Rasismin eri sävyjä

Rasismilla tarkoitetaan pääsääntöisesti rotuoppia, jonka mukaan jokin rotu on ylempi muihin rotuihin nähden. Rasismi käsitteenä on kuitenkin laajentunut varsin laajalle. Puhutaan jopa ikärasismista ja sukupuolirasismista, jolle olisi ehkä parempi sana sovinismi tai seksismi.

Rasismia voidaan käsitellä ideologiana, että yhteiskunnallisena ilmiönä. Ensimmäisen määrittely on hankalaa, vaikka jonkinlaisia yhtenäisiä määritelmiä rasismille ideologiana voidaan antaa. Klassinen rasismi on edellä mainittu rotuoppi, jonka mukaan ihmiset kuuluu rotuihin, joista yksi (oma) on ylempi muihin nähden. Rotuoppia tulkitaan yleisesti kansallisuuden mukaan. Suomen itsenäisyyden alkuvuosina suomenruotsalaisista jotkut kehittivät idean omasta ylevästä rodusta. Puhuttiin itäruotsalaisista, vaikka geneettistä perimää ei voidakaan yhdistää äidinkielenään ruotsia puhuvien ruotsalaisten ja suomalaisten kesken. Genetiikkaan perustuva rotuoppi onkin vaikeaa, koska ihmisen perimä muokkaantuu jokaisen sukupolven kohdalla. Natsit tulkitsivat asian niin, että kaikki joilla oli, jonkin minulle vieraan määritelmän, edes 1/16 osa juutalaista perimää, oli juutalainen.

2000-luvulla rasismi on edelleen hieman kiistanalainen termi määritelmiltään. Esimerkiksi Helsingin kaupunki määritteli esimerkiksi rasismin todella löyhästi. Rasismi on oppi, jonka mukaan ihmiset voidaan jaotella ryhmiin. Tämän periaatteen mukaan jokainen on rasisti.

Suomalainen rasismi ei ole näkyvää, aina ja kaikkialla kaikkiin kohdistuvaa "suomalaiset" vs. "ulkomaalaiset" välistä puukkohippastelua. Rakenteellinen rasismi on yhteiskunnallinen ilmiö. Se näkyy työpaikkailmoittelussa ja -haastatteluissa, se näkyy valvonnassa, ja se näkyy asenteissa. On varsin yleistä esittää työpaikkailmoituksissa, että vaatimuksena täydellinen suomenkielen taito. Varsinkin minun alallani se on erittäin yleistä, ja miksi? Ei pöytien pyyhkimiseen tai juomien laskemiseen vaadita kummoista kielitaitoa. Hassulla, eli ei-suomalaisella, sukunimellä siunatut ihmiset saavat harvemmin kutsuja työhaastatteluihin. Sillä ei ole mitään väliä, mitä cv:ssä muuten lukee. Kolmantena minun alallani, on niin sanotut hygienia- ja alkoholipassi, jotka molemmat eivät ole mitään muita kuin suomenkielen luetun ymmärtämisen kokeita. Vai mitä mieltä olette kysymyksestä "Saako ravintoloitsija ostaa alkoholia useampaan kuin yhteen ravintolaan?" tai "saako käsiä pestä pelkästään käsien pesuun tarkoitetussa lavuaarissa?"

Jokainen päällä varustettu suomalainen henkilö läpäisee testit olemalla vain riittävän konservatiivisia.

Uusia rakenteellisen rasismin keinoja on keksittävissä. Esimerkiksi oleskelulupien korvaaminen b-luvilla. B-lupa siis annetaan ihmisille, joita ei voida välittömästi palauttaa lähtömaahan. Näitä maita ovat siis sellaiset lyhyen aikaisista konflikteista kärsivät maat kuten Irak, Afganistan ja Somalia.

Päivän yleisökysymys kuuluukin: tunnistatko itsesi tästä maailmasta ja miten?

linkkejä:
Kansallismieliset foorumi
Wikipedia: Rasismi
Suomen sisu
Jussi Halla-Ahon kirjoituksia

technorati anniskelupassi, hygieniapassi, yleisökysymys, rasismi, konservativismi, liberalismi, rotuoppi.

Laki joka nojaa ihmiseen

Laki joka nojaa ihmiseen
ei voi koskaan olla ihmisen yläpuolella

ihminen joka nojaa lakiin
ei voi koskaan nähdä lain taakse

klassikot kertovat
säkeistössä on aina neljä säettä
niiden mitta on aina sama
ja loppusoinnullakin on merkitys
tyhjä sellainen
modernistit eivät tästä piittaa
taide joka ei osaa rikkoa lakejaan
ei ole taidetta nähnytkään
miten voisikaan

Gandhin mielestä huono laki on parempi kuin ei lakia ollenkaan

Runoilija sanoisi
laki nojaa sumuun
siellä on korkeampi voima
ihminen
joka rikkoo lakeja

technorati laki, runous, runot, Gandhi, Jyrki Pellinen, Jean-Jacques Rousseau, yhteiskuntasopimus, taide, romantiikka