Natsielefantti hallituksen iltakoulussa

Tommy Hellsten kirjoitti reilut kaksikymmentä vuotta sitten kirjan virtahevosta olohuoneessa. Tommy Hellsten oli silloin jonkinlainen suomalaisten olohuoneiden Dr. Phil. Itse olin kirjan julkaisuaikoihin en-edes-teini-ikäinen, mutta teini-ikäiseksi päästyäni oli Hellsten jo City-lehdessä henkilöhaastattelujen muodossa. Hän oli jonkinlaisten, tänäpäivänä itseapuoppaiksi kutsuttavien kirjailijoiden, jos ei nyt prototyyppi, niin ikoni.

Kirja itsessään käsittelee päihderiippuvuutta ja hankaluuksia joita sen käsittelemiseen saattaa liittyä.

Kirjan otsikon nerokkuus ilmeni - ehkä lukion psykologian kursseilla, tai kun koin hyvien pop-kappaleiden nimien olevan osa teosta - kun tajusin otsikon leikittelevän elefantilla olohuoneessa. Etymologistisesti fraasilla saattaisi olla jotain tekemistä Fjodor Dostojevskin fraasikirjoihin päätyneellä tokaisulla (vapaasti mukaillen) 'yritä olla ajattelematta valkoista jääkarhua. Joka kerta kun yrität, se pirun otus tunkee tajuntaan.'

Lukion oppikirjoihin (suoritin lukiota vuosituhannen vaihteessa) tämä fraasi päätyi muodossa olla ajattelematta vaaleanpunaista elefanttia, koska silloin sitä on pakko ajatella. Oli siellä oppikirjassa Freudin metatason tiedettäkin mukana, mutta lukio onkin akateemisuuteen valmistava oppilaitos, jossa on hyvä opiskella myös tieteen, kuten politiikankin, virheitä. Opiskeltiin siellä jotain natsismistakin eli kansallissosialismista.

(kuva: Muhammad Mahdi Karim, Wikipedia Commons)

Tällä hetkellä näyttää siltä, että hallituksen iltakoulussa istuu todella iso natsielefantti. En tarkoita tällä Timo Soinia.

Ajattelit kuitenkin Timo Soinia vaikka kirjoitin, että en tarkoita häntä, koska en tarkoita. Älä myöskään ajattele perussuomalaisia kun kirjoitan isosta natsielefantista hallituksen iltakoulussa.

Puhun vain siitä mielikuvasta, miten asiat koetaan. En ole varmaan ainoa, jonka mielestä todistusaineisto näyttää siltä, että eduskunnan toiseksi suurin puolue ja hallituksen liima on avoimesti kansallissosialistisilla keloilla poliitikan savanneilla löntystelevä isokokoinen ja harmaa otus, joka muistuttaa natsielefanttia.

Natsielefantti näyttää myös olevan sukua muillekin elefanteille, mm. anarkistielefanteille. Koska kun natsielefantti vähättelee natsien väkivaltatekoja, niin hän muistaa - kuten kaikki elefantit - että onhan niitä myöskin muunlaisia elefantteja. "Miksi muut elefantit saavat olla väkivaltaisia muille elefanteille, mutta peruselefantit eivät", natsielefantin usein kuullan sanovan. Natsielefantti ei ymmärrä, että se muukin elefanttien väkivalta on väärin. "On sekin väärin", sanovat toiset elefantit - eivät tosin kaikki.

Natsielefantti ei jaksaisi tätä kärsän pyöritystä yhtään enempää ja olisi sitä mieltä, että jos yksi natsielefantti määräisi marssijärjestyksen, niin tämmöisiä keskusteluja ei tarvitsisi käydä.

Muistutan kaikkia tässä vaiheessa, että natsielefantti on täysin mielikuvituksen tuotetta. Todellisuudessa ei ole natsielefantteja. Natsielefantti on niin sanottu vertauskuva. Vertauskuvia käytetään antamaan jollekin pointille enemmän voimaa.

Nyt pitäisi olla voimia puhua siitä natsielefantista joku istuu hallituksen iltakoulussa, että voisiko hän olla vähemmän natsi ja enemmän kuten muut elefantit. Voitaisiin ihan niin kuin vain sanoa, että natseilusta ei seuraa mitään hyvää. Elefanteilla on hyvä muisti.

Sivuhuomiona kerrottakoot, että elefanttien hyvään muistiin liittyvä vertauskuvallisuus perustuu elefanttien kyvykkyyteen muistaa mitä reittejä on kuljettu ja hän kykenee tunnistamaan lajitoverit vuosienkin jälkeen. Natsielefantin polkua on jo kävelty, nyt olisi aika kokeilla niitä muita polkuja. Yrityksen ja erehdyksen kautta sieltä polulta saattaa löytyä uusia lajitovereita, jotka ovat hyvin samanlaisia ja kuitenkin jokainen omalla tavallaan täysin ainutlaatuinen.

Moro jurrihurri!

"Moro."

"Hei, mä juttelen sulle."

"Mulla olis yks ajatus, mutta hähähähähääää, varastin sun prepaid-kännykkäkortin."

Sen lisäksi, että avasin aivan ilmeisen rasistisesti koko kirjoutuksella väittämällä kaikkia tamperelaisia subtekstuaalisesti varkaiksi, niin olihan mulla moro muutakin asiaa. Moro olet sinä. Sinä olet lukija, jonka huomion yritän kiinnittää tamperelaiseen rikosajatteluun.

Sitten tulee vielä pahempaa. Aion hälventää ennakkoluuloja mitä liittyy tamperelaisiin. Moro on - aika lempeä tapa tervehtiä jotakuta ja se aksentti on vaan niin lempeä, että on vaikea kuvitella nakkikioskitappelua tampereenmurteella. Viksuimmat teistä huomasi, että vaikka Tampere kirjoiteteaan isolla niin tampereenmurre kirjoitetaan yhteen ja pienellä kirjaimella - kielitoimisto ole hyvä.

Tule katsomaan kun tapamme kissaa -video on hankala imaista. Oho, aasinsilta, ja ei ole videota tässä blogissaa eikä ruumiillamässäilyä, mutta jotain järkyttävää pitäisi keksiä. Kaikista järkyttävintä, mitä ihmiskunta on keskinyt, on paheksunta.Jos voisin kirjoittamalla lopettaa sodat, nälänhädän, ja kaikki muut negatiiviset uutiset niin lopettaisin, Käyttäisin suomenkilelsiä sanoja kielitoimiston suositusten mukaisesti. Käyttäisin jopa sanoja HIV-myönteinen HIV-negatiivisen sijasta. Hyi vittu, miten pahalta tuntuu tulla isäksi tämmöiseen maailmaan.

Miettiä että miten paska tämä maailma on, ja samaanaikaan olla tietoinen miten paljon hyvää ihmiskunta on tehnyt. Tähän mennessä tapahtunutta ei ole pelkästään siltoja tai myönnytyksiä. Koko maailmankaikkeus on mikroskooppiselta näkökulmaltaan vaan hienompi ja hienompi. Ihmiset elävät nykyään pitempään, syövät paremmin ja Perussuomalaiset rp:stä huolimatta maahanmuuttokin pelaa. Käytännössä ihmiskunta siis tekee fantsusti poliitikoista riipumatta tai riippuen.

(Kuvassa olen menossa muuttamaan maailmaa itseäni varten)

Ootteko nähnyt muuten sitä Teemu Mäen tekemää kissantappovideota. Mieoon nähnyt vain sen groteskin osan ja siitä huolimatta mulle tulee ittelle semmonen fiilis, että c'moon. Kaikki on saanut sitä tapettua kanaa pöytään. Mulla on ehkä kauhistuttavin juttu taustalla. Olipa kerron Jaakko, ja Jaakolla oli lemmikkikani, ja lemmikkikanin nimi oli Väiski siitä huolimatta, että hän oli tyttö, ja siitä huolimatta että hän hävisi yksi päivä. Mun yhdeksänvuotiaan mieli ei voinut venya siihen, että me syötiin yks päivä Väiskiä.

Voin kertoa, että mun sisäinen maailma veti volttia siinä vaiheessa kun tiedostin asian. Kuulun just siihen täsmälliseen porukkaan, joka itkee lemmikkinsä puolesta, ja joka tietämättään joutuu kannibalisoimaan ystävänsä pysyäkseen hengissä. Käytin kannibalointi sanaa täysin väärin.

Kaikessa tässä on hätkähdyttävää se, että en näe hirveästi eroa Mäen "kissantappovideossa" (tai miten sitä halutaankaan kutsua) enkä sillä, että jäbät vetää kinkkua naamariin sunnuntaisin tai joulupyhinä. Kaikkein inhottavinta on syyttää muslimeja halal-lihan vetämisestä tai juutalaisia kosher-lihan dunkuttamisesta. Tekeepä mieli jopa kunnioittaa lihan pyhyyttä seemiläisten uskontokuntien itäisemmistä versioista. Ne vetää siellä naamariin koiraa.

Tähän positiivisuuten palatakseni, sanoisin, että ei se ole väärin, jos tekee väärin kerran. Se on väärin, jos sen tekee tarkoituksellisesti usein. Mun on vaikea kelata, että isänmaalliset/ydinvoimalliset/kommunistiset/rayndistit/uusliberaalit (yliviivaa tarpeen mukaan) huutelee ihan täysin ja täsmällisesti väärältä puolelta peltoo, mut (kommunistit/rayndistit/monarkistit, jne. - sama alleviivaussääntö) pelkää että muut syö sen viljan.

Ja arvatkaa vaan oliko siistiä muuttaa Suomeen kuusvuotiaana kun oli vedetty päälle siihen asti finnjäveliä, ja olinkin yhtäkkiä hurri? Kysyn vaan. Lapset osaavat olla julmia kaikille riippumatta syistä. Tää sukupolvi vois muuttaa asian kysymällä monia kysymksiä itseltään.

Vaikka kysymällä, että mites jurri maistuu senkin hurri. Näettekö miten kivasti se sointuu?

Ja kun kerta maahanmuutto mainitttiin, niin haluaisin käyttää historian parhaiten käytetyn natsikortin. Internetin luvalla mainitsen, että Saksan vienti on vetänyt välittömästi sen jälkeen kun uuneja on rakennettu lämmittämään joitain muita kuin asiakkaita. (jätän lukijat miettimään tätä vitsiä).

Kymmenen kysymystä monikulttuurisuudesta

1. Pitäisikö jokaisen peruskoululaisen katsoa kaikki Tähtien Sota -elokuvat?
2. Tulisiko Suvivirsi vaihtaa The Final Countdowniin?
3. Pitäisikö kaikkiin salaatteihin laittaa fetajuustoa?
4. Olisiko Karhu-olut parempaa jos sen nimi olisi Bear Beer?
5. Tulisiko vapaa maastamuutto sallia kaikille?
6. Tulisiko kaikkialla käyttää metrijärjestelmää?
7. Kuulostaako Rock'n'Roll paremmalta Elviksen kuin Cheekin laulamana?
8. Tulisiko Töölönlahdelle rakentaa luonnollisen kokoinen Titanic -replikantti?
9. Tulisiko meidän hyväksyä lisää Poliisiopisto-elokuvia?
10. Tuleeko perussuomalaiset kirjoittaa pienellä niin kuin Suomen kielen lautakunta suosittelee?

Pisteet voi laskea miten haluaa, ja kaipa se jotain kertoo kyselyn tekijästäkin, että tämmöisen listan on tehnyt.

Suosiminen ei ole rasismia

Kokoomusnuorten ei-niin-liberaalia näkökulmaa edustava Wille Rydman on päässyt taas kertomaan jotain liberaalilta kuulostavaa. Syrjintä pitäisi saada Suomessa loppumaan. Tiettyjen ihmisryhmien suosimisella ja erilaisilla kiintiöillä luodaan epätasa-arvoa, josta pitäisi päästä eroon.

Ajoitus osuu hyvin lähelle Perussuomalaisten rasismin vastaisen julkilausuman kanssa ja yhtäläisyydet ovat huomattavissa.

Emopuolue Kokoomus sekä Kokoomuksen tytärjärjestö Kokoomusnaiset tuomitsivat nopeammin Kokoomusnuorten ulostulon kuin Rydman ehti sanoa "Sotaveteraanit."

Tietenkin olisi kohteliasta ajatella, että suosiminen on syrjintää erityisesti naisten, maahanmuuttajien, sotaveteraanien, nuorisopoliitikkojen, kehitysvammaisten, aistivammaisten (=yleistys kuuroja ja sokeita kohtaan muunmuassa), vanhusten, köyhien, tai muuten positiivista diskriminaatiota vaatia ryhmiä kohtaan.

Mulla on paljon frendejä, jotka vihaa Kokoomusta. Olen yrittänyt selittää heille, että Jyrki Kataisen (ja ihmemies Stubbin) Kokoomus on parempi vaihtoehto kuin se toinen Kokoomus, joka myös haluaa valtaa puolueen sisällä. Mulla on jopa kokkarifrendejä, joiden näkökulmasta Katainen on sosialisti. Wille Rydman taas on todiste siitä, että olen oikeassa; Kataisen Kokoomus on parempi kuin vaihtoehto tässä vaihtoehdottomuuden maailmassa.

Pointsi miten linkkien kautta yritän tuoda esille, on se, että suosiminen ihmisiä kohtaan muita syrjien on ok tilanteissa, joissa tavoitteena on tasa-arvo. Tämä saattaa myös tuoda yhteiskuntaan ikäviä lieveilmiöitä. Karrikatyyrina voisin esittää, että sokea nainen johtaa lennonvalvontaa. Toisena toivottavana ääripäänä on taas se, että orpolapsi ADHD-lapsi saa koululleen ja perheilleen lisää taloudellista tukea. Keskustelu on kuitenkin hyväksi tästä aiheesta veteen piirretyn viivan takia, varsinkin jos lennonjohtoon saadaan superaisteilla varustettu, hyvin pätevä kaveri varmistamaan lepakkokuulollaan sen, että lentokoneet eivät törmää ilmassa. Ikävästi käy myös keskustelulle silloin kun ADHD -lapsi orpoudestaan huolimatta tappaa silmittömästi mahdollisimman monta koulukaveriaan puoliautomaattisella käsiaseella. Niin hienoa järjestelmää ei olekaan, mikä pystyisi tunnistamaan superihmiset ja koulumurhaajat, mutta semmoista voi tavoitella.

Hauskaa olisi, jos järjestelmästä kehittyisi semmoinen, että koulumurhaajat tunnistettaisiin, mutta järjestelmässä olisi heikkouksia, joita ei ole nähty ja siksi sokea lepakonkuulolla valmisteltu tapaus synnyttäisi kieleen lennonjohtomurhaajat.

Juha Hakola vs. romanit

Sainpa taas ikävän muistutuksen kun eilen huomasin verkkohesarista tietyllä tavalla positiivisen uutisen, joka samaan aikaan muistutti, että syyt uutiselle eivät olekaan niin miellyttäviä. Eilinen uutinen koski Amnestyn kritiikkiä romanikerjäläisten kohtelua kohtaan. Positiivista uutisessa oli, että muutkin kuin Vapaa liikkuvuus -verkosto näkevät ongelmia tavassa jolla romaneja kohdellaan Euroopassa. Kohtelu ei välttämättä eroa edes kovin paljon täällä siitä kohtelusta, mitä romanit saattavat kokea muualla.

Uutinen liittyi kuitenkin ikävään asiaan, jota Eduskunnassakin käsitellään lähiaikoina. Kokoomuksen kansanedustaja Juha Hakola on tehnyt lakialoitteen kerjäämisen kieltämiseksi. Sen sijaan, että yritettäisiin parlamentaarisin keinoin taata universaalisti ihmisille mahdollisuus toimeentuloon, koulutukseen ja/tai terveydenhuoltoon, suuntana näyttäisikin olevan viimeisimmän laillisen keinon kriminalisointi. Kerjääminen ei ehkä ole miellyttävä näky, mutta ei köyhyys maailmasta poistu kieltämällä kerjäämistä. Valitettavasti tarvitaan pitempikestoisia poliittisia toimia köyhyyden poistamiseksi. Keinoista ei ole pulaa, resursseista ainoastaan.

Rasismi versus sananvapaus

Tämmöistä on tapahtunut:

Hs: Halla-aho kiisti häntä vastaan nostetut syyteet

Syyte perustuu Halla-ahon kirjoituksiin, joissa Islam rinnastetaan pedofiliaan ja somaleilla oletetaan olevan geeneissä taipumus ryöstelyyn ja verovaroilla loisimiseen.

Sananvapaus on hyvin tärkeä asia ja olisin sitä mieltä, että sitä rajoitettaisiin mahdollisimman vähän. Rasismin viljely on hankalampi tapaus. Periaatteessa uskoisin, että sananvapauden tulisi olla laajaa ja uskoisin liberaalin vasemmiston kykenevän keskustelemaan monikulttuurisuuskriitikoiksi itseään nimittää ryhmää vastaan.

Tosin en tiedä, mihin semmoinen keskustelu johtaa, jossa monikulttuurisuuskriittinen sektori väittää muslimien olevan pedofiileja ja somalien geneettistäryöstäjämateriaalia ja muut yrittävät sanoa, että ei ole. Kenellä on todistusvastuu? Ulkopuolisella kuuntelijallako?

Ehkä on tosiaan hyvä, että sananvapauden nimissä ei suojata valehtelua, perusteettomia tai heikosti perusteltuja väitteitä. On myönnettävä, että Halla-Aho pyrkii omalla sisäisellä logiikalla päätymään tietynlaisiin johtotuloksiin. Logiikka on vain sellainen suljettu järjestelmä, että todellisuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Halla-ahon useat väittämät voi tyrmätä jo pelkästään osoittamalla premissit vääriksi. Logiikka on siitä kuitenkin hassua, että epätodesta voi päätyä toteen, johon Halla-aho voi aina lopulta vedota.

Pitäisikö siis rasismia vastaan taistella oikeudessa vai netissä? En tiedä.

Kemppinen muuten kirjoittaa sananvapaudesta hieman:
Pienempi kirjoitus sananvapaudesta

edit: typoja

Myös Kansallisteatteri tarttuu Tuntemattomaan sotilaaseen

(Via Viides rooli)

Tänä kesänä jäi valitettavasti töiden takia katsomatta Ryhmäteatterin sovitus Tuntemattomasta sotilaasta. Ensi kesään tässä joutuu odottelemaan. Kristian Smeds tosin on tekemässä omaa sovitusta Kansallisteatterille. Esitystä varten on perustettu blogi. Jostain syystä olen tästä innoissani.

Blogin kautta selviää myös, että Kansallismielisten keskustelufoorumilla käydään keskustelua roolivalinnoista, vaikka tekijöiden mukaan rooleja ei ole vielä edes jaettu. Jostain nämä tiedot kuitenkin keksitään. "Kansallisteatterin tulevassa Tuntemattoman Sotilaan erääseen päärooliin on otettu mulatti nimeltään Henry Hanikka." "Mokuttajat ovat siis raiskaamassa meidän Suomalaisten erästä pyhää instituutiota. "

Mikä on muuten mokuttaja?

Toinen maailmansota - here we come again

Spike Lee on aikeissa tehdä elokuvan toisesta maailmansodasta. Nykyinen vauhti yksi sotaelokuva toisesta maailmansodasta per joka toinen vuosi näyttää toteutuvan.

Näkökulma elokuvassa ei ole kuitenkaan niin tuttu, vaan lähenee Saving private Ryan tyyppistä maailmaa. Elokuvan nimeä ei ole vielä tiedossa, mutta elokuvan käsikirjoitus tulee perustumaan James McBriden kirjaan Miracle at St. Anna. Kirja löytyy Suomesta nimellä Miraklet i sant Anna (toisella kotimaisella vain). Käännös syntynee aika nopeasti kun elokuvan muu tuotanto osuu kohdilleen.

Elokuva käsittelee Yhdysvaltain 92. divisioonan elämää. Konflikti syntyy piirityksestä, johon joudutaan Toscanassa sekä esimiesten ja alaisten välisestä epäluulosta ja rasismista.

ps.
Wikipediasta puuttuu artikkeli James McBridestakin.

Internet Movie databasa: Spike Lee

Suomalaiset juopot Virossa

Luin vähän aikaa sitten jommasta kummasta isolevikkisen ilmaisjakelulehden (metro tai satanen)ekalta sivulta kirjoituksen Viron matkailusta. Kirjoitus oli pääkirjoituksen paikalla. Ehkä se oli pääkirjoitus tai sitten ei.

Pelosta jäykkänä uutispäällikkö saapui laivaan. Hän ihmetteli viinaryntäystä ja tarkkaili junttien heilumista laivalla kännissä. Paluumatkalla hän ei havainnut kuin kolme humalaista riekkujaa. "Ehkäpä suomalaiset ovat oppineet juomaan" sanoihin päättyi muistaakseni kirjoitus.

Jos oikein osaan tonkia suomalaista normistoa, jos sellaista yhtenäistä edes voidaan löytää, niin käpälääni ehkä osui jonkinlainen syyllisyydentunto tai vastuu muista suomalaisista, jotka menevät Viroon aiheuttamaan huonoa mainetta muille kunnon suomalaisille. Jos muutamat ihmiset, tai isompikin joukko ihmisiä, Viron maalla pitää suomalaisia huonokäytöksisenä juoppona, niin näin ne ajattelevat vaikka osa suomalaisista ei tällaisia olisikaan. Heihin ei vain kiinnitetä mitään huomiota. Epäilisin, että suomalaista ei tunnisteta edes suomalaiseksi, jos hän ei ole sopimattoman äänekäs ja juopunut.

Aikuisten oikeasti ajatuksessa on jotain vikaa, jos minun pitäisi alkaa kantaa vastuuta suomalaisten juopottelusta ulkomailla. Se ei ole minun vastuullani. Se on minun vastuullani, jos menen Viroon, vedän hirveät perseet ja räin jokaista vastaan tulevaa naamaa. Seuraukset kuuluvat minulle, ei toisella puolella lahtea olevalla kansalle.

Suomessa on nähdäkseni myös erittäin suosittu tulkinta yhteisestä suomalaisuudesta. Me olemme erittäin kiinnostuneita siitä, mitä muut ajattelevat meistä. Jokainen suomen kansalainen on kuin eräänlainen näyteikkuna koko suomalaisuuteen. Vaikka koenkin olevani suomalainen, niin en koe kuitenkaan edustavani koko Suomea matkustellessani ulkomailla. Oletan myös, että muut ihmiset eivät oleta minun edustavan koko Suomea.

Onko tällä ajatuksella muuta lähtökohtaa kuin esittää vieno toivomus, että ei kanneta syyllisyyttä yksittäisten ihmisten toiminnasta? Vastavuoroisesti voisimme ihmiskunnan jäseninä olla tuomitsematta mitään kansalaisuutta varkaiksi, raiskaajiksi, laiskoiksi tai tekopyhiksi, ikään kuin perinnöllisenä ominaisuutena.

technorati Viro, suomi, suomalaisuus, juopottelu, yleistykset, stereotypiat, kansallisuudet.

Kaksi ääntä

Työväen- ja pääoman puolue on nyt myös arvoliberalismin ja arvokonservatismin puolesta puhuja.

Yle: Katainen tuomitsee kansanedustajan rasistiset puheet.

technorati Kokoomus, rasismi, Jyrki Katainen, Petri Salo, Liberalismi

Rasismin eri sävyjä

Rasismilla tarkoitetaan pääsääntöisesti rotuoppia, jonka mukaan jokin rotu on ylempi muihin rotuihin nähden. Rasismi käsitteenä on kuitenkin laajentunut varsin laajalle. Puhutaan jopa ikärasismista ja sukupuolirasismista, jolle olisi ehkä parempi sana sovinismi tai seksismi.

Rasismia voidaan käsitellä ideologiana, että yhteiskunnallisena ilmiönä. Ensimmäisen määrittely on hankalaa, vaikka jonkinlaisia yhtenäisiä määritelmiä rasismille ideologiana voidaan antaa. Klassinen rasismi on edellä mainittu rotuoppi, jonka mukaan ihmiset kuuluu rotuihin, joista yksi (oma) on ylempi muihin nähden. Rotuoppia tulkitaan yleisesti kansallisuuden mukaan. Suomen itsenäisyyden alkuvuosina suomenruotsalaisista jotkut kehittivät idean omasta ylevästä rodusta. Puhuttiin itäruotsalaisista, vaikka geneettistä perimää ei voidakaan yhdistää äidinkielenään ruotsia puhuvien ruotsalaisten ja suomalaisten kesken. Genetiikkaan perustuva rotuoppi onkin vaikeaa, koska ihmisen perimä muokkaantuu jokaisen sukupolven kohdalla. Natsit tulkitsivat asian niin, että kaikki joilla oli, jonkin minulle vieraan määritelmän, edes 1/16 osa juutalaista perimää, oli juutalainen.

2000-luvulla rasismi on edelleen hieman kiistanalainen termi määritelmiltään. Esimerkiksi Helsingin kaupunki määritteli esimerkiksi rasismin todella löyhästi. Rasismi on oppi, jonka mukaan ihmiset voidaan jaotella ryhmiin. Tämän periaatteen mukaan jokainen on rasisti.

Suomalainen rasismi ei ole näkyvää, aina ja kaikkialla kaikkiin kohdistuvaa "suomalaiset" vs. "ulkomaalaiset" välistä puukkohippastelua. Rakenteellinen rasismi on yhteiskunnallinen ilmiö. Se näkyy työpaikkailmoittelussa ja -haastatteluissa, se näkyy valvonnassa, ja se näkyy asenteissa. On varsin yleistä esittää työpaikkailmoituksissa, että vaatimuksena täydellinen suomenkielen taito. Varsinkin minun alallani se on erittäin yleistä, ja miksi? Ei pöytien pyyhkimiseen tai juomien laskemiseen vaadita kummoista kielitaitoa. Hassulla, eli ei-suomalaisella, sukunimellä siunatut ihmiset saavat harvemmin kutsuja työhaastatteluihin. Sillä ei ole mitään väliä, mitä cv:ssä muuten lukee. Kolmantena minun alallani, on niin sanotut hygienia- ja alkoholipassi, jotka molemmat eivät ole mitään muita kuin suomenkielen luetun ymmärtämisen kokeita. Vai mitä mieltä olette kysymyksestä "Saako ravintoloitsija ostaa alkoholia useampaan kuin yhteen ravintolaan?" tai "saako käsiä pestä pelkästään käsien pesuun tarkoitetussa lavuaarissa?"

Jokainen päällä varustettu suomalainen henkilö läpäisee testit olemalla vain riittävän konservatiivisia.

Uusia rakenteellisen rasismin keinoja on keksittävissä. Esimerkiksi oleskelulupien korvaaminen b-luvilla. B-lupa siis annetaan ihmisille, joita ei voida välittömästi palauttaa lähtömaahan. Näitä maita ovat siis sellaiset lyhyen aikaisista konflikteista kärsivät maat kuten Irak, Afganistan ja Somalia.

Päivän yleisökysymys kuuluukin: tunnistatko itsesi tästä maailmasta ja miten?

linkkejä:
Kansallismieliset foorumi
Wikipedia: Rasismi
Suomen sisu
Jussi Halla-Ahon kirjoituksia

technorati anniskelupassi, hygieniapassi, yleisökysymys, rasismi, konservativismi, liberalismi, rotuoppi.

Halla-ahon diggarit Eka Binin kimpussa

Halla-Ahon tukiryhmä on kyllä varmastikin netin aktiivisimpia. Eka bini kummasteli Perussuomalaisten ehdokkaan ahdasmielisyyttä, ja johan kommenttiloota oli täynnä.

Muun muassa seuraavat asiat ovat ärsyttäneet. Kun Eka bini kirjoitti, että ei kannata äänestää kaveria, koska Halla-Aho on muukalaisvihamielinen. Kommenttina tuli: " Ilmeisesti tämän blogin kirjoittanut henkilö vastustaa isyysvapaata? Onko näin, että vain äidin pitäisi jäädä kotiin hoitamaan lapsia? "

Tässä esimerkki tilanteesta, jossa huudellaan ohitse, tai kiltimmin sanottuna, vedetään vääriä johtopäätöksiä. Kommenttipalstalle käydään myös tyypillisiä kirjoittaja-on-idiootti-postauksia.

Kestämisiä Eka binille, toivottaa tämän blogin pitäjä.

ps. Älkää äänestäkö muukalaisvihamielisiä Perussuomalaisia. Siitä ei seuraa muuta kuin vainoja. Jagen renessanssi suosittelee iltaelokuvaksi tänään V niin kuin verikostoa sekä Star Wreck - In the pirkningia. Edellisessä elokuvassa kerrotaan mustavalkoisesta maailman näkevästä uskonnollisesta hyypästä. Jälkimmäinen kertoo siitä, mitä tapahtuu kun tyhmyys ja teknologinen ylivoima yhdistetään. (Valmiina jatkamaan keskustelua)

edit: Joonas Korhonen Hämeenlinnasta on ottanut jotain kantaa myös, ja tätä teemaa hieman sivuten.

technorati Eka Bini, Jussi Halla-Aho, perussuomalaiset, muukalaisviha, xenofobia, rasismi, argumentointi.