Sähköisessä äänestämisessä itsessään ei ehkä ole mitään vikaa. Suomessa järjestetty sähköinen äänestäminen on kustu lähes kaikilla kuvitelluilla tavoilla. Muutamassa kohdassa sähköisen äänestyksen kokeilu ei kuitenkaan tiettävästi kussut. Ääni ei ole tiettävästi mennyt kenellekään henkilölle jota ei ole ollut tarkoitus äänestää. Ääniä on kuitenkin hukkunut. Effi kävi täysillä kierroksilla kampanjaa järjestelmää vastaan monilla perusteilla, joista mitään ei otettu tosissaan. Effille kyllä tarjottiin auditointimahdollisuutta sellaisilla ehdoilla, että auditoijat eivät saisi kertoa havainnoistaan millekään taholle tai kolmannelle osapuolelle. Kolmannella osapuolella tarkoitetaan mm. äänestysikäistä kansalaista.
Samalla tavalla hätiköiden hallitus valmistelee monenlaisia ohjelmia jatkuvasti. Vähän rauhallisemmalla tahdilla valmisteltuja kokeiluja, joissa otettaisiin mukaan enemmän asiantuntevia kansalaisjärjestöjä voitaisiin saada parempia tuloksia aikaiseksi. Sähköisen äänestämisen kokeilu olisi voinut sujua uskottavammin, jos järjestelmä olisi ollut kaikkien kansalaisten tavoitettavissa ja ymmärrettävissä. Varsinkin kun palvelu tilattiin sellaiselta yritykseltä, jolla on ennestään jo ollut ongelmia kalliiden ja isojen järjestelmien asentamisesta kunnallisella puolella. Tieto-enatorille annettiin käytännössä oikeus tehdä äänestyskone, jonka tuloksia tai toteutusta ei voi selvittää yhtiösalaisuuteen vedoten. En tässä nyt mene väittämään, että yksityinen puoli hoitaa asiat huonommin kuin julkinen puoli, mutta järjestelmää olisi voitu testata pitkäjänteisemmin ja siihen olisi voitu ehkä oikeasti perustaa palkattu työryhmä sitä tuottamaan voittoa tavoittelevan yrityksen sijasta.
Effi antoi pyytämättä lausunnon sähköisestä äänestyksestä jo tammikuussa 2006. Lausunnossa otettiin huomioon neljä eri kohtaa, joiden tulisi täyttyä sähköisessä äänestyksessä: järjestelmän tulee pystyä valvomaan, että jokainen äänestää vain kerran, että ääni ei ole yhdistettävissä äänenantajaan, että äänestäjä pystyisi varmistamaan hänen äänensä tulleen oikealla tavalla lasketuksi, ja että äänestäjä ei saisi pystyä todistamaan äänestäneensä tietyllä tavalla.
Ennen sähköistä äänestämistä äänet on laskettu kahdesti. Kerran eri puolueiden edustajien kesken ja sitten vielä tarkistuslaskenta myöhemmin. Varmuuden vuoksi äänestyslipukkeet säilytetään, jotta ne voidaan myöhemminkin laskea uudestaan, jos on syytä epäillä vilppiä.
Juho linkitti facebookiin hauskan (ja valitettavan tarkkanäköisen) suomennetun sarjakuvan.
4 kommenttia:
Jage, hyvä, ongelmana ei ole sähköisen äänestysjärjestelmän kehittäminen, vaan se, että se vielä hyper-viilattunakin sallii vaalituloksen manipuloinnin.
Asiasta on maailmalla runsaasti kokemuksia ja kirjallisuutta.
On melko ällistyttävää, että sähköistä äänestystä vastustetaan innokkaasti ja yksimielisesti juuri tietotekniikan ammattilaisten piirissä. Lisätietoa saa hakusanoilla "vote fraud", "electoral fraud", mm.
Luulisin, että väärennösten mahdollisuuden voisi poistaa, jos koneet tuottaisivat myös paperisen tulosteen ja varmistuslaskenta suoritettaisiin perinteiseen tapaan.
Sähköinen äänestäminen voisi tällöin mahdollistaa vaalien lisäksi kansalaisäänestykset, mitä pitäisin miellyttävänä lisänä.
Kun kerran äänestyskoneen tulos täytyy aina paperitulostein ja perinteisellä tekniikalla varmentaa, missä on parannus entiseen?
Huononnuksia ei ole vaikea keksiä. Vaaroista vakavin on hyvästijättö demokratialle tai sille, mitä siitä on jäljellä.
Kansalaisäänestykset ovat varmasti tarpeen, mutta ne eivät kuulu vaalipäivään.
Saatat olla oikeassa. Sähköinen äänestäminen ei oikeastaan anna kovinkaan paljoa lisäarvoa ja riskit lienevät aika suuria, kun ajatellaan esitettyjä riskiä ja väärinkäytön mahdollisuutta.
Olen yrittänyt suhtautua kuitenkin avoimen myötämielisesti sähköiseen äänestämiseen, vaikka minulla ei oikeastaan liene mitään syytä yrittää olla avomielinen.
Lähetä kommentti