perjantaina, huhtikuuta 10, 2009

Saavutetut edut

Aikoja sitten eräs esimiehenä toimiva ystäväni puhui henkilöstön motivoinnista ja saavutetuista eduista. Hän kertoi, että pitää olla hyvin tarkkana, mitä antaa työntekijöille. Jos työnantaja antaa heille kerran joululahjoja, sinun tulee antaa niitä joka vuosi. Jos lahjojen antaminen lopetetaan, henkilökunta ryhtyy miettimään, että miksi näin on tapahtunut. Tekeekö firma huonoa tulosta? Olemmeko me huonoja? Ilmapiiri saattaa heikentyä hetkellisesti tai pysyvästi tämmöisestä pienestä hienosäädöstä.

Oikeastaan kaikki työvoiman palkitseminen on varsinaisesti työvoiman uusintamiseen pyrkivää toimintaa. Työvoiman uusintaminen tarkoittaa kaikkea sitä, mitä työntekijä tarvitsee, jotta hän voi tehdä työnjohdon vaatiman työn uudestaan. Tunnetuimpia työvoiman uusintamisen muotoja ovat nukkuminen ja syöminen. Tähän voidaan laskea myös muu sosiaalinen toiminta kuten ravintoloissa ja teattereissa käyminen toisten ihmisten kanssa.

Olen useana vuotena peräkkäin lukenut tietyntyyppisiä uutisreferaatteja tutkimuksista, mitkä käsittelevät työelämää. Merkille pantavaa näissä referaateissa on se, että työvoima pitää enemmän arvossaan viihtyisää työympäristöä kuin palkkaa. Tämä on siksi mielenkiintoista, että eniten mediahuomiota saavat sen sortin työtaistelut, joissa vaaditaan parempaa palkkaa erilaisilla syillä. Näistä syistä nyt voidaan mainita vaikkapa ilta- tai viikonloppulisät. Eikä pidä unohtaa myöskään inflaatiota.

Kuitenkin monet asiat, jotka oikeasti tekevät työvoimasta lauhkeampaa liittyvät sellaisiin näkymättömiin saavutettuihin etuihin kuten maksuton kahviautomaatti tai edulliset hinnat yrityksen palvelupisteissä. Niitä ei varsinaisesti kukaan ole koskaan taistellut ainakaan näkyvästi. Uskoisin, että useimmat tämmöisistä eduista on tullut vain yksinkertaisesti pyytämällä. Se on saattanut olla jopa työnjohdon päähänpisto.

Ilmapiiri heikkenee huomattavasti kuitenkin kun näihin etuihin kosketaan. Poistetaan alennukset, poistetaan maksuton kahvi, poistetaan kännykkä, poistetaan nettiliittymä, poistetaan lapsiparkki tai poistetaan lounassetelit. Työnjohdon tulisi aina kiinnittää näihin leikkauksiin huomiota, jos niitä ei pystytä perustelemaan. Huonompi tulos voisi olla ymmärrettävä, kun poistetaan vaikkapa lounassetelit, ja silloinkin tulisi puhua jo tappioista. Tupakoinnin kieltäminen taas ei välttämättä liity mitenkään tulokseen, joten sen kieltäminen ei edes pitäisi kuulua työnantajalle. Varsinkin kun kaikilla aloilla tulisi olla työntekijöille varattuja taukoja, joiden aikana työntekijä saa tehdä mitä haluaa.

Kahviedun poistaminen (kahvin halpuuden takia) tulisi olla myös hyvin perusteltua. Jos sillä voidaan oikeasti estää yksi irtisanominen, se olisi harkitsemisen arvoista, mutta jos työnantajaa vain vituttaa työntekijöiden kahvilla läträäminen, kannattaa työntekijöiden harkita ensimmäistä mahdollisuutta vaihtaa paikkaa.

En siis näkisi siinä mitään väärää, että puolustetaan saavutettuja etuja.

2 kommenttia:

Kai kirjoitti...

Hyvää puintia. Ite oon elämäni ekaa kertaa siinä tilanteessa, että olen jonkun esimies. Äärimmäisen haasteellista yrittää miettiä omaa toimintaa sen kannalta, miltä se jostain toisesta tuntuu.

Jaakko Vasankari kirjoitti...

Parasta se on kun kukaan ei huomaa, että johdetaan. Puututaan tilanteisiin ainoastaan välttämättömän pakon edessä. Tai no, riippuu tietenkin siitä, että kuinka sosiaalista työtä tehdään.