perjantaina, marraskuuta 24, 2006

KAMPIN KESKUKSESSA VALLATTIIN OSTOSVAPAA VYÖHYKE

TIEDOTE
24.11.06
Vapaa julkaistavaksi heti


KAMPIN KESKUKSESSA VALLATTIIN OSTOSVAPAA VYÖHYKE

Etelä-Suomen vasemmistonuoret valtasivat hetki sitten ostoskeskus Kampin alakerrasta ostosvapaan vyöhykkeen. Mielenosoituksessa vallattiin ostoskeskuksen alakerrasta alue, joka julistettiin ostosvapaaksi vyöhykkeeksi Älä osta mitään -päivän kunniaksi. Mielenosoitus sujuu rauhallisesti, ja Vallatulla alueella voi lueskella mukavilla sohvilla lehtiä ja kirjoja, hörppien samalla aktivistien tarjoamaa Reilun kaupan kahvia.

Mielenosoituksella halutaan kiinnittää huomiota siihen, että yhä suurempi osa julkisesta tilastamme on yksityistetty ja valjastettu markkinoiden mainostilaksi. Kampin ostoskeskus on hyvä esimerkki tällaisesta puolijulkisesta tilasta, jonka läpi täytyy kulkea päästäkseen käyttämään julkista liikennettä. ”Kampin läpi kulkevat ihmiset joutuvat katselemaan mainoksia ja ottamaan vastaan kulutustuputusta vasten tahtoaan”, toteaa Etelä-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Kirsi Pihlaja, joka kulkee keskuksen läpi lähes päivittäin.

Kampista puuttuu myös julkiselle tilalle ominainen jokamiehen oikeus oleskella ilman ostoksia ja kokoontua vapaasti vaikkapa osoittamaan mieltä kuten kaduilla ja toreilla. Kamppi myös määrittelee nettisivuillaan itsensä näin: ”Kamppi - kun haluat ostaa ja viihtyä”. ”Tämä antaa ymmärtää, että keskuksia ei ole rakennettu palvelemaan kaikkia kansankerroksia, vaan ainoastaan niitä joilla on varaa kuluttaa”, sanoo Pihlaja.

Etelä-Suomen Vasemmistonuorten mielestä ihmiset on jaettu ostovoiman perusteella niihin, jotka saavat tilaa käyttää, ja niihin, jotka ovat epätoivottuja vieraita. Julkisen tilan pitää olla kaikkien käytettävistä varallisuuteen katsomatta, vasemmistonuoret vaativat. Ostoskeskuksen alakerran valtaaminen on symbolinen ele ihmisten kaupungin puolesta kerskakulutusta vastaan. Etelä-Suomen Vasemmistonuoret katsoo, että Kampin alakerta on julkista tilaa siinä missä kadutkin.


Lisätietoja ja kuvia mielenosoituksesta:
Kirsi Pihlaja, p. 050-5979512

puheenjohtaja
Etelä-Suomen Vasemmistonuoret

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa! Tuollaista toimintaa tarvitaan.

Itse-oppinut dosentti kirjoitti...

Niin tarvitaan. Toivottavasti paikalla olijatkin heräsivät näkemään, että mikä on yksityisen ja julkisen tilan välinen ero nykyään. "Julkiselta tilalta" on poistettava lainausmerkit.

Anonyymi kirjoitti...

Mielenosoituksissa vallataan siis joku tila, johon ahtautuu mielenosoittajia. Mielenosoituksessa ajassa - tai kestossa - tuskin tavoitetaan edes hetki. Teimme taannoin seuraavan rahan hetki -tempun Stockmanilla. Toinen esiintyjistä pudotti kukkaronsa, joka oli täynnä sinne tänne kilkuttelevia kolikoita. Kun rahoja epätoivoisesti kokoava shoppailija kumartui, hyppäsi toinen pukkihypyn kumartujan ylitse. Esityksen ihmetyksen aihe tuli siitä, että katselijat jäivät tuijoittamaan sitä, että kumpikaan esiintyjistä ei ollut huomaavinaan toista. Välinpitämättömyys oli jutun pääaihe. Shoppailijat katselivat siinä toisiaan, ajelehtimassa hyllyjen välissä huomaamatta toisiaan.

Siitä, miten raha synnyttää erilaisia rahan subjekteja, voi kuunnella taannoisen Talous- ja yhteiskuntateoria -luentosarjan sivuilta Turo-Kimmo Lehtosen luennnosta Simmel ja rahan filosofia (www.valt.helsinki.fi/sosio/tyt/luennot.htm). Yritän parhaillaan yhdistää opportunistin tietynlaiseen modernin leikkivastenmielisyyden positioon. Saa nähdä onnistunko. Yritän rakentaa uuden rahapoliittisen mallin.

Kaivoin tässä samalla kirjoittaessani esille taannoisen runoni ajasta. Se kuuluu näin:

Jos aika olisi veitsi,
rikkoisi se luultavasti pelkästä
pilailunhalustaan kalastajan verkot,
uudestaan ja uudestaan.
Koko elämä kuluisi sitoessa yhteen siimanpätkiä.

Jos aika olisi veitsi,
lähtisi se tavoittelemaan kuuta,
mutta tylsistyisi ja katkeroituisi matkalla,
kunnes kuolisi pois ja sammuisi päivien lyhty.

Jos aika olisi veitsi,
lopettaisivat kalastajat kutomasta kuulle ja kaloille paitaa
ja jäisivät tuijottamaan aavalle
nuotion kipunoidessa rantakalliolla.

Jos aika olisi veitsi,
kutoisitko minulle
suomuisen peitteen
suojaksen, turvakseni?

In memoriam J.D.

Karl

Anonyymi kirjoitti...

Kuuntele myös Susanna Linbergin luento.

Karl