Nykyään kaikki on masentavaa. Toista oli silloin kun Beatlesien kaikki jäsenet olivat hengissä. Silloin sodittiin ja tapettiin vähemmän. Kun itse olen syntynyt vuosi John Lennonin kuoleman jälkeen, en edes kykene ymmärtämään miten väkivallaton maailma oli ennen minua.
Minä en suorittanut armeijaa. Onneksi minulla oli vapautuksen aikoina tyttöystävä. En tiedä, mitä nimittäin olisin tehnyt armeijassa ilman hellyyttä. Olisin varmaan ensimmäisissä kovilla harjoittelussa posauttanut lähimpää esimiestäni nassuun.
Onneksi minulla on ollut myös kaksi avoliittoa, koska en osaa edes kuvitella minkälaista silmitöntä väkivaltaa olisin tehnyt, jos en olisi kokenut tyttöystävän lämpöä ja huolta.Varmuudella voin sanoa, että naisista olennaisin on varmaan äitini, koska ilman häntä en edes olisi olemassa. Onneksi silloin kun hän ajatteli ääneen, että en olisi syntynytkään, niin tiesin saavani lämpöä, rakkautta ja sitä, mitä äidiltä en uskaltaisi pyytääkään, muuten istuisin todennäköisesti elinkautista.
Ja ne kerrat elämässäni, kun olen ollut ilman seksiä. Onneksi opin nuorena masturboimaan, koska muuten olisin varmaan tappanut puolikkaan poliittisesta nuorisojärjestöstä, mutta onneksi, käpälä kerran kävi nivusten kohdalla. Siltä tieltä ei ole ollut paluuta.
Nyt pitää vain miettiä, että onneksi niin moni norjalainen ja suomalainen saavat tuheroa, silittämistä ja lempeitä sanoja, että ei ole pakko ryhtyä fasistiseksi kommareiden ja muslimien vihaajaksi.
Ajatus pokausläpäsä taksijonossa/yökerhon edessä/missä tahansa:
- Anna pillua tai teen joukkomurhan
Jos työ emakot haluatte olla nuivattoman isänmaallisia, niin levittäkää pallinpaahtimenne ja ajatelkaa isänmaata sekä niitä ihmisiä, jotka saavat elää vielä huomenna.
Ps. Antakaa supportia aamulehdelle, jotta tuo erotiikan miekkavalas ei kupsahda etelän hötön edessä.
perjantaina, heinäkuuta 29, 2011
Kiitos heterotytöt, pelastitte ihmishenkiä!
Tagit
aamulehti,
politiikka,
satiiri
torstaina, heinäkuuta 28, 2011
Blogit, joiden piti muuttaa maailmaa
Reilut viisi vuotta sitten pistin pystyyn tämän blogin. Ajatus oli silloin jäljitellä jollain tavalla Friedrich Schwanitzin Sivistyksen käsikirjaa sekä tehdä kunniaa sille ihmiskuvalle, jonka kuvittelin olevan se tärkein tapa ihmisellä olla olemassa: osaamalla kaikesta vähän kaikkea.
Blogeja tuntui syntyvän siihen aikaan kohtuullisen kevyin perustein. Se ei ole väärin, mutta olen oppinut tekemään ennusteita blogien tulevaisuudesta alkupostauksen perusteella. Jokainen blogi, joka alkaa sanoilla "perustin blogin" tai "testi" kertoo mahdollisesti siitä, että tulevaisuudessa ei ole ennustettavissa mitään parempaakaan sanottavaa.
Oma ensimmäinen bloggaukseni käsitteli Suvi-Anne Siimeksen eroa. Se oli tyypillinen sen ajan postaus: lyhyt ja täynnä linkkejä. Linkeistä ei nähtävästi ole hirveästi hyötyä pitkällä aikavälillä.
Tosin en odottanutkaan mitään törkeää suosiota blogille. Käsittelinhän aika paljon (puolue)politiikkaa, embendasin jotain videoita, välillä copypastesin jonkin runon tai näytelmän pätkän, yritin salaa lyödä hypeä jollekin proggikselle, ynnä muuta sellaista. Trackerin mukaan eniten osumia on tullut häihin, lapsipornoon ja sensuuriin liittyvistä postauksista. Jos joku keksii miten nämä kaikki kolme asiaa liittyvät toisiinsa saavat kiinniottoon johtavasta vihjeestä palkkion.
Kunnianhimokin kaatuu joskus johonkin. Facebook tappoi minun kirjoitusintoni. Sen sijasta, että kirjoittaisin 500-2500 merkkisiä huomioita, voinkin kirjoittaa facebookissa tekstiviestin mittaisen päivityksen, joka todennäköisesti kiinnostaa aivan yhtä vitun paljon kaikkia ihmisiä kuin blogin postaukset. Potentiaalisia lukijoita on vain enemmän.
Mutta miksi ihmiset sitten perustavat blogeja. Mikseivät he mene vain märehtimään foorumeille, fäsäriin tai jonnekin muuhun minimassaviestinnän kaatopaikalle? Blogit ovat osa kirjoittajaminää. Ihmisellä on monta roolia ja yksi tärkeä osa kirjoittajalle on, miten hän näkee kirjoituksensa. Blogit ovat täydellisiä siihen.
Ovatko blogit muuttaneet maailmaa? Ovat ja pelkästään Suomessakin. Muutamia esimerkkejä mainitakseni: Osmo Soininvaara, Timo Soini, Jussi Halla-Aho, Jyrki J. Kasvi, lapsiporno.info, uusisuomi. Maailmassa on entistä enemmän viestinnällistä entropiaa, mutta se on rikkautta, vaikka kaikki eivät osaa käyttää pilkkuja, ja pitävät erityisesti Comic sans -fontista ja Caps lockeista. Jos nämä asiat pitäisi kieltää, niin eipä olisi mitään millä hymyillä edes salaa.
Jokaisen blogi muuttaa maailmaa.
Blogeja tuntui syntyvän siihen aikaan kohtuullisen kevyin perustein. Se ei ole väärin, mutta olen oppinut tekemään ennusteita blogien tulevaisuudesta alkupostauksen perusteella. Jokainen blogi, joka alkaa sanoilla "perustin blogin" tai "testi" kertoo mahdollisesti siitä, että tulevaisuudessa ei ole ennustettavissa mitään parempaakaan sanottavaa.
Oma ensimmäinen bloggaukseni käsitteli Suvi-Anne Siimeksen eroa. Se oli tyypillinen sen ajan postaus: lyhyt ja täynnä linkkejä. Linkeistä ei nähtävästi ole hirveästi hyötyä pitkällä aikavälillä.
Tosin en odottanutkaan mitään törkeää suosiota blogille. Käsittelinhän aika paljon (puolue)politiikkaa, embendasin jotain videoita, välillä copypastesin jonkin runon tai näytelmän pätkän, yritin salaa lyödä hypeä jollekin proggikselle, ynnä muuta sellaista. Trackerin mukaan eniten osumia on tullut häihin, lapsipornoon ja sensuuriin liittyvistä postauksista. Jos joku keksii miten nämä kaikki kolme asiaa liittyvät toisiinsa saavat kiinniottoon johtavasta vihjeestä palkkion.
Kunnianhimokin kaatuu joskus johonkin. Facebook tappoi minun kirjoitusintoni. Sen sijasta, että kirjoittaisin 500-2500 merkkisiä huomioita, voinkin kirjoittaa facebookissa tekstiviestin mittaisen päivityksen, joka todennäköisesti kiinnostaa aivan yhtä vitun paljon kaikkia ihmisiä kuin blogin postaukset. Potentiaalisia lukijoita on vain enemmän.
Mutta miksi ihmiset sitten perustavat blogeja. Mikseivät he mene vain märehtimään foorumeille, fäsäriin tai jonnekin muuhun minimassaviestinnän kaatopaikalle? Blogit ovat osa kirjoittajaminää. Ihmisellä on monta roolia ja yksi tärkeä osa kirjoittajalle on, miten hän näkee kirjoituksensa. Blogit ovat täydellisiä siihen.
Ovatko blogit muuttaneet maailmaa? Ovat ja pelkästään Suomessakin. Muutamia esimerkkejä mainitakseni: Osmo Soininvaara, Timo Soini, Jussi Halla-Aho, Jyrki J. Kasvi, lapsiporno.info, uusisuomi. Maailmassa on entistä enemmän viestinnällistä entropiaa, mutta se on rikkautta, vaikka kaikki eivät osaa käyttää pilkkuja, ja pitävät erityisesti Comic sans -fontista ja Caps lockeista. Jos nämä asiat pitäisi kieltää, niin eipä olisi mitään millä hymyillä edes salaa.
Jokaisen blogi muuttaa maailmaa.
perjantaina, heinäkuuta 15, 2011
Lista tulevista maksuista
Piraattituotteiden takavarikot ovat lisääntyneet Eu:n rajoilla, kertoo Helsingin sanomat. Hesarissa myös esitellään kulttuuriministeri Arhinmäen näkemyksiä opetusvirastossa valmistellusta lainsäädännöstä.
Digibokseista, kaseteista, cd-levyistä tilitetään ostettaessa myös hieman rahaa teostolle, joka mielivaltaisesti sitten jakelee näitä rahoja sinne sun tänne. Omatoimisesti teosto on muutellut ravintoloiden maksamia hintoja, vaatinut takseilta teostomaksuja (asiakaspalvelusta), joten lienee syytä miettiä uusia tapoja kerätä varoja yksityisille yrityksille.
Lienee ilmeistä, että osa Eu:n rajoilla takavarikoiduista piraattituotteista ovat olleet laatikoissa, matkalaukuissa, repuissa ja muissa vastaavissa kuljetusvälineissä. Siksi on syytä esitellä lyhyt ja vaatimaton listani tuotteista, joista Teosto voisi kerätä massia itselleen:
- Autot
- Matkalaukut
- Reput
- Muovipussit
- laivat
- lentokoneet
- kirjahyllyt
- jääkaapit
- pöydät
- pahvilaatikot
- muuttolaatikot
- Kiinteistöt, joihin on mahdollista varastoida piraattimateriaalia
Listaa voi jokainen jatkaa omalla tavallaan. Selväähän on, että listassa mainittuihin tuotteisiin on välittömästi sisällytettävä jonkinlainen piraattimaksu, jotta taiteilijat eivät kuole nälkään eikä maailmanlaajuinen teollisuus vajoa kivikauteen verrattavaan lamaan.
Digibokseista, kaseteista, cd-levyistä tilitetään ostettaessa myös hieman rahaa teostolle, joka mielivaltaisesti sitten jakelee näitä rahoja sinne sun tänne. Omatoimisesti teosto on muutellut ravintoloiden maksamia hintoja, vaatinut takseilta teostomaksuja (asiakaspalvelusta), joten lienee syytä miettiä uusia tapoja kerätä varoja yksityisille yrityksille.
Lienee ilmeistä, että osa Eu:n rajoilla takavarikoiduista piraattituotteista ovat olleet laatikoissa, matkalaukuissa, repuissa ja muissa vastaavissa kuljetusvälineissä. Siksi on syytä esitellä lyhyt ja vaatimaton listani tuotteista, joista Teosto voisi kerätä massia itselleen:
- Autot
- Matkalaukut
- Reput
- Muovipussit
- laivat
- lentokoneet
- kirjahyllyt
- jääkaapit
- pöydät
- pahvilaatikot
- muuttolaatikot
- Kiinteistöt, joihin on mahdollista varastoida piraattimateriaalia
Listaa voi jokainen jatkaa omalla tavallaan. Selväähän on, että listassa mainittuihin tuotteisiin on välittömästi sisällytettävä jonkinlainen piraattimaksu, jotta taiteilijat eivät kuole nälkään eikä maailmanlaajuinen teollisuus vajoa kivikauteen verrattavaan lamaan.
Tagit
helsingin sanomat,
huumori,
kulttuuri,
Listat,
paavo arhinmäki,
sarkasmi,
teosto
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)