Hei, anteeksi, kiitos, moi, anteeksi, häiriö, pahoittelut, kiva, nähdään, kiva tutustua. Näitä sanoja ei kuule enää.
Aikoinaan koin hienoksi kokemukseksi muuttaa Kallioon. Silloin opin jo laittaa kännykkäni äänettömälle. Olen nyt asunut Kalliossa pitkästä aikaan vasta pari viikkoa, mutta suunta on huolestuttava.
Voitte väittää, että minusta on tullut elitistinen mulkku Töölön vuosien jälkeen, mutta väitän muuta. Töölössä oli oikeasti kivaa porukkaa ja yhteenvetävää paljonkin (yleisesti äänestää demareita tai kokoomusta).
Mutta minun uudestaansyntyvää kalliolaista identiteettiä loukkaa yksi tämänpäiväinen kokemus. Töölössä oli ihan samoin röökinpummaajia kuin Kalliossakin. Olin tottunut siihen, että aina saa/ei tarvitse maksaa; Jokainen pummi saa röökin, kun minulla sellaista on.
Niinpä äsken kotimatkalla pummittiin jälleen ja "tottakai saat savukkeen, jos sätkät kelpaa". Hirveät arvostukset sain niskaan yhdestä sätkästä. "Ei täällä anneta röökiä ja pysähdytä antamaan tulta". Siis, mikä on Kalliossa mennyt vikaan?
Tiedän, että kämppien hinnat on noussut, ravintoloiden hinnat on noussut ja Karhunpuistoa vaalitaan, mutta mitä vittua?!? Missä on solidaarisuus röökinpummaajaa kohtaan? Missä on arvostus kulman gimmoja ja kundeja kohtaan? HÄH? TÄH!
Minä saan nyt turhaa arvostusta Relaxinissa tai jossain Hesarin baarissa. Kiitos turhasta arvostuksesta. Missä te Kallion tyypit olette?!?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti