Olen pitkään ollut supersankarisarjakuvien ystävä siitä huolimatta, että sarjakuvien saralla supersankarisarjakuvat ovat välillä jopa teollisempaa taidetuotantoa kuin dekkarikirjallisuus; Omalla tavallaan supersankarisarjakuvat ovat huonointa taidetta, mitä sarjakuvan saralla tehdään.
Ennen kuin menen otsikon teemaan, pitää vielä kehua omaa sisäistä sankaruutta nuoleskelevia populaareiksi muodostuneita sävellyksiä: J. Karjalainen: Sankarit, Chad Kroeger/Josey Scott: Hero.
Elämme historiallisia aikoja. Meillä on tässä maailmassa kaksi supersankaria sekä hyvässä että pahassa.
Ensin Barack Obama. Nobelin rauhanpalkinto. Nice. Kiva. Oikein mukava. Ansiot ovat ehkä hieman heikkoja, vaikka on pakko myöntää, että maailman suurimman ydinasepankin päällä istuskeleva kaveri ehdottaa ydinaseetonta maailmaa, on hieno ele. Jos puheista tekoihin päästään, niin palkinto on ansaittu. Muussa tapauksessa Barack Obama pääsee samaan seuraan Henry Kissingerin kanssa. Kissinger palkittiin rauhanpalkinnolla kaksi-kolme vuotta ennen Vietnamin sodan päättymistä Vietnamin sodan lopettamisella.
Sitten Matti Vanhanen. Ike lähtee ulkoministerin paikalta muutaman sadan hassun ja seksuaalisesti vihjailevan tekstiviestin takia. Matti Vanhanen käy oikeutta uuniperunoista sananvapautta vastaan. Ei mitäään. Matti Vanhanen jää kiinni väärinkäytöksistä. Ei mitään. Matti Vanhanen jää kiinni valehtelusta. Ei mitään. Matti Vanhanen jää kiinni lain rikkomisesta. Ei mitään.
Jos osaisin piirtää, niin minä piirtäisin hienon supersankarisarjakuvan, jossa Matti Vanhanen ottaa erää Barack Obaman kanssa. En tiedä vielä miten tappelu päättyisi enkä sitä, että minkälaista huulen heittoa tappeluun sisältyisi, mutta tämän tappelun aion joskus vielä kirjoittaa. Toivon tekeväni historiaa sillä samalla tavalla kuin Barack Obama ja Matti Vanhanen. Jään historiaan luodinkestävänä ja hyvin hämmentävänä käsikirjoittajana.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste korruptio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste korruptio. Näytä kaikki tekstit
perjantaina, lokakuuta 16, 2009
torstaina, syyskuuta 24, 2009
Hyvä ja vahva kaverimme Ray Stantz
Suomalainen ystäväni Haamujengistä (engl. Ghostbusters) nimeltään RAY Stantz on ollut pitkään kieli kuumana pokerin suhteen. Olen yrittänyt väittää hänelle pitkään, että mitään pokeripeliä ei voiteta nuolemalla kortteja, mutta hän ei ole vain uskonut.
Kaverini RAY on pitkään väittänyt, että Monopoli on paras peli tässä maailmassa. Olen yrittänyt jutella hänellä, kehunut häntä, jopa välillä torunut häntä. Lopulta olen oikeasti samaa mieltä. RAYn monopoli on hyvä, jos kaikki saavat kulkea Erottajalla ilman, että tarvitsee kysyä lupaa lupaa Erottajan ylittämiseen.
Kaverini RAY on tosin joutunut ongelmiin, koska hänen ottoisänsä on ottanut kaikki rahat ja kierrättänyt vaimonsa Yennan (lausutaan Kenna) kautta kaiken muualle. Kenna (lausutaan Kepu) on kuitenkin ottanut RAYlta kaikki mun monopolisetelit sillä aikaa kun olin vessassa, ja nyt Jaguli (lausutaan minä) on hyvin vihainen.
Pokerisivut: Nuorisosäätiö jakanut vaalirahaa myös Rayn hallituksen puheenjohtajalle
Iltasanomat: Jukka Vihriälä ehdottaa uusia eduskuntavaaleja
Helsingin sanomat: Keskustan Vihriä haluaisi hajoittaa eduskunnan
Kaverini RAY on pitkään väittänyt, että Monopoli on paras peli tässä maailmassa. Olen yrittänyt jutella hänellä, kehunut häntä, jopa välillä torunut häntä. Lopulta olen oikeasti samaa mieltä. RAYn monopoli on hyvä, jos kaikki saavat kulkea Erottajalla ilman, että tarvitsee kysyä lupaa lupaa Erottajan ylittämiseen.
Kaverini RAY on tosin joutunut ongelmiin, koska hänen ottoisänsä on ottanut kaikki rahat ja kierrättänyt vaimonsa Yennan (lausutaan Kenna) kautta kaiken muualle. Kenna (lausutaan Kepu) on kuitenkin ottanut RAYlta kaikki mun monopolisetelit sillä aikaa kun olin vessassa, ja nyt Jaguli (lausutaan minä) on hyvin vihainen.
Pokerisivut: Nuorisosäätiö jakanut vaalirahaa myös Rayn hallituksen puheenjohtajalle
Iltasanomat: Jukka Vihriälä ehdottaa uusia eduskuntavaaleja
Helsingin sanomat: Keskustan Vihriä haluaisi hajoittaa eduskunnan
torstaina, kesäkuuta 21, 2007
Sitoumukset ja vastuut
"Valta korruptoi ja täydellinen valta korruptoi täydellisesti."
Mie en tiedä kirjoitanko nyt vain väärin vai olenko "aistinut tilanteen valistuneesti". Tässä on muutaman vuoden aikana kehittynyt kyky nähdä lobbauskoneen toimivuus, koska olen itsekin osallistunut sellaisiin. Olen käyttänyt puheenvuoroja sellaisten mielipiteiden ja henkilöiden puolesta, jotka eivät ole itseään viittinyt tahria tai ottaa vastuuta. Olen myös jättänyt sanomatta asioita, koska se voisi vaikeuttaa itse asiaa tai henkilövalintaa. Minua on joskus lobattu ennen päätöksentekoa harkitsemaan toimintatapoja.
Aion edelleenkin tehdä sellaista. Olen pyrkinyt ja toivottavasti onnistunut myös irtisanoutuessani näistä blokeista asian rauettua tai edettyä. Joku saattaa kokea minuakin kohtaan antipatioita ajettuani (omasta mielestäni) tärkeitä asioita tai käyttäessäni sitä yhtä ääntä yhden henkilön puolesta. Toisten ihmisten antipatiat voivat aiheuttaa minussakin antipatioita toisia henkilöitä kohtaan.
"Tyhmät päätökset pitäisi kieltää."
Kannatin Tampereella (2005) Laura Tuomista Vasemmistonuorten puheenjohtajaksi ja Helsingissä (2006) Kirsi Pihlajaa ESVN:n puheenjohtajaksi. Pidin molempien puolesta puheenvuoron sekä lobbasin ihmisiä äänestämään ehdokkaita ennen vaaleja. Ennen Tamperetta myös Arhinmäki harkitsi jatkoa. Toin tämän esille soitellessani ihmisiä läpi. En ollut Paavo Arhinmäkeä, Saila Ruuthia tai Jussi Saramoa vastaan. Minulla on ollut kahta henkilöä (ei edellä mainittuja) kohtaan antipatioita, mutta molemmat ovat kadonneet tutustuttuani henkilöihin paremmin. Olen kuitenkin tuonut antipatiani esille joissain tilaisuuksissa.
Tein yhden päihdepoliittisen aloitteen Järvenpäässä (2007) ja pidin puheenvuoron sen puolesta. Kannatin myös aloitteita sekä tein muutosesityksiä aloitetyöryhmän esityksistä. Kannatin jokaista muutosta henkilötyöryhmän esityksiin, mutta en tehnyt itse yhtään muutosta siitä huolimatta, että olin itse pyrkimässä hallitukseen.
Toimiessani Kirsin sijaisena Etelä-Suomen Vasemmistonuorten (2006) varapuheenjohtajana kannatin työntekijävalintoja tehdessäni tiettyä henkilöä erityisesti. Toin omat preferenssini esille ennen äänestystä. Eri henkilö valittiin. Se harmitti, mutta en pyrkinyt vaikeuttamaan työntekijän työtä.
Olin ehdolla ESVN:n puheenjohtajaksi tänä vuonna. Havaitsin lobbauskoneen toimineen yhden yön aikana erittäin hyvin. En ollut kuitenkaan loukkaantunut. Vaalien mustaa hevosta olisin itsekin kannattanut. Täydellistä puheenjohtajaa ei tule ikinä löytymään ja nykyinen on joutunut jo kohtaamaan samoja ongelmia kuin minäkin. Se ei ole mikään kiitollinen nakki.
Pahin vihollinen luottamustoimia hoitaessa on henkilö itse. Luottamustöihin liittyy paljon sellaista tehtävää, mistä ei pysty selviämään yksin. Siksi on tärkeää, että järjestössä toimii henkilöitä, jotka auttavat ja tukevat toisiaan myös niissä "väärissä mielipiteissä". Silloin on avuksi, jos ei yritä tahallaan ymmärtää muitten mielipiteitä väärin. Ärsyttäähän se kun kärki ei osu. Silloin yritän ilmaista asian uudelleen.
Hiljaisuus tulkitaan myöntymisen merkiksi usein, mutta aina se ei ole sitä.
"En välttämättä ole kanssasi samaa mieltä, mutta olen valmis kuolemaan, jotta saat sanasi sanottua."
Vasemmistonuorten hallitus valitsi itselleen pääsihteerin järjestäytymiskokouksessaan. Kannatin erästä henkilöä sekä lobbasin muutamaa hallituksen jäsentä äänestämään hänen puolesta. Tulos oli harmillinen lobbaamani henkilön puolesta, mutta hallitus saa valita kenet haluaa. Näin se saa tehdä myös valitessaan järjestölle uutta järjestö- ja koulutussihteeriä. Valinta ei tule silloinkaan olemaan helppo.
Loppuun Arhinmäen ajatuksia:
Mie en tiedä kirjoitanko nyt vain väärin vai olenko "aistinut tilanteen valistuneesti". Tässä on muutaman vuoden aikana kehittynyt kyky nähdä lobbauskoneen toimivuus, koska olen itsekin osallistunut sellaisiin. Olen käyttänyt puheenvuoroja sellaisten mielipiteiden ja henkilöiden puolesta, jotka eivät ole itseään viittinyt tahria tai ottaa vastuuta. Olen myös jättänyt sanomatta asioita, koska se voisi vaikeuttaa itse asiaa tai henkilövalintaa. Minua on joskus lobattu ennen päätöksentekoa harkitsemaan toimintatapoja.
Aion edelleenkin tehdä sellaista. Olen pyrkinyt ja toivottavasti onnistunut myös irtisanoutuessani näistä blokeista asian rauettua tai edettyä. Joku saattaa kokea minuakin kohtaan antipatioita ajettuani (omasta mielestäni) tärkeitä asioita tai käyttäessäni sitä yhtä ääntä yhden henkilön puolesta. Toisten ihmisten antipatiat voivat aiheuttaa minussakin antipatioita toisia henkilöitä kohtaan.
"Tyhmät päätökset pitäisi kieltää."
Kannatin Tampereella (2005) Laura Tuomista Vasemmistonuorten puheenjohtajaksi ja Helsingissä (2006) Kirsi Pihlajaa ESVN:n puheenjohtajaksi. Pidin molempien puolesta puheenvuoron sekä lobbasin ihmisiä äänestämään ehdokkaita ennen vaaleja. Ennen Tamperetta myös Arhinmäki harkitsi jatkoa. Toin tämän esille soitellessani ihmisiä läpi. En ollut Paavo Arhinmäkeä, Saila Ruuthia tai Jussi Saramoa vastaan. Minulla on ollut kahta henkilöä (ei edellä mainittuja) kohtaan antipatioita, mutta molemmat ovat kadonneet tutustuttuani henkilöihin paremmin. Olen kuitenkin tuonut antipatiani esille joissain tilaisuuksissa.
Tein yhden päihdepoliittisen aloitteen Järvenpäässä (2007) ja pidin puheenvuoron sen puolesta. Kannatin myös aloitteita sekä tein muutosesityksiä aloitetyöryhmän esityksistä. Kannatin jokaista muutosta henkilötyöryhmän esityksiin, mutta en tehnyt itse yhtään muutosta siitä huolimatta, että olin itse pyrkimässä hallitukseen.
Toimiessani Kirsin sijaisena Etelä-Suomen Vasemmistonuorten (2006) varapuheenjohtajana kannatin työntekijävalintoja tehdessäni tiettyä henkilöä erityisesti. Toin omat preferenssini esille ennen äänestystä. Eri henkilö valittiin. Se harmitti, mutta en pyrkinyt vaikeuttamaan työntekijän työtä.
Olin ehdolla ESVN:n puheenjohtajaksi tänä vuonna. Havaitsin lobbauskoneen toimineen yhden yön aikana erittäin hyvin. En ollut kuitenkaan loukkaantunut. Vaalien mustaa hevosta olisin itsekin kannattanut. Täydellistä puheenjohtajaa ei tule ikinä löytymään ja nykyinen on joutunut jo kohtaamaan samoja ongelmia kuin minäkin. Se ei ole mikään kiitollinen nakki.
Pahin vihollinen luottamustoimia hoitaessa on henkilö itse. Luottamustöihin liittyy paljon sellaista tehtävää, mistä ei pysty selviämään yksin. Siksi on tärkeää, että järjestössä toimii henkilöitä, jotka auttavat ja tukevat toisiaan myös niissä "väärissä mielipiteissä". Silloin on avuksi, jos ei yritä tahallaan ymmärtää muitten mielipiteitä väärin. Ärsyttäähän se kun kärki ei osu. Silloin yritän ilmaista asian uudelleen.
Hiljaisuus tulkitaan myöntymisen merkiksi usein, mutta aina se ei ole sitä.
"En välttämättä ole kanssasi samaa mieltä, mutta olen valmis kuolemaan, jotta saat sanasi sanottua."
Vasemmistonuorten hallitus valitsi itselleen pääsihteerin järjestäytymiskokouksessaan. Kannatin erästä henkilöä sekä lobbasin muutamaa hallituksen jäsentä äänestämään hänen puolesta. Tulos oli harmillinen lobbaamani henkilön puolesta, mutta hallitus saa valita kenet haluaa. Näin se saa tehdä myös valitessaan järjestölle uutta järjestö- ja koulutussihteeriä. Valinta ei tule silloinkaan olemaan helppo.
Loppuun Arhinmäen ajatuksia:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)