lauantaina, toukokuuta 29, 2010

Perustulon ongelmat

Perustulo on hyvin kannatettava asia, mutta tie siihen ei ole helppo eikä lyhyt. Konkreettisina toimina vaadittaisiin nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän ns. reikien tukkimista, mikä pitäisi olla Suomen ja kaikkien sosialismista apuvälineitä etsivien yhteiskuntien tärkeimpiä välineitä.

Jos perustulon hyviksi puoliksi sanotaan vaikka yksinkertaistaen tulojen järkevä tasaaminen, byrokratian vähentäminen, kannustavuus ylimääräisen fyrkan hankkimiseen, niin perustulon tavoitteluun ja päämääräänkin saattaaa liittyä tiettyjä ongelmia.

Esimerkiksi perustulo vastikkeettomana tulona saattaa yllättäen muuttua kepiksi kun pelimerkkien eli rahanjakaja tai rahan jakaja muuttaakin sääntöjä siirtäen finanssitaloudellisten elämän toteuttamisen mahdollisuudet ehdollisiksi. Tässä tapauksessa perustulon nauttija onkin yhtäkkiä jälleen alistainen instanssille, joka fyrkkaa jakaa. Tämä saattaa tapahtua yhden maan sisällä tai jopa globaalisti, jos perustulon universaalista ideasta tulee käytäntö ja tavoite ajan kanssa. Koska perustulo universaalisti realistisena tavoitteena on hyvin kaukana tästä päivästä, niin tähän ongelmaan pitää ehkä suhtautua samanlaisella varauksella kuin ydinvoiman katastrofin mahdollisuuksiin. Vaikka riski on pieni, niin se on hyvin haitallinen osuessaan kohdalle monista syistä. Joka tapauksessa voimakkaampi osapuoli hallitsee toisen elämän edellytyksiä vahvasti ellei jopa sortaen.

Perustulosta voi muodostua myös moraalisesti ulossulkeva tekijä estämään ihmisten yhteisöllistä toimintaa. Perustulo voi oikeasti jopa tappaa Jeesuksen kultaisen käskyn tai Immanuel Kantin Kategorisen imperatiivin. Ihmisestä an sich ei kannata edes välittää, koska ihmisellä on kaikenkattava perustulo turvanaan. Perustulo itsessään kannatettava asiana kapitalismin ongelmakohtien korjaajana ei ole kuitenkaan mikään ratkaisu ihmisten väliseen solidaarisuuden puutteeseen. Esimerkiksi Suomen oloissa ei ole kovinkaan epätyypillistä, että sosiaaliturvan tarpeessa eläviä ihmisiä joutuu elämään puutteessa lakien hengen vastaisesti lakien pilkkujen takia.

Ei edes ole hirveän hankala muistaa, kokea tai nähdä tilanteita, jolloin yksi paperi tai todistus voi aiheuttaa epäävän päätöksen tai myöhentää taloudellisen tuen päätöstä kriittisen paljon yli määräajan. Sosiaaliturvan byrokraattisuus on pahimmillaan oksettavaa kun esimerkiksi asuntotuen hakijat joutuvat toimittamaan sekä kuitin vuokranmaksusta, vuokrasopimuksen että talonkirjaotteen, kun todellisuudessa kaksi mitä tahansa näistä pitäisi riittää antamaan uskottava selvitys vuokrasuhteen oikeellisuudesta. Muitakin vastaavia esimerkkejä löytyy tästä maailmasta. Tämä esimerkki on tosin vuosien takaa, mutta pelkään, että piakkoin joudun kokemaan samoja tyhmiä piirteitä ideatasolla hyvästä järjestelmästämme. Enkä usko, että Liisa Hyssälä muuttaa asiaa edes pyynnöstä.

Eräs epärelevanttikin ongelma perustuloon liittyy. Se on sinänsä sama kuin nykyisessä järjestelmässäkin ja aina sosiaaliturvankin vastustajien huulilla. Ilmainen raha passivoi. Se on oikeasti todella realistinen pointti, mutta se ei muuta asiaa mitenkään. Pyytämättä ja yllätyksettömästi tuleva perusturva on pyytämättä ja yllätyksettömästi tulevaa perusturvaa. Massia vain oikeasti tulee tilille eikä tarvitse tehdä yhtään mitään sen eteen. Jos se olisi kuitenkin relevanttiongelma, että ihmisillä on vain rahaa vaikka muille jakaa, niin ei se poista ihmisen roolia taloudellisena toimijana. Näytäpä yksikin ihminen minulle, joka ei halua elää elämäänsä ja toimia tässä yhteiskunnassa (tai vaikkapa jossain vieraassa sivilisaatiossa), jos taloudelliset edellytykset taataan. Tarjoan vastineeksi jonkun jännittävän asian.

Vaikka ongelma onkin epäasiallinen, niin se on silti todellinen. Monet nykyisen työttymyyden, sovitellun päivärahan ja paskaduunien välimaaastossa jättäisivät oikeasti työt ottamatta vastaan. Kahteen ensimmäiseen perustulo ei välttämättä ole mikään kovinkaan kummoinen ratkaisu. Työttömyys ei välttämättä häviä, mutta soviteltu päiväraha todennäköisesti häviää kokonaan. Toiveikkaat vasemmalle kallellaan olevat luomupihviströsseliperseet ajattelevat varmasti, että paskaduunit häviää perustulon avulla, ja siihen minäkin pistän toivoni, mutta todennäköisesti ihmisten vapaa-ajan ja hyvän itsetunnon riisto jatkuu perustulosta riippumatta.

Kaikista näistä spekulatiivista perustulon ongelmista huolimatta, ihmiskunnan pitäisi oikeasti tavoitella ajatusta, jonka mukaan jokaiselle pitää antaa tarpeidensa mukaan ja jokaisen pitää toimia kykyjensä mukaan. Se ei ole huono tavoite 2000-luvullakaan.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mistä perustulosta puhutaan?

Jos puhutaan vaikka vihreiden perustulosta niin se ei kyllä passivoi. Tai jos joku haluaa olla tekemättä mitään kun saa 440 kuussa niin sitten.

Linkki vihreiden perustuloon.

http://www.youtube.com/watch?v=kRWhGselAmY

Jaakko Vasankari kirjoitti...

Ymmärsit ehkä väärin ajattelun motiivini. Yritin ajatella boksin ulkopuolelta ja kokosin perustulokritiikkiä yhteen. En minäkään pysty näkemään, että miksi ihmiset kieltäytyisivät töistä sen takia, että saa ilmaiseksi jonkun naurettavan pikkusumman, joka riittää käytännössä vain vuokraan ja sen sellaiseen. Tätä tarkoitinkin ongelman epärelevanttisuudella.

Jos perustulo tämmöisissä tilanteissa passivoi, niin passivoi nykyinenkin järjestelmä. Vihreiden perustulomalli on aika paska, vaikkakin parasta mitä yksikään puolue on tuottanut. Eli se täytti hyvän keskustelun avauksen tarpeen viime vaaleissa, mutta ei tuottanut vaalien jälkeen mitään konkreettista.

Anonyymi kirjoitti...

Mikä vihreiden mallissa oli mielestäsi vialla?

Jaakko Vasankari kirjoitti...

Muutama numeroidusti esitetty huono puoli:
1) Se sisälsi tasaveromallin (tai kaksiportaisen progressiivisen tasaveromallin).
2) Koska malli oli laskettu kustannusneutraaliksi, se ei välttämättä toteuttaisi perustulon ideaa riittävästä toimeentulosta.
3) Siitä puuttui universaalisuus
4) Se oli kansalaisuuteen sidottu (vrt. kansalaisuus antaa laillisen turvan)
5) Se laskisi verotuksen progressiivisuutta (tai ehkä pointti 1).
6) Lisäisi tuloerojen kasvua (jatkine pointista 1 ja 5)

Hyvinä puolina mainittakoon edelleen numeroidusti:
1) Se oli hyvä jatkine 80-luvulta asti eläneeseen kansalaispalkkaan
2) Se oli nopeasti toteutettavissa oleva malli
3) Se sai paljon mediahuomiota ja haastoi muita puolueita
4) Siinä oli kivat kuoret nuorille, joilla ei ole mainittavissa olevaa irtisanomissuojaa eikä oletusta että työt jatkuisivat.
5) Se on parempi kuin hidas sosiaaliturvajärjestelmämme (vaikka syyt saattaa johtua huonosta hallinnosta tai sosiaaliturvajärjestelmän johdattelevista budjetoinneista eri kunnissa.
6) Mieluummin perustulo kuin sosiaaliturvajärjestelmän stigmatisoiva nöyryyttäminen ja alan firmojen alibudjetointi.

Anonyymi kirjoitti...

Mitä mieltä olet evan tasaverosta?

http://www.eva.fi/files/1578_tasavero.pdf

Jaakko Vasankari kirjoitti...

Pahoittelut myöhäisestä reaktiosta, mutta linkki ei toimi. Saisiko uuden herra anonyymi?