Täysin pölvästi laki

Olen ehkä useampaan otteeseen kritisoinut ulkoisten kovalevyjen ja kameroiden ns. kasettimaksua. Eipä siinä mitään. Nyt vasureiden messias on mukana laajentamassa yksityisen puolen veronkanto-oikeutta lisäämällä kännykät kasettimaksun piiriin. Tämä ei onneksi koske kaikkia kännyköitä, ainoastaan ns. älypuhelimia.

Aikaisempi kritiikkini on kohdistunut (en muista olenko tässä blogissa blaastannut asiasta) yksityiseen veronkantoon ja varmentamattomaan kirjanpitoon. Teostolla (ja Gramexilla ja Kopiostolla) lienee yksinoikeus verottaa näitä tuotteita ja jakaa fyrkkaa ilman varmennettavaa kirjanpitoa. Saattaa olla, että massit menee tekijöille, mutta työskenneltyäni riittävän monessa paikassa, jossa veloitetaan teostomaksuja, olen päätynyt siihen, että missään muualla kuin radiossa ei kirjata tekijöitä ylös ollenkaan. Käytännössä siis jokainen rojalti, joka maksetaan radiosoiton ulkopuolelle, menee lafkalle, joka itse arvioi, että minne tekijänoikeusmaksut pitää suorittaa.

Ongelmallista tässä on se, että kun massia kerätään porukoilta, niin ainoat varmennuskeinot ovat tilastollisia. Toisin sanoen radiosoiton perusteella maksetaan myös kasettimaksut.

En sinänsä ole tekijänoikeuksia vastaan, mutta en ole niiden puolellakaan. Ymmärrän kyllä, että kyseessä on myös toimeentuloon liittyvä oikeus, jota yritetään taiteilijalle suoda. Keinot vain ovat hyvin kyseenalaisia ja jakojärjestelmä vieläkin kyseenalaisempaa.

Luulisin, että toimeentulokysymys ja veronkanto-oikeus yksityisiltä lafkoilta on eriytettävä ja luotava tilalle jonkinlainen perustulomalli, josta taiteilijatkin saisivat nauttia.

Nyt on viiskset ja video

Movemberin viimeinen viikko on käynnissä ja mulla on oikeasti kunnon viikset.





Lahjoittakaa massii oikeesti, Ei ole edes vitsi. Mulle kerrottiin jo, että olen hyvännäköinen. Olen immarreltu, varsinkin kun tää vuosi menee päin vittua. Avatkaa lompsut ja tehkää tästä vuodesta parempi.

Lahjoituksia otetaan vastaan tälleen:
ttp://mobro.co/JaakkoVasankari K

Errol Flynt ei välittänyt miehistä

Khihihihihiiii. Nyt on se aika vuodesta. Miehet saavat olla miehiä. Tässä kuussa ei pidä olla univormu pään sisällä ja puhaltaa vulgaariseen. Kerrankin puhutaan miehestä sukupuolena. Kerrankin mies saa olla mies omassa asuntolassaan jakamassa lyhyeksi jäävää elämäänsä muiden työttömien alkoholistien kanssa ilman vertaistaan conania.

Nyt on nimittäin November eli do Not shave november. Se kuukausi jolloin kaikki tiedostavat miehet ja naiset kasvattavat viikset, ja lisäävät tietoisuutta miehen rooliin, biologiaan ja metafysiikkaan olennaisesti ja sukupuolisidonnaisesti liittyen, ja ketään pois uloksi laskematta.

Mutta kuukausi ei ole vielä lopussa. Vielä on sietämättömät kahdeksan päivää kun joudumme katsomaan noita urheita miekkameren kalapuikkoja näyttämässä lähimpään soj-janakkiin päin.

Mutta näin feministimiehen kesken: pitäisköhän järjestää kuun viimeiseksi jotain yhdistävää vertaistoimintaa? Missä, miten ja edelliseen viitaten miten?

Demokratia vs. Standard & Poor's

Jos lähdetään siitä lähtökohdasta, että YK:n ylevästä olemuksesta huolimatta, osa YK:n ongelmista perustuu siihen, että osa maista nauttii suurempaa valtaa kuin toiset. Yleiskokouksessa toisaan jokaisella maalla on yksi edustaja, mutta sitten on organisaatioita, joissa valta on keskittynyt tietyille maille. YK:n turvallisuusneuvostossa on pysyviä ja vaihtuvia jäsenmaita. WTO:ssa ja IMF:ssa taas valtaa käyttää ne, joilla on eniten fyrkkaa.

Jos oletetaan nämä lähtökohdat ongelmallisiksi demokratian kannalta. Sanotaanko vaikka, että jonkun mielestä YK:ssa pitäisi tehdä tietynlaisia päätöksiä, mutta näiden epäkohdista johtuen, päätöksiä ei tehdä. Miltä silloin kuulostaisi jos EU:hun haluttaisiin tuoda vastaavanlaisia järjestelmiä? Jos kuuntelemme kahta suomalaista europoliitikkoa, niin se voisi toteutua EU:ssa.

Hyvästä kunnostaan tunnetut Alexander Stubb ja Sari Essayah ovat tällä viikolla päätyneet samoista premisseistä samanlaisiin johtopäätöksiin. Heidän ehdottamansa demokratia määriteltäisiin luottotietojen mukaan. Stubb väläytteli, että hyvän luottoluokituksen saaneet maat saisivat lisää valtaa EU:n päätöksenteossa. Essayah oli samaa mieltä osittain. Talouteen pitäisi saada lisää douppingia EU-tasolla ja parhaimmat päättäjät löytyisivät heidän mukaansa sieltä, missä luottotiedot ovat kunnossa.

Tässä tapauksessa he molemmat viittavat Suomen hyvään luottoluokitukseen. Euroopan unionissa on kuusi maata, jotka ovat saaneet AAA-luokituksen. Stubbin mukaan näillä mailla tulisi olla enemmän päätösvaltaa Euroopan unionissa. Talouskriisi tulisi mahdollisesti ratkaistua, jos asiantuntijat saisivat päättää ja EU:n päätöksentekoa virtaviivaistettaisiin.

Tietenkin voisi ajatella, että talousasioista päätettäessä sananvalta tulisi antaa niille, jotka hoitavat talousasioitaan oikein ja hyvin. Mutta yhden etu ei ole toisen etu, ja erityisesti yhteiskunnallisissa kysymyksissä talousasioita voi hoitaa monella tapaa omalta arvopohjalta. Molemmat kuitenkin omalta osaltaan näyttävät kunnioittavan asiantuntemusta poliittisessa päätöksenteossa.

Ylikansallisessa ja poliittisessa päätöksentekoinstituutiossa kuten EU:ssa ei tule arvioida päätösvaltaa sen mukaan kellä on parhaimmat luottotiedot, koska silloin EU olisi käytännössä yhtä demokraattinen kuin Nokia, Nordea tai Apple. Ne päättää, joilla on eniten fyrkkaa.

Mututuntumalla voisin kyllä sanoa, että vaikuttaisi ainakin vaalien alla, että poliitikot taistelevat harvemmin luottotiedottomien äänistä. Tästä voisi siis käytännössä tulla vallitseva oppi, jos se ei sitä jo ole. Suunta ainakin voisi näiden kahden poliitikon mielestä mennä siihen suuntaan.

Mitä, jos sen sijaan valta annettaisiin väkiluvun tai luottotietojen sijasta niille maille, joilla on eniten historiaa demokratian edistämisestä. Kreikka ja muut etelävaltiot eivät vältsiin pärjäisi kovin hyvin viime vuosisadan perusteella. Toisaalta mistäköhän päin demokratia edes sanana on peräisin?

Teatteri Poleemi 10v: Motin tervehdys

Yhden videon julkaisuun on jo lupa. Tässä siis Motimonin tervehdys Teatteri Poleemin 10-vuotisbileistä.



Tässä vielä linkintsi videoon.

Teatteri Poleemi 10v: Miiran kosinta

Eilen oli Teatteri Poleemin 10-vuotisbileet. Lavalla nähtiin sitten yksi kosintakin. Sain homman nauhalle.

Pistän ehkä myöhemmin joitain videoita keikasta youtubeen. Pitää vaan tsekkaa, että onko julkaisu ok työryhmän jäseniltä.

Pokerin maailmanmestari on selvillä huomenna

Pokerimaailman vuoden kohokohta on WSOP:n pääturnauksen finaalipöytä. Tuhansien pokerinpelaajien viettäessä kesän kymmenien eri pokeriturnausten parissa tavoitellen kovia rahapalkintoja sekä arvostettua WSOP-ranneketta, joka annetaan jokaisen turnauksen voittajalle. Jokainen ranneke on tavoittelemisen arvoinen pokerimaailmassa, mutta pääturnaus on se isoin juttu.

Tänä vuonna lähes seitsemäntuhatta pelaajaa osallistui WSOP:n pääturnaukseen, jota myös epävirallisesti tituleerataan pokerin maailmanmestaruuskisaksi. Hyvästä syystä, sillä sisäänosto on 10,000 dollaria ja osallistujia on tosiaan ympäri maailman.

Nykyisin mestaruuskisa keskeytetään kun yhdeksän pelaajaa on jäljellä. Tätä yhdeksikköä kutsutaan November nineksi. Tämän jälkeen pelaajat käyvät neljän kuukauden happihyppelyllä ja astuvat sitten Penn&Teller -nimiseen saliin.

Viikonloppuna yhdeksikkö kohtasi toisensa ja tänään pelaajia on enää jäljellä kolme. Tulevana yönä ratkeaa kuka näistä kolmesta on maailmanmestari.

Tällä hetkellä isoimman pinon takana on saksalainen Pius Heinz. Hänellä on yhteensä yhtä paljon pelimerkkejä jäljellä kuin hänen kahdella vastustajallaan yhteensä. Joten hän on ehdottomasti suosikin asemassa. Kakkosena suhailee Ben Lamb ja kolmosena Martin Staszko.

Ai niin rannekeen lisäksi voittaja tienaa sellaiset 8,7 miljoonaa dollaria eli kannattaa olla pöydässä tarkkana. Kaikki kolme ovat joka tapauksessa varmistaneet itselleen neljän miljoonan voitot turnauksesta. Nyt kaikilla on käytännössä huomio neljässä ylimääräisessä miljoonassa sekä pokerimaailman arvostetuimassa rannekkeessa.

Soi päässä

Tää