lauantaina, joulukuuta 03, 2016

Haluan olla niin huono kirjoittaja, että minulle tulee maksaa vähiten maailmassa

Yksi innoittava tekijä minulla on ollut aina ammattimaiseen kirjoittamiseen. Pulp-kirjallisuus on synnyttänyt sekä Tarzanit, Shadowit (what evil lurks in the hearts of men), Jerry Cottonit, ja monen muuta ihastuttavaa teosta. Materia synnytti myös kielenkäyttöä. Monesti kirjailijoille maksettii sentti per sana, mikä synnytti epäilemättä noir-kirjallisuudesta tutun kielenkäytön. Tulin kotiovelle on noir-kielellä kirjoitettu näin: "Palasin tuhansien askelten merestä, missä olin itse vain yksi kilahdus muitten yksinäisten majakoiden joukossa. Potkiessani puuta, se viimeinen kaiku oli ainoa oikea. Kuulin sen kuin lepakko vaikka silmäni olivat vieläkin ummessa nyrkkijorpakosta johon olin päätynyt Pisto-Jackia haastatellessani. Vielä 49 askelta perille. Tiesin, että matkani tulisi olemaan ehkä jopa tässä, mutta en voinut luovuttaa, koska niin paljon oli pelissä." 

Hieron vähän tekstiä, mutta voisinpa kutsua ihmisiä kasaan facebookin kautta kirjoittamalla jotain näinkin menevää: 

Wanted: Huonoja kirjoittajia. Tai siis hyviä, mutta maksamme huonosti. Huonoille emme ollenkaan. 


Onko nasevia kirjoittajia täällä? Joku, joka osaisi olla ovela ja innostuisi taidetyönsä ohessa myöskin käyttämään sanaista säiläänsä markkinavoimien vuoksi? Nyt olis semmonen projekti, että etsitään suomalaisia kirjoittajia ja lahjakkuuksia. Firmana olisi Copypanthers/Wordapp. Tarkoitus olisi nätisti sabotoida firman tyyliä ja luoda maailman parasta dadaa.
Tarkoitus ei ole pilata hyviä kirjoittajia eikä heidän töitään. Eikä sitä hienoutta ja lahjakkuutta millä voidaan kirjoittaa sanamääräisesti maailman parasta tekstiä autonkumista ja puutarhaletkusta. Itse koin asian näin, että neuvottelin useamman firman tyypin kanssa, ja kolmas ei edes vastannut kysymyksiini vaan antoi pääsyn järjestelmään ilman mitään vettausta (vetting = testata, tarkistaa osaaminen, jotain sen semmottista)
Koska vähän vitutti kun minä tarjosin 120 egeä hinnaksi vaikka kaveri oli budjetoinut hinnaksi 48 dollaria, hän suostui vastaamaan vain, että loin sinulle tilin. Voit aloittaa mistä vain.
Hain yhteistyökumppaneita muualta. Pyysin heitä valitsemaan otsikon, antamaan minulle kolmesta viiteen minuuttiin aikaa suoltaa mitä tahansa käyttämällä yhtä heidän valitsemaansa avainsanaa.
Tätä minä tein:
1) Otsikko: Joululahjojen ostaminen työntekijöille.
taikasana: Mausteglögipussit
2) Otsikko: Talvivaatteita lapsille
Taikasana: Ananas
Copywrite 1: Joskus joululahjojen ostaminen työntekijöille on vaikeaa, koska jokainen ihminen on yksilö. Siksi onkin hankalaa tehdä isoja ostoksia kerralla, ja semmoisia mitkä oikeasti tyydyttävät työntekijöitä. Olette varmaan olleet joskus tilanteessa, missä joululahjat eivät olekaan kaikille työntekijöille miellyttäviä. On sanottu, että "tämähän on ihan p*skaa." Sitä se helposti onkin. Siksi suositeltavaa on keksiä jotain todella omaperäistä. Tänä vuonna kannattaa hankkaia glögimaustepusseja. Mikään ei ole niin persoonallista kuin työntekijän huomata, että "mistä ihmeestä ne tiesi, että minä olen talon luovin henkilö." Olipa kyseessä iso suomalainen pörssiyhtiö tai pääkaupungissa sijaitseva pk-yritys, niin oikeasti. Tee itse oma mausteglögipussi. Lisää sinne sekaan joku kiva haju, maku tai ehkäpä pussin viereen sulkakynä. Erikoisuus ja oveluus, ja vähän semmoinen hämärähkö meininki, ne on joulun juttuja. Kyse on vähän jos muistatte ne kivat joulubileet missä kaikki kaverit käy, kun ovat töissä siinä firmassa. He puhuvat, ja nauravat, ja kaikille vain jää mieleen, että olispa itsekin ollut töissä tuossa firmassa missä mausteglögipusseja jaettiin - ja naurettiin. Yritysluotottajakin löytyy kun käännytte Ferratum Business -tarjoajan puoleen. Tehdään yhdessä joulusta mausteinen. Joululahjat työntekijöille joululahjat työntekijöille Ferratum business tarjoaa yritysluottoa netissä
Copywrite 2: Mikä se on lapsesi puserolla taas? Onko se ananas tai jokin muu ruoka? Tätä tapahtuu jatkuvasti. Joten ei ole yllättävää, että lapsi halutaan pukea lämpimästi ja - onhan ne bakteeritkin mielessä välillä - turvallisesti. Talvivaatteet kun ovat aikuisten päällä, meillä on tapana, että meillä ei ole ananasta siellä välissä. Kun laitamme samat vaatteet lapsille, ajatukset ovat vähän muualla. Mietimme vieläkin sitä ananasta. Olisi pitänyt ymmärtää, että toppavaatteita tarvittiin jo marraskuun alussa, ja silloin mentiin jo hukkateille. Lapsihan on se tärkein palanen, ja hänen turvallisuus. Ananasta syöttäessä se vain unohtuu. Vanhempana itsekin ajattelen, että omalla lapsella pitää olla puhdas iho, vaippa, ja kaulaliina. Talven tullessa kuitenkin helposti unohtuu talvivaatteet lapsille. Meilläkin on niitä kolme. Siis kolme lasta; 3-, 6-, ja 9-vuotias miettii, että milloin päästään ulos, itse mietin sitä ananasta ja oikeasti pitäisi miettiä, että mistä talvivaatteet lapsille. -25 astetta pakkasta, ananas on jo hävinnyt, ja ollaan pulkkamäessä. Kaikille tuttu tilanne. Ei ole vain niitä häiritseviä robohiiriä, joita lastenohjelmissa näkyy. Olisipa ananas semmoinen ruoka, jonka voisi vain piilottaa, ja lapset söisivät ruokansa jostain muualta - vaikka roskiksista. Semmoista tämä on.
Post Scriptum. Olen käytettävissä leipäpalkalla. Tuntihinta on 26 euroa per tunti, mutta teen myös työtä näkyvyydestä ja kappalemääräisesti.
Post Scriptum 2. Jos näistä maksetaan jotain, järjestän kisan missä 85 pinnaa siitä lahjoitetaan jollekin freelancereita tukevalle ammattiliitolle.

keskiviikkona, marraskuuta 23, 2016

Miten minusta tuli reaktivisti?

Millä muulla voisin aloittaa kuin sanomalla Trumpista jotain hyvää? Ehkä hän ei ole niin paha. Ehkä byrokratia pelastaa niin kuin Tuomas Enbuske kirjoittaa.

Joudun maalailemaan sovittelevaa pintaa kirjoitukseni aluksi. Tarvitsin myös jonkin reaktiivisen kirjoituksen alkuun. Ensimmäiset kaksi palstaa on kuvailua. Sitten seuraa neljä palstaa lisää kuvailua. Sitten kaksi palstaa ihan dadalta vaikuttavaa, mutta oikeasti ihan modernia ja jälkeenpäin itsestäänselvää. Viimeinen palsta on ihan tulenkatkuista reaktivismia.

Aktivismi. Sanakirjaan katsomatta tiedän, että se tarkoittaa toimintaa ja henkilöä, joka toimii. Tarkempi kuvailu todennäköisesti johtaa politiikan seuraan. Olisi jopa typerää minulta kuvitella, että aktivismi tarkoittaa kalastamista.

Re. Sanakirjaan katsomatta, tiedän, että sanalla on jonkinlainen perä anglosaksiseen sanaan react. Ehkä jopa taaksepäin. Tekisi pahaa jos selvittäisin sanan alkuperää tuota pitemmälle. Minulle riittää tämän kirjoittamiseen, että sähköposteihin vastatessa useimmat alustat tarjoavat otsikon eteen kaksi kirjainta ja yhden kaksoispisteen; Tuo pilkuton ja merkityksetön otus on osa kaikkea mihin se koskee.

Reaktivismi. Sanakirjaan katsomatta, tiedän, että kyse on renewtonmaisesta voimasta, joka reagoi vain siihen kohdistettuun voimaansa. Ehkä minun pitäisi katsoa sanakirjaa, koska se ei ehkä tarkoita tuota.

Essee. En tiedä, mitä sanakirja sanoo siitä. Tiedän, että joku kaveri nimesi joitain kirjoituksiaan jollain esseeltä kuulostavalta sanalta. Ehkä se liittyy jotenkin poliitikkoon Essayah. Hän on kristillinen poliitikko, ainakin semmoisen puolueen jäsen, ja hän on kävellyt aika kovaa.

Pääsinpähän aiheeseen. Minusta on tullut harrastelijamainen reaktivisti. Minä reaktionäärisesti - kuin ruotsia äidinkielenään puhuva, mutta siitä huolimatta kaksikielinen - annan asioiden vain pompahdella minuun ja joihinkin palloihin herään vaikuttuneesti sanomaan jotain merkittävää.

Olen kuin se seinä, jota Squashin pelaajat syyttävät kun pallo ei kimpoa osuvasti. Minun piti lyödä tuohon suuntaan ja puhua sinun kanssasi kehitysmaitten historiasta ilman sivulauseita. Sitten tuo seinä vain söi ton pallon ja sylkäisi lattialle. Minulta meni piste sen takia. Toisinaan tuo seinä puhaltaa tuohon palloon ja se menee täysin eri suuntaan kuin tarkoitin.

Minä olen ollut siis seinä. Minun kaikki geenit ovat olleet vain rakennuspalikoita. Se on ihan sattumaa, että minä olen tuon squashpallon tiellä. Jos asiat olisivat menneet toisin voisin olla se keilapallo. Kait minunkin pitäisi olla onnekas. Voisin olla vaikka se viktoriaanisen palatsin sisäseinä. Se, minkä korjaamista suunnitellaan, mutta jonka korjaamiseen menee iäisyys. Silloin kestäisin tämän kaiken. Toivoisin, että olisin huonoa laastia enkä pehmustetulla kuorella varustettua kiveä.

Onneksi olen vain sanoja. Pieniä palikoita joita voi heitellä sinne tänne. Ehkä joskus tuonnekin. Se on iso säkki ja sinne mahtuu sanoja, jopa seuraavaa talveakin varten. Olisi harmillista, jos olisin muuta kuin sanoja. Sanat menevät niin mukavasti yhteen. Vähän kuin legot. Se on yksi minun monikkomuodoistani, mutta älä keskity siihen liikaa. Legot ei tykkää metamorfoosista.

Sitten kun monesti, useasti, välillä näin, ja toisinkin joskus. Täytän tilavasti mutta en itse tilaa. Koen, että olen huomionarvoinen. En tietenkään yksinäisesti ja useampanakin täytän vain tietyn tilan. Olen kuin jotain, mitä kukaan ei selitä. Kukaan ei ymmärrä minua. Se on surullista. Myöskin alleviivaavaa.

Sitten on Trump, ja Guggenheim. Kaikkea mitä vähän vihaan jo etukäteen. Älä ymmärrä väärin. Heitä ja näitä pitääkin vähän vihata. Syitäkin olisi. Kerron vasta seuraavassa miksi ja miten. En vielä.

Trump on sitten semmoinen moderni natsi. Kansallissosialismia 2.0. Ei kuitenkaan yhtään niin kuin natsit. Natsit vihas homoja, mutta ei mitään aakkossoppia. Natsit vihas juutalaisia, mutta ei mitään rikkaita. Natseilla oli ongelmia slaavilaisten kanssa, mutta ei mitään henkilökohtaista Stalinin kanssa. Tätä minusta on tullut. Löytää yhtäläisyyksiä sorrettujen kanssa ja eroavaisuuksia harjoitettuun politiikkaan. Pelkkä reaktivisti.

tiistaina, marraskuuta 01, 2016

Ohjeita tuoreista tehdyille vanhemmille

Lapsi opiskelee maailmaa aisteillaan ja puutarhassa. Hitaaseen oppimiseen voi turhautua. Hyönteismyrkky on viimeinen ja äärimmäinen keino.

Monia asioita voi kysellä itseltään. Kiroiletko aikuisiällä vähemmän kun suusi pestiin saippualla? Oletko rehellisempi poliitikko kun sait tukkapöllöä? Kuunteletko vähemmän Sex Pistolsia tai Nirvanaa koska jouduit kotiarestiin?

Väkivalta on ratkaisu, mutta oliko siitä kysymys?

Soittaminen on helppoa. Miksi et opeta lapsillesi musiikkia - se kestää vain hetkessä.

Vainajia syntyy joka päivä.

Nuoriso on niin pilalla, että jos se pilatus vietäisiin kirjallisuuteen, niin siellä pestäisiin käsiä jokainen päivä.

Kasviksienkin syöminen kuihtuu kerran sukupolvessa. Lapsena niitä pitää syödä, aikuisena niitä pitää välttää. Kettutyttöjä kuitenkin.

Oli niitä oppimisvaikeuksista kärsiviä ennenkin. Silloin ei vain ollut tasa-arvoa.

Huonon kasvattajan tunnistaa huonosta kritiikistä.

Minä kapinoin vallitsevaa järjestelmää vastaan jo silloin kun se oli vasta uusinta uutta.

Rengeistä paras on väliportaan johtajista huonoin. Huonot johtajat vain haluavat näyttää esimerkkiä - jos heillä olisi aikaa.

Taloustieteilijät välillä kritisoivat humanisteja näiden pehmeydestä. Humanistit kirjoittavat runoja taloustieteilijöiden kylmästä osaamattomuudesta. Lahjansa kullakin tieteellä. Sosiologien tehtävä on erottaa nämä kaksi tiedekuntaa toisistaan.

Kyllästyn joskus kuuntelemaan uudestaan ja uudestaan samoja lauluja. Lapset eivät. Eivät vieläkään. Eikö heistä tule koskaan vanhoja?

Vodka on hyvä suhteiden rasvaukseen, iltojen iloihin, aamujen avaukseen, murheisiin ja iloihin, sumeuteen ja valoon. Sääli kun nuoriso menee pilalle siitä.

Omien kirjoitusten kopioiminen omasta mielestä on helposti korruptoitunutta.

Vaikka ihminen on syntynyt kuolemaan, voi hän silti lukea aforismeja teepusseista.





tiistaina, lokakuuta 25, 2016

Hyödyllinen viikkolista


Oletko koskaan ollut ongelmissa, koska projektisuunnittelu on jäänyt tekemättä? Tai, että olisitkin tehnyt sellaisen, mutta et ole valvonut sen toteutusta? Oletko joskus tehnyt projektisuunnitelman, jota on valvottu, mutta jolla ei ole loppumispäivämäärää, ja olet nimennyt sen strategiapaperiksi?

Nämä ovat kaikki tavallisia ongelmia aikaansaavan ihmisen elämässä. Olen tehnyt avuksi viikkosuunnitelman, johon olen valmiiksi nimennyt listoja eri päiville laadittaviksi. Olen lisännyt kätevästi loppuun jokaiselle päivälle aktiivisuunnitelman.

Ma Tee lista asioista, jotka eivät kaipaa projektisuunnittelua. Vahdi sen toteutumista.
Ti Tee lista epämääräisistä listoista. Vahdi, että listat eivät mene sekaisin.
Ke Tee lista asioista, joita on vaikea laittaa listoille. Poista epäsopivat listaukset.
To Tee lista jälkiviisasteluista. Suurin osa näistä on asioita, jotka eivät kaipaa projektisuunnittelua.
Pe Tee lista tekemistäsi kommenteista. Alleviivaa osuvat.
La Älä tee yhtäkään listaa. Pidä päiväkirjaa epäonnistumisista.
Su Valmistaudu viikkolistan tekemiseen. Deadline viikonloppuun mennessä.

maanantaina, lokakuuta 24, 2016

Kuormittunut kirjoittaja tekstualisoi: Taiteen intentiosta ja Temosen modernista nillittämisestä

Kurt Vonnegut kuvaili, ei ensimmäisenä, kuvausta taiteelle vertaamalla rappusia tippuvan ämpärin tuottamaa ääntä musiikkiin. Kysymys, mitä hän omalaatuisella tavallaan, oli siitä, että mikä erottaa mökän musiikista. Hän kuvaili ajatusketjuaan sillä, että joku potkaisee ämpärin rappusia alas, tai sitten, että ämpäri jostain muusta kineettisestä vaikutuksesta joutuu tilanteeseen, että huomaisi (jos osaisi ajatella) putoavansa rappusia.

Mitä haetaan kuitenkin takaa, on että tekijällä on selkeä intentio. Jopa John Cagen kuuluisa 443 nauttii intention tuomasta taiteilijan suojasta, mitä mikään muu aikaan ja rytmiin sidottu satunnaisuus ei nauti. Tässä metalliversio sovituksesta:


Kaipa näille asioille voisi nauraakin. Aikuiset ihmiset leikkivät ajattelevaa taidetta käyttämällä rytmejä. Pureutuvat ajantajuun. 

Erääseen moderniin taideajatukseen kuuluu, että tulkitsija on osa teosta. Tämän ajatuksen yksi suurista suuntaviivoista on se, että taiteilija itse on hyvin keskinkertainen, teos on jotain minkä taiteilija itse saa aikaiseksi parhaimmillaan ja teoksen kokija se, joka luo koko teoksen arvon. Tämä antaa tulkitsijalle huomattavan vallan. Vähemmän mairittelevasti kokija käyttää kaiken ymmärryksensä yrittäen ymmärtää kaikkia syitä, mitkä ovat johtaneet teokseen, tähän maagiseen (nimenomaan maagiseen) teokseen.

On jotenkin soveliasta, että tänä päivänä parhaimmat oivallukset taiteen ajattelemisen saralla tapahtuvat sen taiteen muodon tekijöiden keskuudessa, joiden tekniset puolet on sanalla sanoen kulutettu puhki. Marina Abramovicin taidenäyttelyssä tavataan taiteilija. Tämä video vakuuttaa dramaturgiallaan. Jatkan videon jälkeen.



Sillä ei ole merkitystä vaikka videon kaikki osapuolet olisivat näyttelijöitä tai vaikka he olisivat oikeasti ketä väittävät ja olisivat harjoitelleet etukäteen. Se on käsittämätöntä, että voin edes esittää moista, mutta teen sen tulkitsijan oikeudella. Tämä video näyttää täysin erilaiselta kuvaukseni jälkeen. Olen syöttänyt katsojan, sinun, mieleesi jotain, minkä takia tämä teos on jo muuttunut vaikka itse digitaalisessa virrassa ei ole bittiäkään muutettu.

Apulannan, tuon suomalaisen grungen nirvanan, basisti ohjasi elokuvan bändistään. Hankki rahoitusta myymällä oheistuotteita ainakin Hesburgerille ja jälleennäyttöoikeuksia Elisalle - ehkä kiinnitti jopa hankittua varallisuuttaan lainaehdoiksi. Kaikkea sellaista, mikä kertoo uskosta tekemiseensä. Jotain mitä moni muukin elokuvan tuotantofirma on tehnyt aikaisemminkin. Sitten kaveri nillittää kun The Vaikutusvaltainen Kriitikko kirjoittaa kolumnin aiheesta. Porukka vittuilee Apulannan Hesburger-aterioista. Väittää hän jopa, että elokuvateatterit pistävät boikottiin hänen elokuvansa. Elokuvateattereita edustavan liiton pääjässikkä tosin kertoo, että elokuvateatterit päättävät viikottain esityslistoistaan, ja että liitto ilmoitti jäsenilleen, että kyseinen leffa on tulossa digitaaliseen jakeluun, mikä saattaisi tarkoittaa, että elokuvan kävijämääriin saattaisi tulla laskua. Tämä nyt on syytä mainita erikseen, jotta arvoisa lukija eli kokija eli sinä, saat riittävästi informaatiota tulkitaksesi missä mennään. 

Voimmeko sanoa, että Tuukka Temosen strategia on nillittää? Pitäisikö epäillä, että hän tekee taidetta enkä tarkoita hänen ohjaamaansa elokuvaa? Kuvataiteesta ja elokuvataiteesta kun puhutaan, niin emme puhu erillisistä saarekkeista, jotka eivät näe toisiaan. Jos taiteista tehtäisiin Vennin diagrammi niin aivan varmasti elokuvalla ja kuvataiteella olisi enemmän yhtymäkohtia kuin eroavaisuuksia. Dramaturgiakin koskettelisi molempia kovasti. Tämä koskettelisi elokuvaa ehkä enemmän kuin kuvataidetta, mutta kuvataiteella onkin isompi ässä hihassa. Kuvataiteen kriitikoiden piiristä nimittäin tuli tämä kokija on osa teosta -idea alunperinkin.

Mitä jos Tuukka Temonen on taulu, ja kaikki kriitikot arvostelevat Tuukka Temosta taideteoksena eikä niinkään hänen elokuvaansa. Hänen elokuvansa on enemmänkin se, mikä mainitaan kuvataidenäyttelyissä materiaaliksi. Teoksen nimi olisi Tuukka Temonen, materiaalina on käytetty nillitystä internetissä, yhdistelmäpukua ja digitaalisia valokuvia. Jos joku sanoisi, että kyseessä on markkinointikikka, niin kuvataiteilijat voisivat kiltisti huomauttaa, että se renessanssimainen kuvataide urbaaneissa kaupungeissa oli julistetaidetta. Niillä myytiin pääsylippuja ja herätettiin kiinnostusta. Tänä päivänä ne ovat valokuvia kehysten takana roikkumassa useammassakin talossa. Ne vain näyttävät - taiteelta.

Toisaalta. Itse pidän hyvin paljon trailereista, noista lyhytelokuvista, joiden on tarkoitus mainostaa toista elokuvaa. Yksi suosikeistani on uncut-genreen kuuluva The Shining.




torstaina, lokakuuta 20, 2016

Aforismeja itsevarmalle yrittäjälle

Valittaminen vaikeuksista alkaa kello yhdeksän, lauantaisin kello kymmenen.

Eih olhe mithään keinhoa tunhistaa konhekäännöstä.

Ne, jotka eivät osaa, opettavat. Ne, jotka eivät osaa opettaa yrittävät liikuntaa.

Hyvän arvosanan eteen tulee tehdä töitä vain jos saa hyvän arvosanan.

Jos pitää valita Playstationin ja syövän väliltä, valitsen syövän.

Opin vanhoilta, että nuoret tykkäävät oppia vanhoilta, mistä muut nuoret pitävät.

Haluaisin tässä alleviivata arkipäiväisiä kokemuksia.

Yhteistyö on yksinäistä puuhaa. 

Yksikään puu tässä maailmassa ei kaadu, jos minä en ole paikalla kuuntelemassa.

Ainoastaan ihminen, joka yrittää, voi epäonnistua.

Gandi ajatteli, että jos kohtelee jokaista ihmistä heidän ideaalityyppinä, heistä tulee sellaisia ihmisiä. Gandhi oli läski.

Jos voisin mennä ajassa taaksepäin, muuttaisin perhoset toukiksi. 

Etsimme itsenäiseen työskentelyyn kykenevää alaista, joka osaa ottaa vastaan käskyjä.

Jokainen ihminen on keskiarvokas.

En löydä fraasikirjasta: "Onnistua epäonnistumaan. "

Minkä vanhana oppii sen nuorena osaan kait minäkin.

Itsemurhalinjalla annetaan ohjeita ihmisille, jotka aikovat tappaa itsensä.

Yrittämisen esteiden poistaminen auttaa vain kilpailijoita.

Joululaulu, joululaulu kun joululauluttaa.

En ole ennustaja, mutta ennakoin muutoksia. 

Hyvät aforismit päättyvät pisteeseen. Se on kutsu lukijalle miettiä tarkoitusta. 

Tämä on syksyn muotiväri taas.

Lukion filosofiankurssilla ei käsitellä yhtäkään filosofia, joka olisi suorittanut lukion. Paitsi kurssin vetäjä.

Älä katso sinne. Talous siellä vain haluaa huomiota. 

Maailma, jossa ei voi myydä ilmaa, myydään vain maata.

Kaiken mitä olen oppinut elämästä katsomalla jalkapalloa on johtanut epäreiluihin päätöksiin. 

Yrittäjä epäonnistuu viestinnässään kun hän yrittää erottaa viestin itsestään. 

Jos yrität ymmärtää maailmaa liian pitkään niin maailma alkaa ymmärtämään sinua takaisin.

Autokeskuksen johtaja sai katteettoman sheikin.



lauantaina, syyskuuta 24, 2016

Natsielefantti hallituksen iltakoulussa

Tommy Hellsten kirjoitti reilut kaksikymmentä vuotta sitten kirjan virtahevosta olohuoneessa. Tommy Hellsten oli silloin jonkinlainen suomalaisten olohuoneiden Dr. Phil. Itse olin kirjan julkaisuaikoihin en-edes-teini-ikäinen, mutta teini-ikäiseksi päästyäni oli Hellsten jo City-lehdessä henkilöhaastattelujen muodossa. Hän oli jonkinlaisten, tänäpäivänä itseapuoppaiksi kutsuttavien kirjailijoiden, jos ei nyt prototyyppi, niin ikoni.

Kirja itsessään käsittelee päihderiippuvuutta ja hankaluuksia joita sen käsittelemiseen saattaa liittyä.

Kirjan otsikon nerokkuus ilmeni - ehkä lukion psykologian kursseilla, tai kun koin hyvien pop-kappaleiden nimien olevan osa teosta - kun tajusin otsikon leikittelevän elefantilla olohuoneessa. Etymologistisesti fraasilla saattaisi olla jotain tekemistä Fjodor Dostojevskin fraasikirjoihin päätyneellä tokaisulla (vapaasti mukaillen) 'yritä olla ajattelematta valkoista jääkarhua. Joka kerta kun yrität, se pirun otus tunkee tajuntaan.'

Lukion oppikirjoihin (suoritin lukiota vuosituhannen vaihteessa) tämä fraasi päätyi muodossa olla ajattelematta vaaleanpunaista elefanttia, koska silloin sitä on pakko ajatella. Oli siellä oppikirjassa Freudin metatason tiedettäkin mukana, mutta lukio onkin akateemisuuteen valmistava oppilaitos, jossa on hyvä opiskella myös tieteen, kuten politiikankin, virheitä. Opiskeltiin siellä jotain natsismistakin eli kansallissosialismista.

(kuva: Muhammad Mahdi Karim, Wikipedia Commons)

Tällä hetkellä näyttää siltä, että hallituksen iltakoulussa istuu todella iso natsielefantti. En tarkoita tällä Timo Soinia.

Ajattelit kuitenkin Timo Soinia vaikka kirjoitin, että en tarkoita häntä, koska en tarkoita. Älä myöskään ajattele perussuomalaisia kun kirjoitan isosta natsielefantista hallituksen iltakoulussa.

Puhun vain siitä mielikuvasta, miten asiat koetaan. En ole varmaan ainoa, jonka mielestä todistusaineisto näyttää siltä, että eduskunnan toiseksi suurin puolue ja hallituksen liima on avoimesti kansallissosialistisilla keloilla poliitikan savanneilla löntystelevä isokokoinen ja harmaa otus, joka muistuttaa natsielefanttia.

Natsielefantti näyttää myös olevan sukua muillekin elefanteille, mm. anarkistielefanteille. Koska kun natsielefantti vähättelee natsien väkivaltatekoja, niin hän muistaa - kuten kaikki elefantit - että onhan niitä myöskin muunlaisia elefantteja. "Miksi muut elefantit saavat olla väkivaltaisia muille elefanteille, mutta peruselefantit eivät", natsielefantin usein kuullan sanovan. Natsielefantti ei ymmärrä, että se muukin elefanttien väkivalta on väärin. "On sekin väärin", sanovat toiset elefantit - eivät tosin kaikki.

Natsielefantti ei jaksaisi tätä kärsän pyöritystä yhtään enempää ja olisi sitä mieltä, että jos yksi natsielefantti määräisi marssijärjestyksen, niin tämmöisiä keskusteluja ei tarvitsisi käydä.

Muistutan kaikkia tässä vaiheessa, että natsielefantti on täysin mielikuvituksen tuotetta. Todellisuudessa ei ole natsielefantteja. Natsielefantti on niin sanottu vertauskuva. Vertauskuvia käytetään antamaan jollekin pointille enemmän voimaa.

Nyt pitäisi olla voimia puhua siitä natsielefantista joku istuu hallituksen iltakoulussa, että voisiko hän olla vähemmän natsi ja enemmän kuten muut elefantit. Voitaisiin ihan niin kuin vain sanoa, että natseilusta ei seuraa mitään hyvää. Elefanteilla on hyvä muisti.

Sivuhuomiona kerrottakoot, että elefanttien hyvään muistiin liittyvä vertauskuvallisuus perustuu elefanttien kyvykkyyteen muistaa mitä reittejä on kuljettu ja hän kykenee tunnistamaan lajitoverit vuosienkin jälkeen. Natsielefantin polkua on jo kävelty, nyt olisi aika kokeilla niitä muita polkuja. Yrityksen ja erehdyksen kautta sieltä polulta saattaa löytyä uusia lajitovereita, jotka ovat hyvin samanlaisia ja kuitenkin jokainen omalla tavallaan täysin ainutlaatuinen.

tiistaina, heinäkuuta 05, 2016

Eihän piraattiliikettä tarvita - kunnes saat 30 000 euroa maksettavaksi

Kymmenen jaksoa Black Sails -sarjaa jaettuna internetissä ja markkinaoikeudesta 6000 euron tuomio. Kovaa kamaa, mutta vielä kovempaa olivat oikeudenkäyntikulut. Tuomittu sai maksettavakseen kokonaisuudessaan 32 362 euroa YLE uutisoi tänään. Tässä on muutamia ongelmakohtia, jotka aion käydä lävitse. Lukijan päänsärkyä helpottaakseni olen laittanut säännöllisin väliajoin sivuhuomioita.

Sivuhuomio #1: esimerkki

Sivuhuomiona mainittakoot, että tuomittu oli myös ladannut A Walk Among the Tombstones -elokuvan, mikä ei ole kriitikoiden erityisesti ylistämä mutta ei myöskään lyttäämä elokuva. Luonteeltaan elokuva on semmoinen, mitä tavallinen tiletantti kutsuisi lyhyesti "taide-elokuvaksi", mutta diletantti löytäisi mustavalkoisuuden sijasta useita harmaan sävyjä eivätkä ne kaikki sävyt olisi sadomasokistista erotiikkaa.

Markkinatuomioistuin


Uutisen näytön perusteella kääntyisin itsekin tuomion puolelle, Erityisesti haluaisin kiittää markkinatuomioistuinta hyvästä pohjaduunista; MAO;419/16 on juuri sellaista kielenkäyttöä, että maallikokin pystyy ymmärtämään. En käy Matlockmaisesti punnitsemaan todistusaineiston kestävyyttä enkä erityisesti erittelemään sitä. Sanottakoot vain, että perusteet ovat uskottavasti tehty ja osoittavat tietotekniikan ymmärtämistä; Oikeuden kyvykkyys ymmärtää wifi-teknologiaa sekä siihen mahdollisesti liittyviä ongelmakohtia on mielestäni punnittu oikealla tavalla. Ehdotonta syyllisyyttä siitä ei voi rakentaa, mikä on tietenkin valitettavaa tuomitun oikeusturvan kannalta.

Tämänkaltaiset tuomiot ovat kuitenkin syy miksi piraattiliike on olemassa, samoin kuin sen tärkein manifestaatio Piraattipuolue. Tuomio olisi nimittäin ollut, jos oikeudenhaltijoita olisi kuunneltu, 750 per jaettu tv-sarjan osa ja 1000 euroa per elokuva. Maksukyvystä riippuen tuomio on joko hyvin rankka tai hyvin kevyt. Tuomio oli lievennetty tästä.

Ongelmalliseksi tämän tekee se, että olisiko tuomio ollut samanlainen samoilla perusteilla, jos esimerkiksi tuomittu olisi ladannut Stargate-sarjaa, joka sisältää kymmenen tuotantokautta ja noin 22-23 osaa per tuotantokausi. 22 jakson tuotantokausilla korvaus olisi 165 000 euroa, mikä on täysin kohtuuton tuomio varsinkin immateriaalisista oikeuksista ja niiden loukkauksista. Tämmöistä käytäntöä ei voi mitenkään pitää kohtuullisena vaikka oikeus onkin niin päättänyt.

Sivuhuomio #2: Youtube

Youtubessa on tarjolla useita esimerkkejä tekijänoikeusloukkauksista. Google on kuitenkin hyvin esimerkillinen yhtiökansalainen tällä saralla, että se sekä pyrkii turvaamaan oikeuksia sekä rakentamaan kompromisseja. Youtubessa on mahdollista Adsense-ohjelman kautta luoda suoria vauraudenjakomekanismeja, jotka tukevat sekä kaikenlaisten coverbiisien tekijöitä että niitä sikaisoja firmoja. Sitten siellä on mm. tämä elokuva:


Torrent-ympäristöt ovat vain erilaisia markkinapaikkoja

Torrent-teknologia itsessään on parasta internettiä, mutta kuten isojen ostoskeskusten ympärille kerääntyy taskuvarkaita, niin samalla tavalla kerääntyy internetin malttamattomat BitTorrent-tyyppisten palvelujen käyttäjiksi. Oikeuden tuomiossa on pidetty suurta käyttäjämäärää korottavana perusteena. Käyttäjämäärät havaintohetkinä ovat olleet noin 40 000 käyttäjän koossa ja kokonaisyleisön on oletettu olevan, oikeuden saaman näytön perusteella, reilusti yli 150 000 käyttäjää (167 387- 178 452). Tässä kohdin ongelmallista on, että yksi käyttäjä - tuomittu siis - kantaa tuomion kokonaismääräisesti. Voi olla ymmärrettävää, että yleisö ei ole itsessään kokonaan suomalaista, tai että muut torrent-tekniikan käyttäjät, jotka ovat osallistuneet rikokseen, ovat jääneet selvittämättä, mutta tämä ei todellakaan pitäisi olla peruste korottaa tuomiota. 

Tuomion perustelut ovat siis edelleen hyvin perusteltuja, mutta tässä kohdassa on se vaikea kohta, mikä tekee tämän tyyppisistä tuomioista epätoivottavia. Torrent-tekniikkaan kuuluu hajautettavuus. Yleisön tai käyttäjien perusteella ei ole mitenkään arvioitavissa ketkä katsovat elokuvan tai tv-sarjan osan, myöskään ei ole mahdollista selvittää, että ketkä jakavat eteenpäin, ja kaikkein tärkeimpänä yksittäistä tekijää - vaikkakin tuomittu - ei voi tuomita yhteisvastuullisuuden sijasta kantamaan koko rangaistusta yksinään. Olisi hienoa vedota Euroopan ihmisoikeussopimukseen, mutta se vaatisi jo hyvin laajennettua tulkintaa reilusta oikeudenkäynnistä. 

Sivuhuomio #3 - Google: Black Sails Torrent



Miksi ollaan oikeudessa - oikeudenhaltijan näkökulma

Elokuvan A Walk Among Tombstones jakaja sekä tv-sarjan Black Sails -sarjan yksinoikeuksien omistajille on oma taloudellinen riskinsä mukana. Oikeus perustelee kustannuksia sillä, että yritykset, jotka ostavat oikeuksia saattavat osallistua myös tuotantokustannuksiin, ja teosten maksutta saataville laittaminen on omiaan alentamaan "teoksiin kohdistuvaa kaupallista kysyntää". 

Tämä on ihan validi pointti vaikkakin odotuksia ei voi laskea käyttäjien mukaan. Ei edes narratiivin muodossa. 

Koska, jos narratiivi kelpaisi, niin voin paljastaa (koska rikos on vanhentunut ja olin anyways ulkomailla tekohetkellä), että katsoin piraattiversion Transformers -elokuvasta ja pidin esitystä niin vaikuttavana, että samana iltapäivänä menin katsomaan elokuvan teatteriin. Avovaimoni päätti elokuvan jälkeen, että meidän lapsen nimeksi tulee Optimus Prime - ja kaikki tämä siitä huolimatta, että katsoin piraattiversion torrent-verkoston kautta. Tämäkin on narratiivinen todistus. Ehkä en ikinä katsonut piraattiversiota Transformersista, ehkä minulla ei ollut avovaimoa, ja vaikka olisikin ollut, hän ei ehkä ehdottanut meidän lapsen nimeksi Optimus Primea. Narratiivinen todistusaineisto tulee heittää oikeudessa ikkunasta pihalle, ja jos sitä vielä haluaa tuijottaa, niin pitää hankkia sille narratiiviselle todistusaineistolle ainakin leikkikavereita. Mielellään samaa horoskooppimerkkiä.

Oikeus siis perustelee kyllä hyvin, ja syystäkin, että oikeudenhaltijoiden mahdollisuudet saada sijoituksestaan voittoa vähenee tämän toiminnan kannalta vaikkakin hyvin epäedullisesti oikeudenhaltijoiden näkökulmasta. Heidän näkemyksensä mukaan pitäisi saada se 50 kiloa.

Sivuhuomio #4 - Päätös

Vähän päälle kolmekymmentätonnia maksettavaa. Unohdetaan hieno kielenkäyttö. Voihan suatanan vitunvittu. (disclaimer: en tunne tuomittua) Se, että miljonääri saa sadantonnin ylinopeussakon kun se toinen äärimmäinen pää gaussin käyrästä saa satasen ja joutuu ulosottoon, ei ole yhteismitallinen määrä arvioida tapausta ollenkaan. 

Jatkoluettavaa: suosittelen seuraamaan Piraattipuolueen älymystöä eli Ahto Apajalahtea (linkki on Uuden Suomen Puheenvuoroon, koska herran omat kotisivut ovat vielä viime vaaleissa) ja Harri Kivistöä (linkki samoin - ehkä Piraattipuolueen strategia on tapella uuden Suomen Puheenvuorossa). Vihreiltä luonnostaan JJ Kasvia. Jos jaksais kiinnostaa enemmän, niin minuakin saa jatkossa seurata, mutta kirjoitan niin harvoin tänne, että se olisi loukkaus kaikkia kohtaan. Jos jotain muuta pitää seurata, niin pistäkää kommentteihin tai muuten vaan linkailkaa itseänne minne haluatte.






keskiviikkona, toukokuuta 25, 2016

Etsitään henkilöä, joka kieltäytyy palkankorotuksista verotuksen takia

Nykyisin on ollut varsin suosittua erilaisille yhtymille pyytää jakamaan kuvia Facebookissa, jonka kautta osallistuu arvontaan. Valitettavasti täällä Pohjois-Nordeassa ei saa käyttää Facebookia työaikana ja kaikki meidän muutkin sosiaalisen median työkalut ovat kielletty. Tämä koskee erityisesti meidän myyntiammattilaisia, joiden myyntiaika menisi ihan hukkaan. Päätuotteemme on kuitenkin viestintäpalvelut.

Olemme etsimässä nyt tiukkaa ammattilaista, joka pystyy myymään viestintäpalveluita internetissä käyttämättä mitään sosiaalista mediaa. Myyntityö on provisiopalkkaista. Jokaiselle myyjälle annamme kymmenen prosentin provision. Tämä koskee kaikkea myyntiä. Tämän takia meillä ei ole minkäänlaista palkkakattoa. Ahkerimmat voivat tienata jopa 5000 euroa kuussa myymällä ihan mitä tahansa tuotetta kymmenkertaisella määrällä. Myyjien on sitouduttava varmistamaan tuotteen toimitus sekä siitä koituvat lisäkulut.

Näemme kuitenkin, että tämä työ voi olla monelle liian haastavaa. Emme syytä tästä kuitenkaan työntekijää vaan verottajaa. Miten ihmeessä kenenkään kannattaa ottaa isompaa palkkaa vastaan, jos siitä joutuu maksamaan veroja? Ainoastaan Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen yrittäjät ja Akava näyttävät olevan tästä huolissaan. Kehotammekin kaikkia työntekijöitä, jotka eivät ole vielä järjestäytyneet, liittymään Elinkeinoelämän keskusliittoon. Jos jäsenyyden ehdot eivät täyty, voimme suositella myös Suomen yrittäjiä sekä Akavaa mahdollisina muina ammattijärjestöinä.

http://yle.fi/uutiset/akava_suomessa_ei_kannata_edeta_uralla__verottaja_kahmii_leijonanosan_palkankorotuksesta/8903569

sunnuntaina, tammikuuta 10, 2016

Lyhyt rölläyslista miks 2015 oli suatanan ankea eli miten kirjoittaa runollisesti hallituksesta ja ragettaa muuten vain

Vuosi 2015 on loppunut ja on aika tarkastella ilman ironiaa mennyttä vuotta. Erityisesti aiomme tarkastella kaikkea sitä skeidaa, mikä on tehnyt tästä vuodesta täydellisen sietämättömän monelle. Näkökulma on dekadenttinen maastamuuttajan näkökulma. Käsittelytapa on diletanttinen.



Vuoden 2015 pimeä talvi alkoi jo alkuvuodesta kun pääministeriksi tuli Juha Sipilä Keskustasta, ja hän muodosti hallituksen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kanssa. Hallituksen kielenkäyttö on ollut kokeilevaa, mutta taipumatonta postmodernismia, muistuttaen enemmän taiteen tulkitsemisteorioita kuin koherenttia visiointia valtioasioiden hoitamisesta. Hallitus on alusta asti tähän päivään iteroinut ammattiyhdistysliikettä, sivistystä, ihmisoikeuksia, ja veronkiertoa merkitysvapaiksi, ja siinä sivussa rasismistakin on tullut kuva piipusta, joka ei ole piippu.

Hallituksen esimerkin innoittamana en aio käyttää kriitikin perusteena mitään tutkimuksia. Hallitus on 90 prosenttisesti epäonnistunut hoitamaan Euroopan alhaisinta velkaansa. Ainoastaan Pohjois-Koreassa on matalampi tulovero; Pohjois-Korean pääkaupungissa Coruscantissa on dynaamisempi talous kuin Suomessa. Hallituksella on kolme pääministeriä ja kolme hyvää syytä pyrkiä päämäärätietoisesti muuttamaan kaikki sen kummempia miettimättä: kesäkuu, heinäkuu ja elokuu. Pohjois-Nordean pääekonomisti voi tarpeen vaatiessa todistaa tämän kaiken.

Ennen kesää olisi ollut monta syytä saada maailma paremmaksi.

Sitten tuli maahanmuuttajia. Ja jotkut valitti ruoasta. Videronvithu ku vithutti. Ei suatana kalakeitto maidolla kelpaa. Eikä siis vuodesta 2015 yleisesti ottaen ollut huono vuosi maahanmuuttajien takia. Ruoasta valittaminen vaatii vaan perusteluja. Näitä tietenkin löytyi, mutta jos se on ilmaista, niin sitten ei valiteta. Paitsi tietenkin, jos se on ainoa ruoka. Sitten saa valittaa, mutta pitää perustella. Toimitus sivuhuomiona kertoo (ei liity tapaukseen), että mämmin tarjoilun pitäisi loppua vitsinäkin ensikertalaisille anyways.

Koko suomalaisen natsikehityksen sitten kruunas suatana kotimaiset terroristit. Poltetaan vastaanottokeskuksiksi muutettuja rakennuksia. Täällä pohjantähden alla -sarjassa taitaa olla alussa jotain Jussista, suosta ja kuokasta. Trilogian monisäikeisyys ei ehkä tätä tarjoile. Enemmänkin seitsemän veljeksen vatipäisyyttä.

Eniten siis on vituttanut koko vuoden natsikortin vajaakäyttö. Godwinin lailla on oma paikkansa maailmankaikkeudessa siinä kuin Thanatoksen ikuisuuskivillä. Onneksi Stendarrin lainsuojattomat sankarit eli irkkaajat sentään ovat olleet Somessa eli irc-galleriassa sentään vähälukuisena määränä grindaamassa jauhoja sinne minne jauhot kuuluu.

Ei vuonna 2015 julkaistut Skyrim, Mass Effectit, Falloutit ja Arkhamit ovat edelleen parasta tarinankerronallisesti. Niissä peleissä on eksponentiaalinen määrä tapoja harjoittaa empatiaa kuvitteellisten olentojen kanssa.

Ja suatana Lemmykin kuoli. Ja se sentään ymmärs natsien muotitajun päälle jotain.

Otto Rantanen
Ilmoitan täten, että Vigilants of Stendarr aloittaa katupartioinnin Turussa.
Turun ryhmä toimii itsenäisesti, mutta Skyrimin jaoston alla. 'Vigilants of Stendarr Turku' tulee tabardiin jäsenille, jotka sen haluaa ja ovat aktiivisella toiminnallaan sen ansainneet, aatelille ainoastaan riimut V.O.S.
Jäseneksi kelpuutetaan vähintään level 15 maagi, joka on mukana omalla vastuulla ja jolla on kanssa One-handed Weapon ja Heavy Armor -skillit korkealla.
Toiminta partioitaessa: Puututaan välittömästi, jos huomataan, että vampyyreita, ihmissusia tai epäkuolleita hirviöitä riehuu kaupungilla. Käytetään tulipalloja ja tapparaa ainoastaan tarvittaessa ja tarpeen vaatimalla tavalla. Ketään ei huvikseen hakata aamutähdellä - paitsi, jos siltä tuntuu. Kun ollaan rengaspanssarit päällä, niin hyvät käytöstavat NPC-tyyppejä kohtaan, esimerkiksi avataan ovet niin ihmisille kuin haltioille, jne. jne.
Ritarikunnan tarkoitus: Explorataan world mappiä, hakataan loppubosseja ja kerätään dungeoneista epic l00t.
Olemme hyviksien puolesta taisteleva järjestö.


Edit: Piti julkaista tämä viime vuonna, joten aikaa kuvaavia sanoja on muokauttu (alunperin aloitus on kuvannut vuoden päättymistä)

edit2/P.S.: Kattavammankin kuvauksen voisi tehdä, mutta se vaatisi jo uudenvuodenlupausta jälkijättöisesti