Älä jätä kielenkehittämistä ammattilaisen vastuulle

Kielikäännösten ongelma eivät ole koneelliset käännökset. Tai siis onhan koneellisen kääntämisen ongelmat ilmiselviä silloin kun ne eivät toimi ja erittäin avuliaita työkaluja silloin kun ei ole ihmiskääntäjää tarjolla avuksi välittömästi. Useat uutissivustot ja animeharrastafoorumit kääntyvät lähes ymmärrettävästi kielestä toiseen. Lukijalta se vaatii vain hienovaraisen ymmärryksen, tai pikemminkin hyväksynnän, kielen kääntämisen nyansseja kohtaan ja kulttuurisidonnaisten merkitysten muuttumista kohtaan. Koneet pystyvät prosessoimaan tolkuttoman määrän informaatiota. Kun puhun koneista, tarkoitan tietokantoja, logaritmeja, prosessoreita, kovalevyjä eli sitä kokonaisuutta, jolla esimerkiksi Google Translator toimii. Konekäännökset tekevät kommunikoinnista ja maailmasta parempaa kaikin tavoin. Se ei vain tapahdu ilman kuhmuja.

Väittäisin, että internetiin yhteydessä päivittäin olevat ihmiset ovat kohdanneet elämänsä aikana usein huonosti käännettyjä tekstejä. Huonot käännökset voivat johtua omatoimisuudesta. Olet ehkä käyttänyt itse konekäännöstä ymmärtääksesi uutissivuston tekstiä. Omatoimisuudessa on se hyvä puoli, että tietää kyseessä olevan konekäännös. Muun toimiessa, et voi olla aina varma, että onko taustalla konekäännös, huono kääntäjä vai huono bisnespäätös. Silloin kun on kyse huonosta bisnespäätöksestä silloin puhumme kielenkehittämisen ammattilaisista, jotka insentiivistä riippuen tekevät jotain pahaa kielelle. Markkinoiden näkymätön käsi saattaa tuottaa vahingossa hyvää muille, mutta kyllä se osaa tehdä pahaakin.

Ei kieltenkääntäjät vahingossa pähkäile tuntikausia yhden sanan kanssa. Ihmismieli ei kykene ehkä prosessoimaan samalla tavalla useita vaihtoehtoja samassa ajassa kuin koneet, mutta ihmismieli saattaa kokea jotain mitä kone ei välttämättä ikinä; ihmisestä saattaa tuntua "väärältä."

En nyt ota kantaa Suomen uhkapelimonopoliin, mutta olisi syytä huomauttaa, että Suomen laki ei koske ulkomailla toimivia uhkapelifirmoja eikä erityisesti sen oheistoimintana syntyvää uudiskieltä. On hienoa, että verkossa pelattavat pelit tuovat suomenkieleen uusia sanoja, ja vielä hienompaa on, että kieltä harrastuksenaan käyttävät - toisin sanoen suomenkieliset - ovat valmiita omaksumaan ja muokkaamaan vierasperäisistä sanoista omaan kieleen sopivia ilmaisuja. Täyskäsi on paljon parempi kuin fylhaus, prosessori on paljon parempi kuin processori. Miksi nämä jo vakiintuneet sanat ovat parempia kuin vaihtoehdot? Koska ne käyvät maailman rankimman vertaisarvioinnin läpi - nimittäin kaikki muut alan harrastajat, ja vielä vuosienkin jälkeen alansa harrastajat saattavat käydä kiistelyjä siitä, mikä käännös ja kirjoitusmuoto on paras.

(Uhka)peleihin liittyvä kielenkääntäminen on valitettavasti jäänyt pelkästään ammattilaisten harteilla, ja näiden ammattilaisten harteilla ei lepää kielen elinvoimaisuus vaan rahalliset insentiivit. Jos yrität etsiä craps-nimisen pelin sanastoa googlella, löydät muutamien ammattilaisten tekemiä käännöksiä, joita ei ole riittävästi insentivisoitu tekemään elinvoimaisia käännöksiä, jotka kestäisivät aikaa. En epäile kääntäjien halua olla alansa parhaita, epäilen, että asiakas on halunnut nopeaa, halpaa ja laadukasta, mutta ei ole osannut päättää, mitä ilman näitä kolmea hän ei voi olla elää.

Kirjoituksen ainoa todistuskappale (mutta nimetään se kuitenkin kuten kuuluu) A:


Casinoscapital.com esittelee materiaaliaan yllämainitulla tavalla. Tietenkin on otsikosta lähtien jo ilmiselvää, että kyseessä on eräänlainen konekäännös. Lady luck kääntyy kohteliaasti muotoon Rouva onni. Kuitenkin, jotkut firmat tietävät, että konekäännökset ovat huonoja, he palkkaavat kääntäjiä, mutta etsivät halvinta eivätkä palkkaa tämän lisäksi oikolukijaa, joka voisi huomata, että nyt kusee homma ja pahasti. Kääntäjät tietenkin ovat halpoja ja täysin käsiä, mutta sen verran fiksuja, että yrittävät sanakirjasta etsiä kuitenkin lähimmän sanan, toisin kuin aidot konekäännökset, jotka säilyttävät tekstissä alkuperäisen sanan. Nokkelimmat "kääntäjät" eivät edes ymmärrä kieltä riittävästi, mutta heillä on se sama taikatyökalu, jota Pentti Saarikoskikin käytti aikoinaan - The Sanakirja. Auttavalla kielenosaamisella sanakirjaa voi käyttää nokkelasti ja antaa kuvan, että on tosiaan auttava kielenosaaminen. Halpaa ja nopeaa haluava tilaaja on tyytyväinen, että barbaarien kielelle käännettävä nettisivusto on kuitenkin 'colloquial' eli kansankielellä puhuvaa, toisin sanoen riittää, että lukija pystyy lähes ymmärtämään, mistä on kyse.

Nämä ovat kaikki bisnespäätöksiä. Jos halvalla voi tunkea netin täyteen paskaan, jossa konversioksi riittää promillen murto-osa, jotta se on tuottavaa, niin on ilmeistä, että netti tulee täyteen paskaa. Olisi kuitenkin kiva (lisää se jack-meemikuva tähän), jos alalla olisi myös sellaisia kielenkääntäjiä, jotka oikeasti haluavat olla mukana kielen sisällä tapahtuvaa kehitystä. Väittelemällä vaikka itsensä kanssa. Olemalla se paholaisen asianajaja. Edes sekunnin. Koska on tiedossa, että nekin kääntäjät, jotka osaavat suomenkieltä, pyydetään tekemään sentin sanapalkalla isoja käännöstöitä ilman odotuksia, että olisi mitään oikolukua. Asiakkaalle saattaa riittää, että oikeat hakusanat ovat mukana ja ne hakusanatkin saattavat olla ihan muuta kuin suomea.

Markkinoiden näkymätön käsi tuottaa siis nettiin tämmöistä syöpäkäärylettä. Älkää syyttäkö tästä kuitenkaan Adam Smithia. Hyvätahtoisen tulkinnan mukaan hänen tarkoittamansa markkinoiden näkymätön käsi tuottaa vahingossa hyvää myös muillekin kuin sille, joka yrittää vain tienata paremmin kuin ennen. Pahatahtoisen tulkinnan mukaan markkinoiden näkymätön käsi voisi vetää käteensä.


MOT: Älä jätä kielenkehittämistä ammattilaisen vastuulle

PS. Käytin sä-passiivia jo ennen kuin se oli saatana akateemisesti ja vitun Kotuksen mielestä matafakin ookoo.

Natsielefantti hallituksen iltakoulussa

Tommy Hellsten kirjoitti reilut kaksikymmentä vuotta sitten kirjan virtahevosta olohuoneessa. Tommy Hellsten oli silloin jonkinlainen suomalaisten olohuoneiden Dr. Phil. Itse olin kirjan julkaisuaikoihin en-edes-teini-ikäinen, mutta teini-ikäiseksi päästyäni oli Hellsten jo City-lehdessä henkilöhaastattelujen muodossa. Hän oli jonkinlaisten, tänäpäivänä itseapuoppaiksi kutsuttavien kirjailijoiden, jos ei nyt prototyyppi, niin ikoni.

Kirja itsessään käsittelee päihderiippuvuutta ja hankaluuksia joita sen käsittelemiseen saattaa liittyä.

Kirjan otsikon nerokkuus ilmeni - ehkä lukion psykologian kursseilla, tai kun koin hyvien pop-kappaleiden nimien olevan osa teosta - kun tajusin otsikon leikittelevän elefantilla olohuoneessa. Etymologistisesti fraasilla saattaisi olla jotain tekemistä Fjodor Dostojevskin fraasikirjoihin päätyneellä tokaisulla (vapaasti mukaillen) 'yritä olla ajattelematta valkoista jääkarhua. Joka kerta kun yrität, se pirun otus tunkee tajuntaan.'

Lukion oppikirjoihin (suoritin lukiota vuosituhannen vaihteessa) tämä fraasi päätyi muodossa olla ajattelematta vaaleanpunaista elefanttia, koska silloin sitä on pakko ajatella. Oli siellä oppikirjassa Freudin metatason tiedettäkin mukana, mutta lukio onkin akateemisuuteen valmistava oppilaitos, jossa on hyvä opiskella myös tieteen, kuten politiikankin, virheitä. Opiskeltiin siellä jotain natsismistakin eli kansallissosialismista.

(kuva: Muhammad Mahdi Karim, Wikipedia Commons)

Tällä hetkellä näyttää siltä, että hallituksen iltakoulussa istuu todella iso natsielefantti. En tarkoita tällä Timo Soinia.

Ajattelit kuitenkin Timo Soinia vaikka kirjoitin, että en tarkoita häntä, koska en tarkoita. Älä myöskään ajattele perussuomalaisia kun kirjoitan isosta natsielefantista hallituksen iltakoulussa.

Puhun vain siitä mielikuvasta, miten asiat koetaan. En ole varmaan ainoa, jonka mielestä todistusaineisto näyttää siltä, että eduskunnan toiseksi suurin puolue ja hallituksen liima on avoimesti kansallissosialistisilla keloilla poliitikan savanneilla löntystelevä isokokoinen ja harmaa otus, joka muistuttaa natsielefanttia.

Natsielefantti näyttää myös olevan sukua muillekin elefanteille, mm. anarkistielefanteille. Koska kun natsielefantti vähättelee natsien väkivaltatekoja, niin hän muistaa - kuten kaikki elefantit - että onhan niitä myöskin muunlaisia elefantteja. "Miksi muut elefantit saavat olla väkivaltaisia muille elefanteille, mutta peruselefantit eivät", natsielefantin usein kuullan sanovan. Natsielefantti ei ymmärrä, että se muukin elefanttien väkivalta on väärin. "On sekin väärin", sanovat toiset elefantit - eivät tosin kaikki.

Natsielefantti ei jaksaisi tätä kärsän pyöritystä yhtään enempää ja olisi sitä mieltä, että jos yksi natsielefantti määräisi marssijärjestyksen, niin tämmöisiä keskusteluja ei tarvitsisi käydä.

Muistutan kaikkia tässä vaiheessa, että natsielefantti on täysin mielikuvituksen tuotetta. Todellisuudessa ei ole natsielefantteja. Natsielefantti on niin sanottu vertauskuva. Vertauskuvia käytetään antamaan jollekin pointille enemmän voimaa.

Nyt pitäisi olla voimia puhua siitä natsielefantista joku istuu hallituksen iltakoulussa, että voisiko hän olla vähemmän natsi ja enemmän kuten muut elefantit. Voitaisiin ihan niin kuin vain sanoa, että natseilusta ei seuraa mitään hyvää. Elefanteilla on hyvä muisti.

Sivuhuomiona kerrottakoot, että elefanttien hyvään muistiin liittyvä vertauskuvallisuus perustuu elefanttien kyvykkyyteen muistaa mitä reittejä on kuljettu ja hän kykenee tunnistamaan lajitoverit vuosienkin jälkeen. Natsielefantin polkua on jo kävelty, nyt olisi aika kokeilla niitä muita polkuja. Yrityksen ja erehdyksen kautta sieltä polulta saattaa löytyä uusia lajitovereita, jotka ovat hyvin samanlaisia ja kuitenkin jokainen omalla tavallaan täysin ainutlaatuinen.

Puheitta paras

Lähdetään seurustelukumppanin kautta tosiasioista liikkeelle. Mulla ei ole isoa penistä, ei isoa palkkaPUSSIA, ei kaunista historiaa, ei riittävän kaunista sitå-muutakaan.

Olen siis keski-ikäinen ja eronnut mies. Olen ollut vapailla markkinoilla jo kolmisen kuukautta ja nussinut ihan vitusti tyyppejä, ja tunne on se, että väärinn on tehty. Nussiminen ei tunnu oikealta eikä pillun nuoleminenkaan. Yritän olla sille yhdelle mieliksi, mutta huomaan myös miksi paneskelu tuntuu turhalta, jos ei rakasta. Jos purkaa siemennesteitä ilman halua tietää, mihin se johtaa, on kuin johtaisi turhaan.

Voin kyllä sanoa, että jokainen kyrpä-, pillu- ja tissisektori, jota olen nauttinut, on ollut hyvästä, mutta yksi on puuttunut. Nimittäin vain yhden pillun kanssa olen halunnut olla parempi ihminen yhdessä jonkun kanssa.

Tällä tarkoitan, että olen löytänyt jo sielunkumppanin, joka täydentää minua ja jonka takia haluan olla hyvä ihminen. Kaikki muut olette hyvin tärkeitä, mutta mun loppuelämä on joko tulevaa rakkautta tai kuihtumista elämän polulla.

point b) oon tykännyt söpöksi kehuilusta
point c) oon tykännyt älykkyyskehuista

Ihanaa on koko ihmiskunta.

Miksi alkoholi maistuu?

Miltä tuntuu juoda viinaa kahvilassa?
Tai olutta?

No hyvältä.

Olen kohta keski-ikäinen parasiitti ja ei tunnu yhtään pahalta talloa korkkia. Oikeastaan olen kyllästynyt selittämään, miksi en jaksa selvinpäin.

Mutta minulla on syitä miettiä vedenjuontia. Tykkään olla selvinpäin. En tykkää himmeistä muistikuvillisista aamuista (=muisti säilyy). Tykkään olla erakko.

Siitä huolimatta, en ole ikinä kokenut, että ihmiset itkisivät, kun löysään korkkia. Se on niin osa aikuisuutta.

Kyllä me kavereitten kanssa osataan juoda kahvia, mut se ei tarkoita, että sitä pitää vetää tappiin asti.

Asia mitä yritän väittää on, että monet meistä sekokielisistä ollaan streittareita, mutta se ei tarkoita, että meidän pitäisi vetää kahvia aina. Joillekin se on aamukahvi, joillekin se on vankila. Joskus me ei ehkä ymmärretä sitä, että vankila on muutakin kuin kahvia.

Tänään lähdin itse ravintolasta paskalla fiiliksellä, join paljon vettä ja shotteja, silti aion joskus uudestaan juoda kahvia. Se ei tee meistä hyviä ihmisiä. Meidän pitää vain huomata, että ravintolat, ruoka ja koti eivät ole välttämätön yhdistelmä. Joskus me voimme olla erillään, mutta ei kaikki erillään aina, ikuisesti ja kaikkialla.

Miksi alkoholi ei maistu?

Miltä tuntuu juoda vettä ravintolassa?
Entä kahvia?

Se tuntuu hyvältä.

Olen kohta 30 vuotias sinkku ja ei tunnu yhtään pahalta laittaa korkkia kiinni. Oikeastaan olen kyllästynyt selittämään miksi en jaksa juoda alkoholia.

Mutta minulla on syitä miettiä alkoholinkäyttöä. Tykkään erityisesti nousuhumalasta. En tykkää bläkäreistä (=muisti menee"). Tykkään seurallisesta tunnelmasta. Tykkään olla ystävien kesken.

Siitä huolimatta, en oikeasti ole kokenut, että ystävät nauraisivat minulle, koska vedän korkin kiinni. Se on niin teiniä.

Kyllä me kavereitten kesken voidaan vetää shottia, mutta ei se tarkoita, että pitää vetää loppuun asti iltaa.

Asia mitä yritän väittää on, että monet meistä suomenkielisistä ollaan alkoholisteja, mutta se ei tarkoita, että meidän pitäisi vetää viinaa aina. Joillekin se on se perjantaipullo, joillekin se on ainoa mahdollisuus olla vapaalla. Joskus me ei ehkä ymmärretä sitä, että vapaa on muutakin kuin viinaa.

Tänään lähdin itse ravintolasta hyvällä tuulella, join paljon vettä ja kahvia, ja silti aion joskus uudestaan juoda viinaa. Se ei tee meistä huonoja ihmisiä. Meidän pitää vain huomata, että ystävät, viina ja koti eivät ole välttämätön yhdistelmä. Joskus me voimme olla yhdessä, mutta ei kaikki yhdessä aina, ikuisesti ja kaikkialla.

Olenko muuttanut väärään Kallioon?

Hei, anteeksi, kiitos, moi, anteeksi, häiriö, pahoittelut, kiva, nähdään, kiva tutustua. Näitä sanoja ei kuule enää.

Aikoinaan koin hienoksi kokemukseksi muuttaa Kallioon. Silloin opin jo laittaa kännykkäni äänettömälle. Olen nyt asunut Kalliossa pitkästä aikaan vasta pari viikkoa, mutta suunta on huolestuttava.

Voitte väittää, että minusta on tullut elitistinen mulkku Töölön vuosien jälkeen, mutta väitän muuta. Töölössä oli oikeasti kivaa porukkaa ja yhteenvetävää paljonkin (yleisesti äänestää demareita tai kokoomusta).

Mutta minun uudestaansyntyvää kalliolaista identiteettiä loukkaa yksi tämänpäiväinen kokemus. Töölössä oli ihan samoin röökinpummaajia kuin Kalliossakin. Olin tottunut siihen, että aina saa/ei tarvitse maksaa; Jokainen pummi saa röökin, kun minulla sellaista on.

Niinpä äsken kotimatkalla pummittiin jälleen ja "tottakai saat savukkeen, jos sätkät kelpaa". Hirveät arvostukset sain niskaan yhdestä sätkästä. "Ei täällä anneta röökiä ja pysähdytä antamaan tulta". Siis, mikä on Kalliossa mennyt vikaan?

Tiedän, että kämppien hinnat on noussut, ravintoloiden hinnat on noussut ja Karhunpuistoa vaalitaan, mutta mitä vittua?!? Missä on solidaarisuus röökinpummaajaa kohtaan? Missä on arvostus kulman gimmoja ja kundeja kohtaan? HÄH? TÄH!

Minä saan nyt turhaa arvostusta Relaxinissa tai jossain Hesarin baarissa. Kiitos turhasta arvostuksesta. Missä te Kallion tyypit olette?!?

Hesari parhaimmillaan tämmöiselle

Harvoin tulee Hesarin muita osioita kommentoitua kuin kotimaata (ja joskus ulkomaata), mutta tänään oli erityisen hienot kulttuurisivut. Aika useasti luen kiireessä pelkästään Hesarin C-osan tai en mitään. Tänään en ehtinyt lukea Hesaria, mutta kun aloitin niin päätin aloittaa tapani mukaan normaalisti C-osan mielipidekirjoituksista. Se, miksi en ole julkisesti kommentoinut Hesarin mielipidekirjoituksia johtuu siitä, että olen joko a) lähettänyt vastakirjoituksen Hesarille tai b) pyytänyt kommenttia joko b.1.) alan asiantuntijoilta tai b.2.) joltain muulta ja jättänyt lähettämättä, kun olisin voinut julkaista kirjoitukset blogissani.

Seuraavana vuorossa Hesarin juttuja referaatteina ja kommentteja:
C-mielipide: työttömänä haluaisin perustaa edes pienen verkkokaupan
Työttömäksi jäänyt askartelija haluisi pistää pystyyn verkkokaupan pitääkseen yllä harrastustaan ja ehkä löytääkseen siitä uuden tien muiden keinojen lisäksi, mutta törmää tuttuun ongelmaan.

Sinä, kansalainen, et saa tehdä mitään, jos sille ei ole annettu laissa lupaa ilman rangaistusta. En ole toiminut vähään aikaan yrittäjänä enkä tarvinnut Kelan (tai sossun) palveluja, mutta silti on muistissa kaikki omat ja muiden kokemukset meidän jähmeästä järjestelmästä. Jokainen yritys muokata järjestelmää yleensä kaatuu siihen, että pelätään a-mapin henkilöiden esimerkin innoittamaan ö-mapin henkilöitä väärinkäyttämään järjestelmää. Systeemin väärinkäyttäjille, joiden riski jäädä kiinni ja saada suurimmat ansiot näyttävät kuuluvan lähinnä Keskusrikospoliisin mappiin eikä meidän tavisten mappeihin.

C-mielipide: Julkisen sanan neuvosto on menettänyt uskottavuutensa
Juridiikka ja journalistien ohjeet menevät sekaisin Julkisen sanan neuvoston kanssa. JSN:n tarkoitus on ilmeisesti toimia sensuuria vastaan sekä edesauttaa hyvää journalistista tapaa. JSN:llä ei ole juridista valtaa.

Mutta niinpä siinä käy. Kun vallan vahtikoira vahtii vallan vahtikoiraa on kaali vahvempi kuin pässi, ja tässä tapauksessa maata ei ole eikä pässi syö kaaleja, ja niin edespäin, jos tässä yhteydessä voi edes käyttää lyhentämättömiä lyhenteitä. Vaalilautakasa saa vapauttavan päätöksen, koska JSN on saanut käsityksen, että jos mennään oikeuteen, niin meillä on todistaja, muuten se on se tunne, että olisi matkalla jossain eli deja vu.

Onervan matkaakin on tarjolla kulttuurisivujen pääotsikossa. Juttu tuli hienona hehkutuksena, koska entinen tyttöystävä halusi/haluaisi meidän yhteisen lapsen nimeksi Onervan, jos kyseessä olisi tyttö. Haluaisi hän nimeksi varmaankin saman, jos isä olisikin joku muu. Mutta hienosti Onerva saa hehkutusta kuratoija Anna Kortelaisen ansiosta tai ansiotta. Kortelaisen CV mainitaan sekä muodon motiivit, mutta olisiko Hän hän ilman häntä vai hänestä riippumatta?

Lopuksi C-osion ensimmäisellä sivulla kommentoidaan vuoden journalistipalkintoa. Kristiina Tolvaselle palkinto napsahtaa, mutta voisiko Tolvanen puukottaa Bonnieria tai Julkisen sanan neuvostoa? Jäämme odottamaan lopun aikoja tai sitten lopun ajat odottavat meitä.

Ehkä hienoimmalla tavalla tylsän jännittävä on kuitenkin pääkirjoituksen viereiselle palstalle tarjottu vieraskynä. Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen kirjoittaa otsikolla "Julkisesta velasta on paljon väärinkäsityksiä" asiaa.

Reaalitalouden ja velan välinen suhde on täysin käsittämätön. Kun talous kasvaa velasta ei tarvitse välittää, kunhan talous kasvaa. Ongelmaksi muodstuu, että kun talous ei kasva, mutta sekään ei ole ongelma. Kyseessä ei ole edes mikään poliittinen päätös (väittämä on minun ei Vesa Kanniaisen) vaan veronmaksajan ja valtion obligaation välinen sopimus. Olemme tosin lähempänä Jean-Jacques Rousseaun ideoimaa Yhteiskuntasopimusta kuin mitä näiden porvarillisten taiteilijoiden unelmiin edes oli uskomista.

Mutta väitän, että Kauniainen on kaikissa kohdin oikeassa.

Lopuksi on todettava, että koin joskus blogin kirjoittamisen ongelmalliseksi juuri siksi, että se vei aikaa kaikilta pitkäjänteisiltä töiltä. En sanonut sitä ikinä ääneen enkä kirjoittanut sitä. Nyt minun muut lyhyempiläntäiset projektit ovat vieneet aikaa tältä rakkaalta julkaisualustalta. Ehkäpä ajat muuttuvat, ehkäpä ne muuttuvat huomaamatta.

Ilmianto lapsipornosta

Suvi Lindenille ja Keskusrikospoliisille

Arvoisat nettisensuurit,

olen päättänyt ilmiantaa itseni ja blogini. Olen julkaissut blogissani listan "lapsipornosivuista" sekä kertonut, miten keskusrikospoliisin ja erilaisten nettioperaattoreiden listat voidaan kiertää. Olen saanut innoitukseni Matti Nikin perustamista lapsiporno.info -sivuista, jotka olette laittaneet suodatuslistalle. Pidän törkeänä sitä, että henkilö, joka arvostelee järjestelmää laitetaan suodatuslistalle. Tässä on sivujeni osoite:
http://jagenrenessanssi.blogspot.com/2008/02/sensuroikaa-minut.html

Tarkoitus on varmasti ollut hyvä, mutta jos poliisille annetaan oikeus mielivaltaisesti sensuroida mitä tahansa pelkällä päätöksellä, niin pelkään, että siinä vaiheessa, kun vapauden rajoitukset käyvät henkilökohtaisesti ahtaaksi, niin meillä ei ole enää ketään jonka puoleen kääntyä. Siksi olen päättänyt Matti Nikin rohkaisemana testata sananvapauttani.

Olen päättänyt myös yllyttää muita ihmisiä tähän tekoon. Ymmärrykseni mukaan, monet nettiaktivistit, jotka arvostavat internettiä vapaana toimintakenttänä vihaavat kaikenlaisia yrityksiä sensuroida internetin sisältöä. Joskus meidän on kuitenkin toimittava.

Jaakko Vasankari
Joukolantie 1 b b 15
00610 Helsinki
050-4362199
jage.vasankari@gmail.com

Tuntemattoman ihmisen runo:
They came first for the allofmp3,
and I didn't speak up because I wasn't a leech.

Then they came for the child pornography,
and I didn't speak up because I wasn't a pedophile.

Then they came for the pirate bay,
and I didn't speak up because I wasn't a pirate.

Then they came for the online poker games,
and I didn't speak up because I wasn't a poker player.

Then they came for the online news, chats and forums,
and I didn't speak up because I didn't care.

Then they came for me,
and by that time no one was left to speak up.

Historiallinen korotus

Jyrki Kataisen (kok.) mainostama historiallinen kuoppakorotus sairaanhoitajille pitää paikkaansa. 30 euroa per lärvi on paljon suurempi korotus kuin mitä edellinen hallitus antoi eläkeläisille. Se taisi olla 5 euroa per lärvi.

Todellisen historiallisen korotuksen saivat kuitenkin opiskelijat 15 prosentin tuen korotuksella, mikä tarkoittaa noin 40 euron korotusta. Käytännössä hallitus siis tuki omalta osaltaan absoluuttisesti enemmän opiskelijoiden toimeentuloa kuin mitä se on varannut sairaanhoitajien toimeentuloon.

Suojelupoliisia avattava

Useampi media julkaisi tänään Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen kuudesta ulkomaalaisviraston tekemästä päätöksestä evätä kansalaisuus tai oleskelulupa. Suojelupoliisi oli antanut kaikkiin näihin lausunnon. Koska lausuntoja ei voida tarkastaa eikä niiden sisältöä voida oikein puolustaa tai arvostella julkisesti, Suojelupoliisi jo uhkasi lopettaa lausuntojen antamisen. Tämä olisi ollut tietenkin erittäin tervetullut päätös Suojelupoliisilta. Korkein oikeus kumminkin säilytti Suojelupoliisin lausunnot salaisina. Kaksi ulkomaalaisviraston päätöstä kumottiin

Suojelupoliisilla saattaa olla tärkeä tehtävä turvallisuuden kannalta tai sitten ei. Kansalaisten tai Suomessa muuten asuvien on kuitenkin mahdotonta arvioida tätä johtuen Suojelupoliisin roolista. Suojelupoliisin johtaja ja sisäministeri tapaavat kerran kuussa, jolloin sisäministeri saa selvityksen Suojelupoliisin operaatioista. Tätä käytäntöä olisi ehkä syytä muuttaa. Emme tiedä ketä suojelupoliisi valvoo ja millä perusteilla ja kahden vuoden sisällä Suojelupoliisi on jäänyt kiinni epäilyttävästä toiminnasta. Soneratapaus on kaikille lukijoille varmasti yhtä tuttu kuin Smash aseminkin vaarallisuuteen perustuvat väittämät. Molemmissa Suojelupoliisilla oli merkittävä rooli.

Ensin mainitussa Suojelupoliisi oli hankkinut ilman oikeuden lupaa teletunnistetietoja Soneralta sekä mahdollisesti saanut sellaisia. Jälkimmäisessä tapauksessa poliisin ylireagointia perusteltiin Suojelupoliisilta saaduilla tiedoilla, joita ei julkistettu. Operaation operatiivinen johto sekä sen hetkinen poliittinen johto vain sanoivat, että kyseessä oli mellakka eikä mielenosoitus. Kenelläkään ei ole mahdollista tutkia heidän väittämänsä todenmukaisuutta, koska väittämän totuusarvo perustuu siihen, että joku sanoi niin. Toisekseen, koska mielenosoitus estettiin, on vaikea silloinkaan tehdä arviota siitä, että minkälainen uhka kyseinen mielenosoitus olisi ollut.

Suojelupoliisin valvontaa olisi näin ollen syytä lisätä. Poliittinen tahto Suojelupoliisin arkistojen avaamiseksi edes kohtuullisen määräajan sisällä (esimerkiksi 5 vuotta) vaikuttaa valistuneen arvaukseni perusteella mahdottomaksi, voitaisiin harkita myös poliittista valvontaelintä valvomaan sisäministerin lisäksi Suojelupoliisin toimintaa. Joissakin Euroopan maissa on jo menty vastaavaan suuntaan. Suomen parlamentille suojelupoliisin valvonta nyt ainakin kuuluisi. Tämä voisi olla uuden valiokunnan perustaminen, johon valittaisiin eri puolueista edustajia. Jos valiokunta havaitsisi joitain väärinkäytöksiä se voisi pyytää eduskunnalta lupaa tietojen julkistamiseen, tai sitten asia tehtäisiin jo perinteeksi vakiintuneella tavalla - vuotamalla tietoa.

Iltalehti: Supon lausunnot pysyvät salaisina

Sitoumukset ja vastuut

"Valta korruptoi ja täydellinen valta korruptoi täydellisesti."

Mie en tiedä kirjoitanko nyt vain väärin vai olenko "aistinut tilanteen valistuneesti". Tässä on muutaman vuoden aikana kehittynyt kyky nähdä lobbauskoneen toimivuus, koska olen itsekin osallistunut sellaisiin. Olen käyttänyt puheenvuoroja sellaisten mielipiteiden ja henkilöiden puolesta, jotka eivät ole itseään viittinyt tahria tai ottaa vastuuta. Olen myös jättänyt sanomatta asioita, koska se voisi vaikeuttaa itse asiaa tai henkilövalintaa. Minua on joskus lobattu ennen päätöksentekoa harkitsemaan toimintatapoja.

Aion edelleenkin tehdä sellaista. Olen pyrkinyt ja toivottavasti onnistunut myös irtisanoutuessani näistä blokeista asian rauettua tai edettyä. Joku saattaa kokea minuakin kohtaan antipatioita ajettuani (omasta mielestäni) tärkeitä asioita tai käyttäessäni sitä yhtä ääntä yhden henkilön puolesta. Toisten ihmisten antipatiat voivat aiheuttaa minussakin antipatioita toisia henkilöitä kohtaan.

"Tyhmät päätökset pitäisi kieltää."

Kannatin Tampereella (2005) Laura Tuomista Vasemmistonuorten puheenjohtajaksi ja Helsingissä (2006) Kirsi Pihlajaa ESVN:n puheenjohtajaksi. Pidin molempien puolesta puheenvuoron sekä lobbasin ihmisiä äänestämään ehdokkaita ennen vaaleja. Ennen Tamperetta myös Arhinmäki harkitsi jatkoa. Toin tämän esille soitellessani ihmisiä läpi. En ollut Paavo Arhinmäkeä, Saila Ruuthia tai Jussi Saramoa vastaan. Minulla on ollut kahta henkilöä (ei edellä mainittuja) kohtaan antipatioita, mutta molemmat ovat kadonneet tutustuttuani henkilöihin paremmin. Olen kuitenkin tuonut antipatiani esille joissain tilaisuuksissa.

Tein yhden päihdepoliittisen aloitteen Järvenpäässä (2007) ja pidin puheenvuoron sen puolesta. Kannatin myös aloitteita sekä tein muutosesityksiä aloitetyöryhmän esityksistä. Kannatin jokaista muutosta henkilötyöryhmän esityksiin, mutta en tehnyt itse yhtään muutosta siitä huolimatta, että olin itse pyrkimässä hallitukseen.

Toimiessani Kirsin sijaisena Etelä-Suomen Vasemmistonuorten (2006) varapuheenjohtajana kannatin työntekijävalintoja tehdessäni tiettyä henkilöä erityisesti. Toin omat preferenssini esille ennen äänestystä. Eri henkilö valittiin. Se harmitti, mutta en pyrkinyt vaikeuttamaan työntekijän työtä.

Olin ehdolla ESVN:n puheenjohtajaksi tänä vuonna. Havaitsin lobbauskoneen toimineen yhden yön aikana erittäin hyvin. En ollut kuitenkaan loukkaantunut. Vaalien mustaa hevosta olisin itsekin kannattanut. Täydellistä puheenjohtajaa ei tule ikinä löytymään ja nykyinen on joutunut jo kohtaamaan samoja ongelmia kuin minäkin. Se ei ole mikään kiitollinen nakki.

Pahin vihollinen luottamustoimia hoitaessa on henkilö itse. Luottamustöihin liittyy paljon sellaista tehtävää, mistä ei pysty selviämään yksin. Siksi on tärkeää, että järjestössä toimii henkilöitä, jotka auttavat ja tukevat toisiaan myös niissä "väärissä mielipiteissä". Silloin on avuksi, jos ei yritä tahallaan ymmärtää muitten mielipiteitä väärin. Ärsyttäähän se kun kärki ei osu. Silloin yritän ilmaista asian uudelleen.

Hiljaisuus tulkitaan myöntymisen merkiksi usein, mutta aina se ei ole sitä.

"En välttämättä ole kanssasi samaa mieltä, mutta olen valmis kuolemaan, jotta saat sanasi sanottua."

Vasemmistonuorten hallitus valitsi itselleen pääsihteerin järjestäytymiskokouksessaan. Kannatin erästä henkilöä sekä lobbasin muutamaa hallituksen jäsentä äänestämään hänen puolesta. Tulos oli harmillinen lobbaamani henkilön puolesta, mutta hallitus saa valita kenet haluaa. Näin se saa tehdä myös valitessaan järjestölle uutta järjestö- ja koulutussihteeriä. Valinta ei tule silloinkaan olemaan helppo.

Loppuun Arhinmäen ajatuksia: