Kävin eilen ensimmäistä kertaa Keskustassa jakamassa Vasemmiston vaalipropagandaa vaalimökin liepeillä. Kyselin aktiivisimmilta puolueen pikkusotureilta, että mikäs on fiilis ja minkälaista viestiä on tullut. Kyselin myös, että onko tultu syyttämään vasemmiston vanhoista synneistä (Neuvostoliitto ja Lipposen hallitukset I ja II). Kuulemma ei ollenkaan. Sen sijaan on käyty haukkumassa Kokoomusta ja Vihreitä. Vasemmistossa näyttää kuitenkin ärsyttävän Vasemmiston suhtautuminen maahanmuuttoon, mikä on tunnetusti varsin liberaalia. Vasemmiston ehdokkaat ovat olleet varsin näkyvästi puolustamassa Kalasatamassakin hengailevia romanialaisia.
Vasemmiston vaalitapahtumat ovat jo kahdesti olleet aivan tukossa. Ekan kuulemani mukaan Paavo Arhinmäen ja Palefacen happening ravintola Pacificossa sai osan porukasta epäilemään, että Helsinginkadulla jaetaan leipää myös iltaisin. Jono oli kuulemma hemmetin pitkä. Eilen Le Bonkissa järjestettiin toiset Vasemmiston vaalibileet, joihin joutui jonottamaan toista tuntia. Kalliossa näkyi illalla porukkaa, jotka olisivat yrittäneet päästä mestoille, mutta luovuttivat ja jatkoivat iltaa Kalliossa fiilistelemällä vasureiden meininkiä.
Vihreille on tulossa kyytiä eikä varmasti vähiten Oden takia, vaan luottamus vanhaan hyvikseen Anni Sinnemäkeen on mennyt. Kyseessä on tietenkin Vihreitten hallitustoiminta. Hallitusneuvotteluista tihkunut julkiviestintä siitä, että jos Vihreät eivät toimi hallituksessa oikeiston pillin mukaan, niin takaisin ei ole tulemista sataan vuoteen, on tehnyt ehkä Vihreitten toiminnasta juuri niin selkärangatonta, mitä on nähty. Ensimmäiset viitteet tulivat Vihreitten hallitustaipaleen alkupuolella, kun jouduttiin kuuntelemaan päivähoitomaksujen nostamista puolustavia puheita, mutta varsinaisesti Vihreitten alamäki lähti uuden ydinvoimalan jälkeen alaspäin. Siitä asti mielipidemittaukset ovat näyttäneet trendinomaisesti vievän alaspäin. Muutama tuntemani Vihreitten ikikannattaja on kääntänyt kelkkansa näissä vaaleissa ja pistämässä äänensä Vasureille ja osa demareille.
Omasta puolestani Vihreitä saa vielä äänestää, mutta äänestäisin itse (jos olisi pakko äänestää Vihreitä) Eduskunnan ulkopuolisia ehdokkaita kuten Emma Karia tai Leo Straniusta. Jos heidän selkärankansa taipuu valitsemisensa jälkeen, niin se on heidän oma häpeänsä. Demarit lienevät päässeen jo jotenkin yli Lipposen aikaisesta uusliberalismistaan. Stadin piirissä pistäisin ääneni Thomas Wallgrenille.
Itse en ole ehtinyt vielä äänestämään, mutta olen jo päättänyt pistää oman ääneni Dan Koivulaaksolle. Vaalikoneissa on tullut myös mukavasti osumia Silvia Modigille, Kirsi Pihlajalle ja Katri Immoselle. Paavo Arhinmäki on myös loistava vaihtoehto.
Hyvillä fiiliksillä siis odotan ääntenlaskua. Tänään ajattelin käydä vähän jakamassa lisää vaalipropagandaa keskustassa sekä fiilistellä meille satavia ääniä. Seuraavissa kunnallisvaaleissa allekirjoittanut lienee olevan taas ehdolla, mutta näissä vaaleissa joudutte valitsemaan minua parempia ehdokkaita.
Muistakaa, että äänestäminen on oikeus, ei velvollisuus. Jos teidän on pakko äänestää, niin äänestäkää oikein tai nukkukaa. Mikään ei ole kauheampaa kuin protestiääni sellaiselle ehdokkaalle, jolla ei ole sydäntä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti