ruokia, hiljentyä perheen kanssa, ostaa mahdoton määrä lahjoja, pitää talouskasvu pystyssä seuraavaan romahdukseen asti ja kosia läheistä rakkauttaan.
Nämä kaikki asiat pyörivät tai ovat jollain tavalla tekemisissä alkoholin kanssa. Ei aina, myönnetään, mutta riittävissä määrin, että tiettyjä johtopäätöksiä voidaan vetää. Satunnainen pirteys, jota havaitsen, on vain seurausta adrenaliinista, joka seuraa stressistä. Samoin on suunnaton ja pohjaton kurkku, johon lisätään useampia mitallisia alkoholia.
On ehkä vaikea uskoa, mutta tipaton tammikuu on saavutus, jonka Eduskunta on saanut aikaan. Jouluun on vielä neljä viikkoa ja uuteen vuoteen viisi. En suosittele hoitoa jokaiselle pikkujoulukauteen osallistuvalle, mutta suosittelen tipattoman tammikuun viettämistä. Ihminen nimittäin tottuu kaikkeen, ja tietyillä tavoilla on vaarallista, että opitaan juomaan naamari täyteen 40 päivän aikana. Tipaton tammikuu on hyvä tapa palauttaa itsensä jokaiselle itselle sopiviin alkoholimääriin. Maratonkunto nimittäin paranee pikkujoulukautena. Voin todistaa sen näköalapaikaltani.
Joten, ottakaahan kaikki kippikset, ottakaa monta, ottakaa merellä, ystäville, vihollisille, juomalle itselleen. Sen jälkeen rauhoittakaa kehonne, koska kesä ja juhannus on oikeasti ihan nurkan takana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti