Nykyisin on ollut varsin suosittua erilaisille yhtymille pyytää jakamaan kuvia Facebookissa, jonka kautta osallistuu arvontaan. Valitettavasti täällä Pohjois-Nordeassa ei saa käyttää Facebookia työaikana ja kaikki meidän muutkin sosiaalisen median työkalut ovat kielletty. Tämä koskee erityisesti meidän myyntiammattilaisia, joiden myyntiaika menisi ihan hukkaan. Päätuotteemme on kuitenkin viestintäpalvelut.
Olemme etsimässä nyt tiukkaa ammattilaista, joka pystyy myymään viestintäpalveluita internetissä käyttämättä mitään sosiaalista mediaa. Myyntityö on provisiopalkkaista. Jokaiselle myyjälle annamme kymmenen prosentin provision. Tämä koskee kaikkea myyntiä. Tämän takia meillä ei ole minkäänlaista palkkakattoa. Ahkerimmat voivat tienata jopa 5000 euroa kuussa myymällä ihan mitä tahansa tuotetta kymmenkertaisella määrällä. Myyjien on sitouduttava varmistamaan tuotteen toimitus sekä siitä koituvat lisäkulut.
Näemme kuitenkin, että tämä työ voi olla monelle liian haastavaa. Emme syytä tästä kuitenkaan työntekijää vaan verottajaa. Miten ihmeessä kenenkään kannattaa ottaa isompaa palkkaa vastaan, jos siitä joutuu maksamaan veroja? Ainoastaan Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen yrittäjät ja Akava näyttävät olevan tästä huolissaan. Kehotammekin kaikkia työntekijöitä, jotka eivät ole vielä järjestäytyneet, liittymään Elinkeinoelämän keskusliittoon. Jos jäsenyyden ehdot eivät täyty, voimme suositella myös Suomen yrittäjiä sekä Akavaa mahdollisina muina ammattijärjestöinä.
http://yle.fi/uutiset/akava_suomessa_ei_kannata_edeta_uralla__verottaja_kahmii_leijonanosan_palkankorotuksesta/8903569
Näytetään tekstit, joissa on tunniste verotus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste verotus. Näytä kaikki tekstit
keskiviikkona, toukokuuta 25, 2016
sunnuntaina, lokakuuta 19, 2008
Smurffit liikkeellä
Eilen järjestettiin Helsingissä jo toinen tempaus maksuttoman joukkoliikenteen puolesta. Valtamedian mukaan noin 50 henkeä matkusti metrolla itään ja takaisin pummilla sekä keskustelivat matkustajien kanssa maksuttoman joukkoliikenteen eduista ja käytännön järjestelyistä. Yksi keino olisi nostaa kunnallisveroprosentti 1,25 prosenttia ylöspäin, mikä kattaisi tällä hetkellä lipputuloista tulevat 140 miljoonaa euroa. Veroprosentin maltillisemman noston tueksi voidaan ottaa käyttöön myös ruuhkamaksut tai kohdistaa kaupungin budjettia uudestaan. Helsingin liikelaitokset tuottavat kuitenkin kaupungin budjettiin ylijäämää semmoiset 360 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä puolet kattaisi maksuttoman joukkoliikenteen.
Maksuton joukkoliikenne on kannatettava paristakin syystä. Liikkuminen on välttämättömyys siinä mielessä, että mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan on riippuvaisia liikkumisesta. Suurin osa töistä, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan järjestäminen, sivistyspalvelut, sosiaalisten verkostojen huolto (kavereiden tapaaminen) ja helsinkiläinen yöelämä tarvitsevat kaikki liikettä, joka on ekologisinta hoitaa joukkoliikenteen keinoin.
Maksuton joukkoliikenne on kannatettava paristakin syystä. Liikkuminen on välttämättömyys siinä mielessä, että mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan on riippuvaisia liikkumisesta. Suurin osa töistä, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan järjestäminen, sivistyspalvelut, sosiaalisten verkostojen huolto (kavereiden tapaaminen) ja helsinkiläinen yöelämä tarvitsevat kaikki liikettä, joka on ekologisinta hoitaa joukkoliikenteen keinoin.
torstaina, lokakuuta 16, 2008
Sopii vaaleista vaaleihin
Vaalien aikaan on tehtävä kaikkensa, jotta saisi huomiota. Aivan kaikkensa. Paitsi ei kaikkien. Osa vain saa huomiota tehden mitä sattuu - olemalla vain oma itsensä. Gandhilla oli myös tapana olla oma itsensä. Hän ei halunnut sekaantua politiikkaan, mutta jostain kumman syystä hänen ansiokseen lasketaan Intian itsenäistyminen. Monet pitävät häntä esimerkkinä ihmisten tasa-arvoisuudelle. Kun ihmiset lyövät kättä päälle uskonnollisista tai kielellisistä erimielisyyksistä riippumatta, olemme oikeastaan aika lähellä omaa itseyttämme.
Ihmiskunnalla on eräs mielenkiintoinen piirre, mikä erottaa meidät muista eläimistä. Enkä tarkoita tällä uskonnollisia taipumuksiamme vaan hampaitamme. Useimmiten saalistavat eläimet näyttävät hampaitaan osoittaessaan agressiivisuutta. Ihmiskunnalla on taipumus taas näyttää hampaansa ollessaan hyvällä tuulella tai tahtoessaan levittää hyväntuulisuutta. Symmetrisestä hymystä sanotaan, että se on kaikkein vilpittömin. Minulla on harvoin symmetrinen hymy. Syytän siitä lapsuuden Sylvester Stallone ja Dennis Quaid -fanitusta. Vika ei voi olla minussa vaan ympäristössä.
Perinteinen vasemmiston ideologia rakentuu vastakkainasettelulle. On olemassa ne ja me, porvarit ja työläiset. Joku voisi löytää tästä rasismin siemenen. Nykyinen vasemmisto, ainakin miten se näyttäytyy minulle helposti, rakentuu edelleen vastakkainasettelulle. On olemassa ne ja me, jakopolitiikan kohderyhmä ja veronmaksajat. Vasemmisto, köyhien ystävä, esittää jatkuvasti uusia rahareikiä, joita oikeisto kritisoi. Vasemmistolla on kuulemma sellainen kummallinen taloudellinen käsitys, että rahaa vain sataisi taivaalta. Tämä on vain kärjistys, jonka kuulin eräältä Kokkolta (Kok.). Tähän eräs Vasankari (Vas.) vastasi, että vasemmistolla on hyvät taloudelliset tiedot. Yhteiskunnan finanssipuolen resurssit nostetaan minun ja sinun taskusta. Kansantaloustiede tuntee heidät veronmaksajina.
Mihin tämä kaikki liittyy? Hampaisiin tietenkin. Vasemmistolla tulisi olla röyhkeä asenne. Vasemmiston ei tule vaatia lisää rahaa terveydenhuoltoon tai sivistykseen. Vasemmiston tulee vaatia maksutonta selkähierontaa ja hyviä kirjoja. Vasemmiston tulisi kehua kaikkkia avauksia mielipuolisuudestaan huolimatta. Vasemmiston olisi aika kasvattaa samanlaiset hampaat kuin Alexander "Alex" Stubbilla.
Tänä iltana Wäiskillä taas nähdään kuinka isot nuo hampaat todellisuudessa ovat. Esiintymässä kaikkia siistejä tyyppejä ehdokkaista bändeihin.
Ihmiskunnalla on eräs mielenkiintoinen piirre, mikä erottaa meidät muista eläimistä. Enkä tarkoita tällä uskonnollisia taipumuksiamme vaan hampaitamme. Useimmiten saalistavat eläimet näyttävät hampaitaan osoittaessaan agressiivisuutta. Ihmiskunnalla on taipumus taas näyttää hampaansa ollessaan hyvällä tuulella tai tahtoessaan levittää hyväntuulisuutta. Symmetrisestä hymystä sanotaan, että se on kaikkein vilpittömin. Minulla on harvoin symmetrinen hymy. Syytän siitä lapsuuden Sylvester Stallone ja Dennis Quaid -fanitusta. Vika ei voi olla minussa vaan ympäristössä.
Perinteinen vasemmiston ideologia rakentuu vastakkainasettelulle. On olemassa ne ja me, porvarit ja työläiset. Joku voisi löytää tästä rasismin siemenen. Nykyinen vasemmisto, ainakin miten se näyttäytyy minulle helposti, rakentuu edelleen vastakkainasettelulle. On olemassa ne ja me, jakopolitiikan kohderyhmä ja veronmaksajat. Vasemmisto, köyhien ystävä, esittää jatkuvasti uusia rahareikiä, joita oikeisto kritisoi. Vasemmistolla on kuulemma sellainen kummallinen taloudellinen käsitys, että rahaa vain sataisi taivaalta. Tämä on vain kärjistys, jonka kuulin eräältä Kokkolta (Kok.). Tähän eräs Vasankari (Vas.) vastasi, että vasemmistolla on hyvät taloudelliset tiedot. Yhteiskunnan finanssipuolen resurssit nostetaan minun ja sinun taskusta. Kansantaloustiede tuntee heidät veronmaksajina.
Mihin tämä kaikki liittyy? Hampaisiin tietenkin. Vasemmistolla tulisi olla röyhkeä asenne. Vasemmiston ei tule vaatia lisää rahaa terveydenhuoltoon tai sivistykseen. Vasemmiston tulee vaatia maksutonta selkähierontaa ja hyviä kirjoja. Vasemmiston tulisi kehua kaikkkia avauksia mielipuolisuudestaan huolimatta. Vasemmiston olisi aika kasvattaa samanlaiset hampaat kuin Alexander "Alex" Stubbilla.
Tänä iltana Wäiskillä taas nähdään kuinka isot nuo hampaat todellisuudessa ovat. Esiintymässä kaikkia siistejä tyyppejä ehdokkaista bändeihin.
tiistaina, kesäkuuta 24, 2008
Puolue- ja liittokokouksissa pitää olla aina yksi huumorialoite
Vasemmistonuorten liittokokous 2005 sisälsi yhden allekirjoittaneen tekemän hupaisan aloitteen. "Koska Suomen virallisen historiankirjoituksen mukaan Suomi voitti talvisodan, on Neuvostoliitto palautettava Suomelle." Liittokokous kertoi, että Neuvostoliitto elää meidän kaikkien sydämissämme.
Keskustankin puoluekokouksessa osataan. Keskustanaiset olivat tehneet aloitteen kuohuviinin verotuksen alentamisesta Keskustan puoluekokoukselle. Perustelujen mukaan kuohuviini edistää seurustelu- ja tanssitaitoja. Ei mennyt lävitse, mutta toivottavasti oli hauskaa.
Keskustankin puoluekokouksessa osataan. Keskustanaiset olivat tehneet aloitteen kuohuviinin verotuksen alentamisesta Keskustan puoluekokoukselle. Perustelujen mukaan kuohuviini edistää seurustelu- ja tanssitaitoja. Ei mennyt lävitse, mutta toivottavasti oli hauskaa.
keskiviikkona, toukokuuta 14, 2008
Terveydenhuollon palvelumaksujen korotukset
Kuten jotkut ovat saattaneet huomata niin terveydenhuoltoa on tarkoitus rahoittaa yhä enemmän ns. palvelumaksuilla, ja oletettavasti yhä vähemmän verotuloilla. Verotuloissa on tähän mennessä luovuttu kokonaan varallisuusverosta, perintöveroa ollaan laskemassa ja autoveroa on jo laskettu huomattavasti.
Vasemmistoliitton on nyt tuoreeltaan valmistellut valtuustoaloitemallin, jota eri kuntien valtuutetut voivat käyttää estääkseen maksujen korotukset. Lisätietoja löytyy Verstaan uutispalvelusta.
Kuitenkin tuntuu, että tässäkin tilanteessa vasemmisto vain reagoi tapahtumaan. "Nyt ollaan nostamassa maksuja ja me vastustamme" olkoon mottomme. Minä itse muutin sellaiseen Suomeen, jossa maksutonta koulutusta ja terveydenhuoltoa pidettiin tarpeellisena. On myönnettävä, että vasemmiston ajaessa nyt maksutonta joukkoliikennettä, niin veroja siihen tullaan tarvitsemaan. Saataisiinpa samalla tarmolla ajamaan poliittista liikettämme myös maksutonta terveydenhuoltoa.
Vasemmistoliitton on nyt tuoreeltaan valmistellut valtuustoaloitemallin, jota eri kuntien valtuutetut voivat käyttää estääkseen maksujen korotukset. Lisätietoja löytyy Verstaan uutispalvelusta.
Kuitenkin tuntuu, että tässäkin tilanteessa vasemmisto vain reagoi tapahtumaan. "Nyt ollaan nostamassa maksuja ja me vastustamme" olkoon mottomme. Minä itse muutin sellaiseen Suomeen, jossa maksutonta koulutusta ja terveydenhuoltoa pidettiin tarpeellisena. On myönnettävä, että vasemmiston ajaessa nyt maksutonta joukkoliikennettä, niin veroja siihen tullaan tarvitsemaan. Saataisiinpa samalla tarmolla ajamaan poliittista liikettämme myös maksutonta terveydenhuoltoa.
tiistaina, huhtikuuta 15, 2008
Iloista veronmaksua
Hetken päästä alkaa Iloisten veronmaksajien hallituksen kokous. Iloiset veronmaksajat on yhdistys, joka on perustettu Veronmaksajain keskusliiton vastapainoksi. Itse päädyin hallitukseen vahingossa ollessani ihan normaalisti hengailemassa kansalaisinfossa yhtenä päivänä, jolloin huomasin, että siellä järjestellään kokousta. Kun halukkuutani kyseltiin, ilmoitin olevani käytössä varajäseneksi. En nimittäin ole varma, että riittääkö minulla aikaa iloisen veronmaksun lisäksi järjestön toimintaan.
Veronmaksajilla pitää olla muitakin edustajia, kuin sellaiset firmat, jotka ajavat ainoastaan veroalennuksia. Sitä varten on olemassa omat uusliberalistiset puolueensa. Heikki Patomäki on toisaalla epäillyt, että kaikki puolueet ovat tavalla tai toisella ajautuneet uusliberalistisen ajattelun taakse.
Tämän hetkistä toimintaa on pieneksi järjestöksi aika paljon. Sosiaalifoorumiprosessiin osallistumisen lisäksi tarjolla on iloista logokilpailua ja iloisia jäsentapaamisia. Yhdistyksen suurin projekti tänä vuonna tulee uskoakseni olemaan oma julkaisutoiminta. Suunnitelmassa on verokirjan tekeminen. Sen toimittajiksi on nykyisten tietojen mukaan tulossa hallituksen jäsen Esa Suominen sekä firman pääsihteeri Juha Säijälä. Rahoitustakin olisi tulossa Työväen sivistysliitolta (TSL).
Veronmaksajilla pitää olla muitakin edustajia, kuin sellaiset firmat, jotka ajavat ainoastaan veroalennuksia. Sitä varten on olemassa omat uusliberalistiset puolueensa. Heikki Patomäki on toisaalla epäillyt, että kaikki puolueet ovat tavalla tai toisella ajautuneet uusliberalistisen ajattelun taakse.
Tämän hetkistä toimintaa on pieneksi järjestöksi aika paljon. Sosiaalifoorumiprosessiin osallistumisen lisäksi tarjolla on iloista logokilpailua ja iloisia jäsentapaamisia. Yhdistyksen suurin projekti tänä vuonna tulee uskoakseni olemaan oma julkaisutoiminta. Suunnitelmassa on verokirjan tekeminen. Sen toimittajiksi on nykyisten tietojen mukaan tulossa hallituksen jäsen Esa Suominen sekä firman pääsihteeri Juha Säijälä. Rahoitustakin olisi tulossa Työväen sivistysliitolta (TSL).
torstaina, tammikuuta 24, 2008
Nyt se tapahtui
Yhdysvalloissa on nyt nähty se, miksi taloutta tulee säädellä. Vai onko? Koko homma on lähtenyt muutamista isoista asioista kuten esimerkiksi lainaamisesta sellaisille henkilöille, joilla ei pitäisi olla varaa maksaa lainojaan takaisin. Yleensäkin henkilö, jolla on joko pienet tulot tai maksuhäiriöitä osoittaa jollain tavalla, että pankin ei kannata lainata heille. Jos pankit eivät voi lainata ihmisille rahaa korkoa vastaan, osa pankkitoiminnan ideasta vesittyy.
Okei, homma on toiminut pankkien kannalta hyvin, he ovat saaneet myytyä korkeakorkoisia subprime-nimisellä korolla lainoja, jotka on sidottu asuntojen hintoihin. Näiden superlainojen korko onkin ollut 12 prosenttia. Niin kauan kuin asuntojen hinnat ovat jatkaneet nousuaan ei mitään ongelmaa ole ollut nähtävissä, mutta heti kun asunnon hintaan on tullut pienikin lasku, niin se on meinannut helposti asunnon pakkohuutokauppaamista.
Okei, ei siinä vielä pankin näkökulmasta mitään, lainanottajahan on vasta kusessa. Mutta kun pankkikaan ei ole sitten saanut myytyä taloa lainatulla hinnalla. Okei, nyt on kusessa myös pankki. Ei tietenkään yhden talon takia vaan useiden.
Okei, nyt sitten ihmiset ovat varattomia eivätkä pysty enää vinguttelemaan visaansa, koska luottotiedot ovat menneet eikä käteisvarat riitä kuin ulosottoon. Okei, eipä hätää. Pankit ovat tarjonneet sitten luottotietonsa menettäneille luottoa ilman tarkistamatta näiden luottotietoja. Tämä on onnistunut, jos heillä on ollut käteisvaroja hieman osoittaakseen, että pystyvät maksamaan luotot takaisin.
Okei, mutta nyt kun on jo ennestään ylivelkaantunut, niin miten sitä voi kuvitella maksavansa uudet velkansa takaisin, kun ei vanhoistakaan selviä enää.
Ehkä Yhdysvalloissa voitaisiin kokeilla jälleen jotain New deal -tyyppistä ohjelmaa, jossa valtio osallistuu talouden sääntelyyn esimerkiksi kasvattamalla julkista sektoria, joka rahoitettaisiin nostamalla varakkaimpien veroja, ottamalla uusia ympäristö- ja varallisuusveroja käyttöönsä.
Muutama uusliberalismin kriitikko on tainnut varoitella jotain tämmöistä. Joku vihreitä arvoja sisäistänyt henkilö on ehkä puhunut jotain kulutusyhteiskuntaa vastaan. Jossain vasemmalla on ehdotettu jonkinlaisia talouden sääntelyyn liittyviä toimenpiteitä sekä tulonsiirtoja. Opitaankohan tästä mitään?
Okei, homma on toiminut pankkien kannalta hyvin, he ovat saaneet myytyä korkeakorkoisia subprime-nimisellä korolla lainoja, jotka on sidottu asuntojen hintoihin. Näiden superlainojen korko onkin ollut 12 prosenttia. Niin kauan kuin asuntojen hinnat ovat jatkaneet nousuaan ei mitään ongelmaa ole ollut nähtävissä, mutta heti kun asunnon hintaan on tullut pienikin lasku, niin se on meinannut helposti asunnon pakkohuutokauppaamista.
Okei, ei siinä vielä pankin näkökulmasta mitään, lainanottajahan on vasta kusessa. Mutta kun pankkikaan ei ole sitten saanut myytyä taloa lainatulla hinnalla. Okei, nyt on kusessa myös pankki. Ei tietenkään yhden talon takia vaan useiden.
Okei, nyt sitten ihmiset ovat varattomia eivätkä pysty enää vinguttelemaan visaansa, koska luottotiedot ovat menneet eikä käteisvarat riitä kuin ulosottoon. Okei, eipä hätää. Pankit ovat tarjonneet sitten luottotietonsa menettäneille luottoa ilman tarkistamatta näiden luottotietoja. Tämä on onnistunut, jos heillä on ollut käteisvaroja hieman osoittaakseen, että pystyvät maksamaan luotot takaisin.
Okei, mutta nyt kun on jo ennestään ylivelkaantunut, niin miten sitä voi kuvitella maksavansa uudet velkansa takaisin, kun ei vanhoistakaan selviä enää.
Ehkä Yhdysvalloissa voitaisiin kokeilla jälleen jotain New deal -tyyppistä ohjelmaa, jossa valtio osallistuu talouden sääntelyyn esimerkiksi kasvattamalla julkista sektoria, joka rahoitettaisiin nostamalla varakkaimpien veroja, ottamalla uusia ympäristö- ja varallisuusveroja käyttöönsä.
Muutama uusliberalismin kriitikko on tainnut varoitella jotain tämmöistä. Joku vihreitä arvoja sisäistänyt henkilö on ehkä puhunut jotain kulutusyhteiskuntaa vastaan. Jossain vasemmalla on ehdotettu jonkinlaisia talouden sääntelyyn liittyviä toimenpiteitä sekä tulonsiirtoja. Opitaankohan tästä mitään?
maanantaina, joulukuuta 17, 2007
Verot ja sosiaalipalvelut alas - tai jotain!
Valtionvarainministeri Jyrki Katainen (kok.)ehdottaa, että veroja laskemalla vältettäisiin tulevaisuudessa velanotto. Verojen laskeminen tukisi hänen mukaansa työllistymistä, työllistämistä ja töiden tekemistä. Ainakin Yleisradion uutisen mukaan nämä olivat Kataisen sanoja. Opposition Jukka Gustafsson (sdp.) epäili, että kyseessä on hyvinvointivaltion alasajo.
Molemmat saattavat olla oikeassa. Hyvinvointivaltion alasajo pakottaisi ihmiset yrittämään, vaikka väkisin (mielipide allekirjoittaneen oma).
Yle: Katainen varoittaa velanotosta
Molemmat saattavat olla oikeassa. Hyvinvointivaltion alasajo pakottaisi ihmiset yrittämään, vaikka väkisin (mielipide allekirjoittaneen oma).
Yle: Katainen varoittaa velanotosta
tiistaina, marraskuuta 20, 2007
Terveydenhuolto valtion hoidettavaksi
Tehyn työtaistelu on nyt päättynyt ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja Markku Jalonen arveli tuoreeltaan, että joka neljäs kunta joutuisi nostamaan veroprosenttia. Kunnallisen- ja valtiollisen verotuksen ero on se, että ensimmäinen on tasavero ja jälkimmäinen on luonteeltaan progressiivinen (tai edistyksellinen).
Tasaveron ongelma on sen tuloeroja kasvattava vaikutus kumulatiivisesti muiden vaikutusten kanssa. Progressiivinen verotus taas pyrkii lieventämään tuloeroja verottaen suhteessa vähemmän heitä, jotka tienaavat vähiten.
Terveydenhuolto on kuitenkin järjestetty nykyään niin, että sitä hoitaa paikallisesti kunnat. Valtio tukee sitten tahtonsa mukaan paikallista terveydenhuoltoa. Toinen tapa olisi, että valtio järjestäisi suoraan terveydenhuollon valtakunnallisesti sijoittaen resursseja tarpeen mukaan. Jos poliittista tahtoa löytyisi siihen, että terveydenhuolto järjestettäisiin valtion toimesta siirryttäisiin myös suoraan sellaiseen järjestelmään, jossa kaikki osallistuvat terveydenhuollon tukemiseen. Nykyisen järjestelmä yksi ongelma on nimenomaan se, että periaate näyttää toimivan niin, että ne, jotka palveluja käyttävät, myös niistä maksavat. Valinnanvapaus on käyttäjällä tämän valitessaan asuinpaikkaansa. Kuulostaa liberaalilta, mutta se tarkoittaa myös sitä, että vähävaraisilla ei ole mahdollisuutta kilpailuttaa vaihtoehtoja.
Jos ei kiinnitetä huomiota siihen, että millä perustein ihminen voi valita tai haluaa valita asuinpaikkansa, niin huomiota tulisi kiinnittää siihen, että järjestelmä pakottaa sairaaloita lähettämään ihmiset hoidettaviksi omaan kuntaansa ellei kyseessä ole hengenvaarallinen tilanne. Osa ratkaisua olisi siis järjestää terveydenhuolto kokonaan valtion toimesta niin keskusjohtoiselta kuin se kuulostaakin. Jos halutaan ajatella laajemminkin tulonjakoa, tulisi myös kunnallinen verotus muuttaa edistyksellisesti tasaamaan tuloeroja.
Tasaveron ongelma on sen tuloeroja kasvattava vaikutus kumulatiivisesti muiden vaikutusten kanssa. Progressiivinen verotus taas pyrkii lieventämään tuloeroja verottaen suhteessa vähemmän heitä, jotka tienaavat vähiten.
Terveydenhuolto on kuitenkin järjestetty nykyään niin, että sitä hoitaa paikallisesti kunnat. Valtio tukee sitten tahtonsa mukaan paikallista terveydenhuoltoa. Toinen tapa olisi, että valtio järjestäisi suoraan terveydenhuollon valtakunnallisesti sijoittaen resursseja tarpeen mukaan. Jos poliittista tahtoa löytyisi siihen, että terveydenhuolto järjestettäisiin valtion toimesta siirryttäisiin myös suoraan sellaiseen järjestelmään, jossa kaikki osallistuvat terveydenhuollon tukemiseen. Nykyisen järjestelmä yksi ongelma on nimenomaan se, että periaate näyttää toimivan niin, että ne, jotka palveluja käyttävät, myös niistä maksavat. Valinnanvapaus on käyttäjällä tämän valitessaan asuinpaikkaansa. Kuulostaa liberaalilta, mutta se tarkoittaa myös sitä, että vähävaraisilla ei ole mahdollisuutta kilpailuttaa vaihtoehtoja.
Jos ei kiinnitetä huomiota siihen, että millä perustein ihminen voi valita tai haluaa valita asuinpaikkansa, niin huomiota tulisi kiinnittää siihen, että järjestelmä pakottaa sairaaloita lähettämään ihmiset hoidettaviksi omaan kuntaansa ellei kyseessä ole hengenvaarallinen tilanne. Osa ratkaisua olisi siis järjestää terveydenhuolto kokonaan valtion toimesta niin keskusjohtoiselta kuin se kuulostaakin. Jos halutaan ajatella laajemminkin tulonjakoa, tulisi myös kunnallinen verotus muuttaa edistyksellisesti tasaamaan tuloeroja.
perjantaina, elokuuta 31, 2007
Budjettiriihi alkaa
Vanhasen toinen hallitus aloitti eilen ensimmäisen budjettiriihensä. Samaan aikaan järjestettiin pienimuotoista mielenilmausta Säätytalon ulkopuolella. Kansan uutisten mukaan Yhteis- ja yksinhuoltajien liitto oli myös paikalla ihmettelemässä hallituksen sosiaalisuutta. "Liitto halusi muistuttaa siitä, että hallitus ottaa yksinhuoltajilta saman tien pois lupaamansa kymmenen euron lapsilisäkorotuksen päivähoito- ja muiden maksujen korotuksina" kirjoittaa Kansan uutisten toimittaja Tuula Kärki.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että hallitus joutuu hieman tarkastelemaan uudestan hallitusohjelmaansa. Helsingin sanomien toimittaja Hanna Kaarto käyttää kuvausta "repiminen" samassa yhteydessä. Hallitusohjelmassa luvatut 1,1 miljardin euron tuloveron kevennykset jäävät myöhemmäksi. Hyvä niin, sillä rahoja hallitus tarvitsee työllistämiseen, kuntien avustamiseen ja "tasa-arvotupon" toteuttamiseen, mistä jälkimmäiseen ei usko edes teemalla hallitukseen surfannut Kokoomus.
Alkoholiverotuksen nosto toteutuu näillä näkymin lähiaikoina. Tätä asiaa on kannatettu yli puoluerajojen aina opposition laitimmaisesta reunasta (Perussuomalaiset) aina hallituksen ytimeen (Keskusta) asti. Tällä kertaa valtiovarainministeriön virkamiehet voittivat maltisilla korotuksilla. Verotusta tältä osin korotetaan mahdollisesti uudestaan ensi vuonna.
Ympäristöverotuksen, eli ns. haittaverojen, painopisteet näyttävät siirtyvän entistä ekologisempaan suuntaan. Autojen verotuksessa siirrytään päästöpohjaisempaan haittaverotukseen siten, että hiilidioksidipäästöjen mukaan verotetaan.
Korkeakoulujen rahoituksen uusi hallitus hakee pyhältä hengeltä. Valtiovarainministeriö on ajatellut leikata 30 miljoonalla eurolla rahoitusta. Ammattikorkeakokoulut sekä yliopistot näkevät tulevaisuuden synkkänä. Hallitus on päättänyt toteuttaa mittavia uudistuksia korkeakoulukentällä, jotka nielevät vain lisää rahaa tulevaisuudessa, samalla rahahanoja suljetaan pikkuhiljaa. Valmistellaanko tässä korkeakoulujen myyntiä kokonaisuudessaan vai eikö sivistykselle riitä tukea enää?
Perintöverotukseen (syy, jonka takia monet kuolevat ihmiset muuttavat ulkomaille kevyemmin verotettaviksi) tehdään moninkertaisia tasonostoja. 20 000 euron alittavat perinnöt muuttuvat kokonaan verottomiksi. Tämä on niitä asioita, joista monet puolueet olivat yhtä mieltä, että jotain pitäisi tehdä. Kokoomuksen ja RKP:n ajaman täysverottomuuden ja Vasemmistoliiton maltillisen alimpien verorajojen noston väliltä on löytynyt siedettävä kompromissi. Hienointahan tietenkin olisi, jos perintöveron pystyisi hienovaraisemmin säätämään progressiiviseksi lähtien liikkeelle vaikka prosentista ja nostamalla veroastetta aina 50 prosenttiin asti liukumalla tasaisesti. Perintöveroon ei pidä kuitenkaan suhtautua kuin muihin ansiotuloihin. Eivät ihmiset kuitenkaan työkseen kuole (paitsi palvelu- ja hoiva-alalla). Pääomaverotuksen saaminen progressiivisen verotuksen piiriin oli nyt aivan liikaa toivottua. Edes pääomaveron kiristämisestä ei Vihreistä huolimatta ole kuulunut mitään.
Mitä taas tulee Matti Vanhasen "edellistä sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan hallitukseen", niin se on paskapuhetta, soinilaista tyhjäkäyntiä, jota Vanhanen ei pysty todistamaan vaikka haluaisi. Nykyinen hallitus ei ole tehnyt sen enempää tuloerojen kasvulle kuin edellinenkään.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että hallitus joutuu hieman tarkastelemaan uudestan hallitusohjelmaansa. Helsingin sanomien toimittaja Hanna Kaarto käyttää kuvausta "repiminen" samassa yhteydessä. Hallitusohjelmassa luvatut 1,1 miljardin euron tuloveron kevennykset jäävät myöhemmäksi. Hyvä niin, sillä rahoja hallitus tarvitsee työllistämiseen, kuntien avustamiseen ja "tasa-arvotupon" toteuttamiseen, mistä jälkimmäiseen ei usko edes teemalla hallitukseen surfannut Kokoomus.
Alkoholiverotuksen nosto toteutuu näillä näkymin lähiaikoina. Tätä asiaa on kannatettu yli puoluerajojen aina opposition laitimmaisesta reunasta (Perussuomalaiset) aina hallituksen ytimeen (Keskusta) asti. Tällä kertaa valtiovarainministeriön virkamiehet voittivat maltisilla korotuksilla. Verotusta tältä osin korotetaan mahdollisesti uudestaan ensi vuonna.
Ympäristöverotuksen, eli ns. haittaverojen, painopisteet näyttävät siirtyvän entistä ekologisempaan suuntaan. Autojen verotuksessa siirrytään päästöpohjaisempaan haittaverotukseen siten, että hiilidioksidipäästöjen mukaan verotetaan.
Korkeakoulujen rahoituksen uusi hallitus hakee pyhältä hengeltä. Valtiovarainministeriö on ajatellut leikata 30 miljoonalla eurolla rahoitusta. Ammattikorkeakokoulut sekä yliopistot näkevät tulevaisuuden synkkänä. Hallitus on päättänyt toteuttaa mittavia uudistuksia korkeakoulukentällä, jotka nielevät vain lisää rahaa tulevaisuudessa, samalla rahahanoja suljetaan pikkuhiljaa. Valmistellaanko tässä korkeakoulujen myyntiä kokonaisuudessaan vai eikö sivistykselle riitä tukea enää?
Perintöverotukseen (syy, jonka takia monet kuolevat ihmiset muuttavat ulkomaille kevyemmin verotettaviksi) tehdään moninkertaisia tasonostoja. 20 000 euron alittavat perinnöt muuttuvat kokonaan verottomiksi. Tämä on niitä asioita, joista monet puolueet olivat yhtä mieltä, että jotain pitäisi tehdä. Kokoomuksen ja RKP:n ajaman täysverottomuuden ja Vasemmistoliiton maltillisen alimpien verorajojen noston väliltä on löytynyt siedettävä kompromissi. Hienointahan tietenkin olisi, jos perintöveron pystyisi hienovaraisemmin säätämään progressiiviseksi lähtien liikkeelle vaikka prosentista ja nostamalla veroastetta aina 50 prosenttiin asti liukumalla tasaisesti. Perintöveroon ei pidä kuitenkaan suhtautua kuin muihin ansiotuloihin. Eivät ihmiset kuitenkaan työkseen kuole (paitsi palvelu- ja hoiva-alalla). Pääomaverotuksen saaminen progressiivisen verotuksen piiriin oli nyt aivan liikaa toivottua. Edes pääomaveron kiristämisestä ei Vihreistä huolimatta ole kuulunut mitään.
Mitä taas tulee Matti Vanhasen "edellistä sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan hallitukseen", niin se on paskapuhetta, soinilaista tyhjäkäyntiä, jota Vanhanen ei pysty todistamaan vaikka haluaisi. Nykyinen hallitus ei ole tehnyt sen enempää tuloerojen kasvulle kuin edellinenkään.
torstaina, heinäkuuta 12, 2007
Pekkarinen peruukin ehdotuksensa
Ehdinkin äsken lukea jo Hesarin jutun siitä, että Pekkarinen olisi ehdottanut satelliittipaikannuksen käyttöä uusittaessa autoveroa. Pekkariselta tulikin tiedote, ettei hän aio sellaista esittää eikä sellaista esitystä ole tulossa. Kyseessä olikin vain visiointia siitä, miten satelliittipaikannusta voitaisiin käyttää.
Visio oli kyllä hyvä. Se olisi ollut oikeudenmukainen tapa tehdä joukkoliikennettä houkuttelevammaksi sekä samaan aikaan sillä pyrittäisiin vähentämään turhaa yksityisautoilua. Ilmainen joukkoliikenne olisi tietenkin vielä houkuttelevampaa, mutta semmoiset aloitteet on lähtenyt Euroopassa eteenpäin kunnallisella tasolla. Ehkäpä se Suomessakin etenee siihen suuntaan. Päivi Lipponen teki vaalien jälkeen vastaavan tyyppisen avauksen. Hän laskeskeli Helsingissä sen hinnaksi 108 miljoonaa euroa. Aika pieni palikka kolmen miljardin budjetilla pyörivälle kaupungille.
Kalevala: Pekkarinen kiistää ehdotuksen autoveron paikkasidonnaisuudesta
Visio oli kyllä hyvä. Se olisi ollut oikeudenmukainen tapa tehdä joukkoliikennettä houkuttelevammaksi sekä samaan aikaan sillä pyrittäisiin vähentämään turhaa yksityisautoilua. Ilmainen joukkoliikenne olisi tietenkin vielä houkuttelevampaa, mutta semmoiset aloitteet on lähtenyt Euroopassa eteenpäin kunnallisella tasolla. Ehkäpä se Suomessakin etenee siihen suuntaan. Päivi Lipponen teki vaalien jälkeen vastaavan tyyppisen avauksen. Hän laskeskeli Helsingissä sen hinnaksi 108 miljoonaa euroa. Aika pieni palikka kolmen miljardin budjetilla pyörivälle kaupungille.
Kalevala: Pekkarinen kiistää ehdotuksen autoveron paikkasidonnaisuudesta
sunnuntaina, heinäkuuta 01, 2007
Renessanssiopas hääjatkojen järjestelyyn
Häiden järjestelyyn liittyy monimutkainen show, jonka on näytettävä siltä kuin kaikki tapahtuisi itsestään. Renessanssi tarjoaakin tälle päivälle muutaman klassisen osasen esittelyn itse rituaalin jälkipyykin hoitamiseen.
Yleisövisa
Jotta häistä tulee osallistavaa, tarvitaan käsikirjoitukseen leikkimielinen kisa, johon osallistuvat häävieraat. Kaikille vieraille jaetaan laput, joissa kysytään turhanpäiväisiä kysymyksiä, jotka koskevat avioitunutta paria. Kysymykset ovat olleet aina triviaalisia kuten "montako kertaa X on nähnyt Hitleristä kertovan perikatoelokuvan" tai "montako pehmolelua X antaa Y:n pitää esillä".
Yleisövisa voi kuitenkin toimia vihjeenä tulevasta ohjelmasta. Esimerkiksi kysely Rammsteinista johti morsiamen ryöstön jälkeisen palauttamisen jälkeen hitaaseen kappaleeseen, joka oli yllättäen Rammsteinin sovittama. Tämä hetki oli varsin liikuttava.
Morsiamen ryöstö
Morsiamen ryöstö on yksi vahvoista hääperinteistä. Ennen vanhaan tämmöistä sattui oikeasti ja oikeudenmukaiseksi koettu rangaistus ryöstäjälle oli kuolema tai kunnon mäiskintä. Nykyään morsiamen ryöstö on ennakoitavissa oleva tapahtuma. Ryöstäjät saapuvat häiden jatkopaikalle vievät morsiamen. Tämän jälkeen sulhasen tulee vastata morsiameen liittyviin kysymyksiin ja jos hän vastaa niihin oikein, morsian palautetaan. En tosin tiedä onko koskaan ryöstäjillä ollut pokkaa olla palauttamatta morsianta, jos sulhanen vastaa väärin joihinkin kysymyksiin. Se olisi röyhkeää, mutta jäisi varmasti kaikkien mieleen.
Kysymykset on hyvä tehdä etukäteen. Kerran osallistuin häihin, jossa minut värvättiin rosvojoukon vetäjäksi paikan päällä. Kysymykset tehtiin sitten haastattelemalla aluksi morsianta, jonka jälkeen toimitimme kysymykset nuoren apulaisen välityksellä talliin, josta morsian kaapattiin. Kaiken lisäksi sulhanen vastasi lähes kaikkiin kysymyksiin väärin. Päätimme, että käymme vielä neuvottelemassa sulhasen kanssa. Hän vetikin yhden runon kaikilla pohjoismaisilla kielillä.
Juoma ja ruoka
Häissä joihin saapuu kolminumeroinen erä ihmismateriaalia vaatii hieman painettua rahaa. Jos alkoholijuomien valmistaminen olisi laillista, niin halvaksi tulisi itse tehdä kotiolutta tai -viiniä. Toisaalta kiinnijäämisen riski on niin mitätön, että voitaisiin sanoa alkoholijuomien valmistamisen olevan de facto sallittua häihin. Tämän sorttisen rikosten ilmeneminen perustuu yleensä ilmiantoon, joten muista olla kohtelias kaikille vieraille. Muuten joudut selittelemään hääkiljujasi, mikä on kieltämättä aika noloa.
Laillisten keinojen ystävä kävisi mahdollisesti jossakin naapurimaassamme (ei Ruotsissa tai Norjassa) ostoksilla. Alkoholijuomien hinta on siellä sen verran paljon halvempi, että häitä järjestettäessä voi ehkä venyä Suosi kotimaista -periaatteesta hieman. Ekologisuus on kuitenkin loppupeleissä lompakosta kiinni.
Jos rahasta ei tosiaan ole pulaa niin kannattaa vain kävellä johonkin baariin ja kysyä ammattitaitoiselta kaverilta, että tuletko tarjoilemaan häihin. Anna kolmetonnia käteen ja sano, että pestaa ihmiset töihin ja hankkii juotavat, loput saa pitää.
Puheet
Hääparin molempien isät pitävät yleensä puheen jossain vaiheessa iltaa, oletuksella että perhevälit voivat edes siedettävästi. Jatkojärjestelijän kannattaa ottaa tässä huomioon vain, että muistaa kutsua heidät paikalle ja kertoa, että he pitävät puheensa. Tositilanteessa he sitten kertovat mitä sylki suuhun tuo, lukevat paperilta tai molempia. Tämä ei ole järjestelijän vastuulla. Vanhemmat kuitenkin elävät tässä vaiheessa kuolleita unelmiaan lastensa kautta.
Rahoitus
Hääpari voi kustantaa häitä, jatkopaikkaa tai matkaansa vierailla. Kohteliasta ei ole pyytää osallistumismaksua tai myydä lippuja häihin. Sen sijaan hääkutsun yhteydessä voi mainita, että lahjavinkkejä voi kysellä kutsujilta, mutta rahansa voi myös sijoittaa hääparin lomasäätiön tilille. Yli 8500 euron lahjat ovat verotettavaa tuloa, mutta harvemmin lahjat tätä summaa ylittävätkään. Toisaalta kiinnijäämisen riski näin harmittomassa tilanteessa on pieni. Hääpari tuskin tätä ilmiantoa tekee.
tiistaina, kesäkuuta 19, 2007
Alv tulee ja menee
Kun ruoan alv tulee putoamaan hallitusohjelman mukaisesti ehkä joskus tulevaisuudessa, pyrkii pääkopassa juoksemaan kysymys "Kenen verotusta se vähentää?"
On arvioitu, että osa alennuksesta menee yrittäjälle ja osa kuluttajalle. Eräs suuri suomalainen ketju on ilmoittanut, että alennus siirrettäisiin suoraan hintoihin. Samaa lupaili myös aikoinaan parturi-kampaajat. Tällä hetkellähän alv:n arvo on 0-22 prosenttia tuotteen hinnasta. Nollaluokka tässä tapauksessa koskee ainoastaan käytettyjen tavaroiden myyntiä (kirpputorit ja vastaavat) sekä yleishyödyllisten voittoa tavoittelemattomien yhdistysten toimintaa, joista jälkimmäisen tulee itse hakea verovapautus verottajalta tarkkojen kriteerin mukaisesti.
Parturikampaajien tilanne on kuitenkin hieman eri kuin maanviljelijöiden tai peruselintarvikkeita kauppaavien kauppiaiden tai myyjien. Hans Hämäläinen on kirjoittanut blogissaan aiheesta otsikolla "kuka hyötyi alv:n alennuksesta?"
"Toisin sanoen olennaista olisi kysyä, kenen pussiin arvonlisäveron alennus on mennyt: liikkeenpitäjän vai sen työntekijöiden? Mikäli arvonlisäveron alennus on kasvattanut raskasta ja terveydellisestikin rankkaa työtä tekevän henkilön kukkaroa, se on mielestäni vähintäänkin oikeutettua. Jos se on kuitenkin mennyt liikkeenpitäjien hyödyksi, kritiikillä on puolestaan katsoakseni vahva oikeutus."
On arvioitu, että osa alennuksesta menee yrittäjälle ja osa kuluttajalle. Eräs suuri suomalainen ketju on ilmoittanut, että alennus siirrettäisiin suoraan hintoihin. Samaa lupaili myös aikoinaan parturi-kampaajat. Tällä hetkellähän alv:n arvo on 0-22 prosenttia tuotteen hinnasta. Nollaluokka tässä tapauksessa koskee ainoastaan käytettyjen tavaroiden myyntiä (kirpputorit ja vastaavat) sekä yleishyödyllisten voittoa tavoittelemattomien yhdistysten toimintaa, joista jälkimmäisen tulee itse hakea verovapautus verottajalta tarkkojen kriteerin mukaisesti.
Parturikampaajien tilanne on kuitenkin hieman eri kuin maanviljelijöiden tai peruselintarvikkeita kauppaavien kauppiaiden tai myyjien. Hans Hämäläinen on kirjoittanut blogissaan aiheesta otsikolla "kuka hyötyi alv:n alennuksesta?"
"Toisin sanoen olennaista olisi kysyä, kenen pussiin arvonlisäveron alennus on mennyt: liikkeenpitäjän vai sen työntekijöiden? Mikäli arvonlisäveron alennus on kasvattanut raskasta ja terveydellisestikin rankkaa työtä tekevän henkilön kukkaroa, se on mielestäni vähintäänkin oikeutettua. Jos se on kuitenkin mennyt liikkeenpitäjien hyödyksi, kritiikillä on puolestaan katsoakseni vahva oikeutus."
maanantaina, tammikuuta 22, 2007
Oikeasti vasemmalla
Vasemmistoliitto otti oman vaalistarttinsa viime lauantaina kaapelitehtaalla. Vaalilauseena on "Oikeasti vasemmalla". En ole pettynyt, mutta minä olisin muotoillut termin "Vasemmalla - aikuisten oikeesti". Tällä nyt viittaisin ihan pelkästään tuohon edelliseen vaalikauteen. Demarit ja Kepu ottivat teemakseen mieluummin palvelut kuin veronalennukset, ja vaalien jälkeen teema unohtui kuin ihmisoikeudet Asem-kokouksen aikana.
Olen vuosi vuodelta muuttunut skeptisemmäksi demareiden vasemmistolaisuuden suhteen. Puheiden ja tekojen välillä näyttää olevan hieman ristiriitaa kiltisti sanottuna. Veroja on alennettu, kunnille on lisätty lisää velvotteita, kuntien taloutta kurjistettu ja tästä on hyötynyt ne, joilla on jo vähän kaikkea, ja kärsinyt ne, joilla se toisen vähä on paljon.
Vasemmistoliitto on oman määritelmänsä mukaan punavihreä. Kestävän kehityksen periaatteet on tavoiteltavia asioita. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan sitä, että kulutetaan luonnonvaroja vähemmän kuin mitä luonto pystyy uusintamaan. Uraani ei ole uusiutuva luonnonvara, mutta siitä huolimatta joidenkin mielestä ei voi vastustaa sekä ilmastonmuutosta, että ydinvoimaa. Tämä on tietenkin selkeästi erottava tekijä SDP:n ja Vasemmistoliiton välillä. Se pieni ero koskee kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen hallintaa. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen hallinta eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan molemmat ovat tavoiteltavia asioita - aikuisten oikeesti. Kestävän kehityksen unohtaminen ilmastonmuutoksesta keskusteltaessa on puolivihreyttä, koska silloin katse on kääntynyt ydinvoimaan.
Voitaisiin puhua ydinvoimakiimasta. "Nyt isillä on semmoinen voimala, että sieltä tulee tuhat megawattia virtaa ja tikkuaskillinen ydinjätettä, joka säilyy yli 25 000 vaalikautta."
Päästöjen laskeminen talouskasvunkin uhalla on sekä punaista että vihreää politiikkaa. Talouskasvu ei väistämättä johda hyvinvoinnin jakaantumiseen tasaisesti ihmiskunnalle, mutta välinpitämättömyys ympäristöä kohtaan vie leivän tuleviltakin sukupolvilta.
Vasemmisto yhteen -niminen yhdistys on ajanut jonkin aikaa SDP:n ja Vasemmistoliiton yhdistämistä. Ohjelmatasolla ei kuulemma ole eroja, mutta teoissa on. Jos Vasemmistoliitto ja SDP pääsisi yhteisymmärrykseen toimista, joilla poistetaan köyhyys ja saadaan ihmiskunnan toiminta kestävälle pohjalle, niin ajatus voisi herättää sympatiaa punavihreissä. Vielä ei ole kuitenkaan semmoisen aika. Veronalennuksilla ei voi syödä eikä sijoittaa yhteiskunnan varoja ympäristöön.
Hyvinvoinnin tasaisempi jakaminen ja rikkaita suosivat veronalennukset eivät voi esiintyä samassa virkkeessä sen enempää kuin ydinvoima ja kestävä kehitys.
technorati hyvinvointi, talouskasvu, vasemmistoliitto, punavihreys, vasemmisto, sdp, keskusta, kestävä kehitys, verotus, veronalennukset, vaalit.
Olen vuosi vuodelta muuttunut skeptisemmäksi demareiden vasemmistolaisuuden suhteen. Puheiden ja tekojen välillä näyttää olevan hieman ristiriitaa kiltisti sanottuna. Veroja on alennettu, kunnille on lisätty lisää velvotteita, kuntien taloutta kurjistettu ja tästä on hyötynyt ne, joilla on jo vähän kaikkea, ja kärsinyt ne, joilla se toisen vähä on paljon.
Vasemmistoliitto on oman määritelmänsä mukaan punavihreä. Kestävän kehityksen periaatteet on tavoiteltavia asioita. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan sitä, että kulutetaan luonnonvaroja vähemmän kuin mitä luonto pystyy uusintamaan. Uraani ei ole uusiutuva luonnonvara, mutta siitä huolimatta joidenkin mielestä ei voi vastustaa sekä ilmastonmuutosta, että ydinvoimaa. Tämä on tietenkin selkeästi erottava tekijä SDP:n ja Vasemmistoliiton välillä. Se pieni ero koskee kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen hallintaa. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen hallinta eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan molemmat ovat tavoiteltavia asioita - aikuisten oikeesti. Kestävän kehityksen unohtaminen ilmastonmuutoksesta keskusteltaessa on puolivihreyttä, koska silloin katse on kääntynyt ydinvoimaan.
Voitaisiin puhua ydinvoimakiimasta. "Nyt isillä on semmoinen voimala, että sieltä tulee tuhat megawattia virtaa ja tikkuaskillinen ydinjätettä, joka säilyy yli 25 000 vaalikautta."
Päästöjen laskeminen talouskasvunkin uhalla on sekä punaista että vihreää politiikkaa. Talouskasvu ei väistämättä johda hyvinvoinnin jakaantumiseen tasaisesti ihmiskunnalle, mutta välinpitämättömyys ympäristöä kohtaan vie leivän tuleviltakin sukupolvilta.
Vasemmisto yhteen -niminen yhdistys on ajanut jonkin aikaa SDP:n ja Vasemmistoliiton yhdistämistä. Ohjelmatasolla ei kuulemma ole eroja, mutta teoissa on. Jos Vasemmistoliitto ja SDP pääsisi yhteisymmärrykseen toimista, joilla poistetaan köyhyys ja saadaan ihmiskunnan toiminta kestävälle pohjalle, niin ajatus voisi herättää sympatiaa punavihreissä. Vielä ei ole kuitenkaan semmoisen aika. Veronalennuksilla ei voi syödä eikä sijoittaa yhteiskunnan varoja ympäristöön.
Hyvinvoinnin tasaisempi jakaminen ja rikkaita suosivat veronalennukset eivät voi esiintyä samassa virkkeessä sen enempää kuin ydinvoima ja kestävä kehitys.
technorati hyvinvointi, talouskasvu, vasemmistoliitto, punavihreys, vasemmisto, sdp, keskusta, kestävä kehitys, verotus, veronalennukset, vaalit.
sunnuntaina, tammikuuta 14, 2007
Se pieni ero
Yle on avannut vähän aikaa sitten vaalisivut. Sivusto sisältää puolueiden tavoitteita, ja vertailemalla Vasemmistoliittoa ja Kokoomusta, niin huomaa, että tavoitteet ovat erilaisia. Yle on osittain onnistunut siinä, missä puolueiden tiedottajat ovat epäonnistuneet (tai tiedotteita lukevat toimittajat). Puolueita syytetään samannäköisiksi ja -makuisiksi. Onhan minustakin tuntuvat välillä siltä, kun Kokoomus haluaa "turvata peruspalvelut" ja Vasemmistoliitto haluaa "turvata peruspalvelut". Avaamatta kysymystä peruspalveluista, niin peruspalveluiden rahoitus on erottava tekijä.
Kokoomus ajaa jatkuvasti veronalennuksia, sekä haluaa rahoittaa kunnallisia palveluita ulkoistamalla maksut suoraan käyttäjille. Vasemmistoliitto haluaa kerätä verovaroja niiltä, joilla täppiä löytyy, ja käyttää niitä "ilmaisiin" palveluihin.
technorati Vasemmistoliitto, Kokoomus, yle, vaalit, Eduskuntavaalit 2007, peruspalvelut, rahoitus, verotus.
Kokoomus ajaa jatkuvasti veronalennuksia, sekä haluaa rahoittaa kunnallisia palveluita ulkoistamalla maksut suoraan käyttäjille. Vasemmistoliitto haluaa kerätä verovaroja niiltä, joilla täppiä löytyy, ja käyttää niitä "ilmaisiin" palveluihin.
technorati Vasemmistoliitto, Kokoomus, yle, vaalit, Eduskuntavaalit 2007, peruspalvelut, rahoitus, verotus.
tiistaina, heinäkuuta 11, 2006
Elinkeinoelämän keskusliitto tavoittelee hyvinvointivaltion purkamista
Elinkeinoelämän keskusliitto on tuonut esille jälleen faktoja poliitikkojen tueksi ilman mitään poliittisia päämääriä julkaisemalla 4.7. tiedotteen koskien kesän budjettineuvotteluja. Kannanotot eivät sinänsä olleet mitään yllättäviä. Veroja pitäisi laskea yrityksiltä, valtion velkaa tulisi lyhentää eikä hyvinvointipalveluihin sijoitettavia varoja saa kasvattaa.
Yllätyksenä ei siis tullut se, että poliitikot eivät saisi sortua ”vaalibudjettien” tekemiseen eli rahan sijoittamista hyvinvointipalveluihin vain kalastellakseen ääniä tulevissa eduskuntavaaleissa. Elinkeinoelämän keskusliitossa ei ilmeisesti ymmärretä sitä, että jotkut poliitikot pitävät hyvinvointipalveluja tärkeimpänä osana koko hyvinvointiyhteiskuntaa. Suomessa on lähes ilmainen terveydenhuolto ja koulutus, kun ei oteta huomioon terveyskeskusmaksuja ja koulukirjoja. Suomessa pyritään pitämään huolta työmarkkinoilta syrjäytyneistä, sairaista, terveistä, nälkäisistä, kodittomista, kodillisista, mutta Elinkeinoelämän keskusliitolle tämmöiset poliittiset tavoitteet ovat tarpeettomia. Mihin kaikilta ihmisiltä ja yrityksiltä kerättäviä verovaroja (jota on kerääntynyt miljardi enemmän kuin valtio oli budjetoinut kevään aikana) tulisi sitten käyttää EK:n mielestä? Tietenkin valtion velan lyhentämiseen, tutkimustyöhön, teiden rakentamiseen ja yritysten verotuksen alentamiseen.
Elinkeinoelämän keskusliittohan ei tietenkään hyödy muusta sosiaaliturvasta kuin julkisesta tuesta yksityiselle sektorille, jota edellä mainitut kohteet ovat. Teiden rakentaminen ja yritysten verojen alentaminen on varainsiirtoa yrityksille, jotka joko rahoitetaan ansiotulojen verottamisella tai hyvinvointipalvelujen supistamisella. Voittaja on pääoma. Häviäjiä on ne, joilla on muutenkin vähän tai ei mitään.
Huvittavinta EK:n toiminnassa on se, että he eivät väitä tekevänsä politiikkaa vaan tarjoavat ainoastaan faktoja. Näin minulle esitettiin Arkadia 2007 -tapahtumassa Sanomatalossa viime keväänä kun Elinkeinoelämän keskusliitto esitteli asiakirjaansa ”Kannustavasta verotuksesta kilpailuvaltti”. Kun EK väittää ettei se tee politiikkaa olisi aivan sama kuin SAK, Amnesty, Electric frontier Finland tai Kokoomusnuoret väittäisi etteivät heidän järjestönsä tee politiikkaa. EK.n kannanotot eivät ole tutkimustuloksia vaan avoimia julistuksia poliitikoille siitä, mitä nappia pitäisi painaa.
tagit: politiikka.
Aikaisemmin aiheesta:
Verottaminenko pois hyvinvoinnista
Lobbausta sanomatalolla
Chewbacca-puolustusta Elinkeinoelämän Keskusliitolta
Yllätyksenä ei siis tullut se, että poliitikot eivät saisi sortua ”vaalibudjettien” tekemiseen eli rahan sijoittamista hyvinvointipalveluihin vain kalastellakseen ääniä tulevissa eduskuntavaaleissa. Elinkeinoelämän keskusliitossa ei ilmeisesti ymmärretä sitä, että jotkut poliitikot pitävät hyvinvointipalveluja tärkeimpänä osana koko hyvinvointiyhteiskuntaa. Suomessa on lähes ilmainen terveydenhuolto ja koulutus, kun ei oteta huomioon terveyskeskusmaksuja ja koulukirjoja. Suomessa pyritään pitämään huolta työmarkkinoilta syrjäytyneistä, sairaista, terveistä, nälkäisistä, kodittomista, kodillisista, mutta Elinkeinoelämän keskusliitolle tämmöiset poliittiset tavoitteet ovat tarpeettomia. Mihin kaikilta ihmisiltä ja yrityksiltä kerättäviä verovaroja (jota on kerääntynyt miljardi enemmän kuin valtio oli budjetoinut kevään aikana) tulisi sitten käyttää EK:n mielestä? Tietenkin valtion velan lyhentämiseen, tutkimustyöhön, teiden rakentamiseen ja yritysten verotuksen alentamiseen.
Elinkeinoelämän keskusliittohan ei tietenkään hyödy muusta sosiaaliturvasta kuin julkisesta tuesta yksityiselle sektorille, jota edellä mainitut kohteet ovat. Teiden rakentaminen ja yritysten verojen alentaminen on varainsiirtoa yrityksille, jotka joko rahoitetaan ansiotulojen verottamisella tai hyvinvointipalvelujen supistamisella. Voittaja on pääoma. Häviäjiä on ne, joilla on muutenkin vähän tai ei mitään.
Huvittavinta EK:n toiminnassa on se, että he eivät väitä tekevänsä politiikkaa vaan tarjoavat ainoastaan faktoja. Näin minulle esitettiin Arkadia 2007 -tapahtumassa Sanomatalossa viime keväänä kun Elinkeinoelämän keskusliitto esitteli asiakirjaansa ”Kannustavasta verotuksesta kilpailuvaltti”. Kun EK väittää ettei se tee politiikkaa olisi aivan sama kuin SAK, Amnesty, Electric frontier Finland tai Kokoomusnuoret väittäisi etteivät heidän järjestönsä tee politiikkaa. EK.n kannanotot eivät ole tutkimustuloksia vaan avoimia julistuksia poliitikoille siitä, mitä nappia pitäisi painaa.
tagit: politiikka.
Aikaisemmin aiheesta:
Verottaminenko pois hyvinvoinnista
Lobbausta sanomatalolla
Chewbacca-puolustusta Elinkeinoelämän Keskusliitolta
maanantaina, huhtikuuta 10, 2006
Verottaminenko pois hyvinvoinnista?
Kirjoitin Elinkeinoelämän keskusliiton asiakirjasta muutamia päiviä sitten. Vastarinta - vastarinta -blogin kirjoittaja O.H.I.A.L. esitti muutaman tiiviin kritiikin poikasen.
Hän kirjoitti, että "Kyllähän se verotus on yltiöpäisen kireää, kun pienipalkkaisimpien maksama reaalivero on puolet palkasta siitä huolimatta että työnantaja ne sairaudet maksaa. Järki käteen." Hän myös kehotti tutkimaan valtionvarainministerin dokumenttia aiheesta sivulta 10.
Ymmärrän erittäin hyvin mitä hän sillä tarkoittaa, että ihmiset joutuvat maksamaan veroja. Se miten veroihin suhtautuu on ideologinen kysymys. Vasemmiston ja oikeiston voi erottaa toisistaan kysymällä, että kannatatko veroyhteiskuntaa vai kilpailuyhteiskuntaa. Tätä ideologista ristiriitaa voi myös kutsua ristiriidaksi vapaan markkinatalouden ja säädellyn markkinatalouden välillä. Ääripäät näiden kahden ideologian välillä voisi kuvailla seuraavasti. Vapaassa markkinataloudessa ei ole minkäänlaisia säätelymekanismeja kuin voimakkaimman laki. Kuka tahansa saa myydä, mitä tahansa kelle tahansa tai olla myymättä. Karuimmassa skenaariossa ruokakauppias kieltäytyy myymästä nälkäiselle ruokaa ellei saa tämän koko omaisuutta. Kiltimmässä skenaariossa kyse on vain Madonnan uusimmasta levystä. Haluatko ostaa sen vai et? Tai miksi ostaa? Voithan varastaakin sen.
Veroyhteiskunnassa kerätään veroja, joilla kustannetaan yhteiskunnan toimintaa miten poliitikot sen tärkeimmäksi kokevat. Tässäkin saattaa olla kovaa riitaa siitä, että laitetaanko kulttuuriin rahaa vai terveydenhuoltoon? Teemmekö kehitysyhteistyötä viemällä länsimaiden ylituotantoa kehitysmaihin vai kustannammeko me paikallisia kouluja? Jotkut pitävät tärkeänä Suomen puolustuskyvyn ylläpitämistä kun toisten puolesta koko laitos voitaisiin saman tien vaikka lakkauttaa.
Edellä mainitut vastakkain asettelut ovat röyhkeän yksisilmäisiä. Myönnän sen. Yhteisen kakun jakaminen voidaan tehdä monilla tavoilla. Yhteiskunta voi ylläpitää sekä armeijaa että maakuntateattereita. Valtio tai kunnat voivat ylläpitää omaa tieteellistä tutkimustoimintaa tai ostaa sen yritykseltä.
Minä suhtaudun myönteisesti veroihin. En ole koskaan kokenut, että maksaisin liikaa veroja, siitä huolimatta, että en koe verovaroja käytettävän aina oikein. Ilmaista peruskoulua pidän perusteltuna, mutta aseiden kehittelyä ja niiden myyntiä sotaa käyviin maihin, kuten Yhdysvaltoihin, Venäjälle tai Israeliin, en hyväksy. Jotta en kuulostaisi liian fanaattiselta kommunistilta sanoisin, että en hyväksyisi aseiden myyntiä Kiinaan tai Pohjois-Koreaankaan.
Minulla, vähävaraisella on myönteinen suhtautuminen veroihin enkä koe, että se on minulta edes pois kun maksan veroja. Mutta minua häiritsee se, että ihmiset, joilla on huomattavasti korkeammat tulot inisevät juuri veroista. Puhutaan jopa laillisesta varastamisesta. En paheksu nyt köyhimpien ihmisten verotuksesta valittamista vaan rikkaiden. Sanotaan rikkaaksi vaikka ketä tahansa joka tienaa yli 3000 euroa kuussa. Viidenkymmenenkin prosentin jälkeen hänelle jää käteen 1500 euroa, summa, jota minä harvoin näen edes bruttona.
Silti maksan veroni itkemättä. Minun mielestäni on tärkeää, että koulutus, terveydenhuolto ja taiteista nauttiminen on kaikille tasa-arvoista, tuloista riippumatta. Minun mielestäni veroilla tuotetaan hyvinvointia tasaisemmin kuin jos veroja ei kerättäisi ollenkaan.
Tämä on myös vastaukseni O.H.I.A.L:in kommenttiin: "Korkea verotus ei takaa korkeaa hyvinvointia, koska verot eivät luo lisää vaurautta. Ne kerätään siitä olemassa olevasta."
Kakku on jaettava tasaisesti periaatteella kullekin tarpeidensa, jokainen kykyjensä mukaan. Koska maailmassa vaurauskin jakaantuu erittäin epäoikeudenmukaisesti näkisin, että vasemmistolaisen ideologian tavoitteena on jakaa se kakku oikeudenmukaisemmin niin, että kenenkään ei tarvitse nähdä nälkää tai päästä sivistämään itseään sillä perusteella, että kenen lapsi hän on tai minne päin maailmaa hän on syntynyt.
tagit: politiikka, filosofia
Hän kirjoitti, että "Kyllähän se verotus on yltiöpäisen kireää, kun pienipalkkaisimpien maksama reaalivero on puolet palkasta siitä huolimatta että työnantaja ne sairaudet maksaa. Järki käteen." Hän myös kehotti tutkimaan valtionvarainministerin dokumenttia aiheesta sivulta 10.
Ymmärrän erittäin hyvin mitä hän sillä tarkoittaa, että ihmiset joutuvat maksamaan veroja. Se miten veroihin suhtautuu on ideologinen kysymys. Vasemmiston ja oikeiston voi erottaa toisistaan kysymällä, että kannatatko veroyhteiskuntaa vai kilpailuyhteiskuntaa. Tätä ideologista ristiriitaa voi myös kutsua ristiriidaksi vapaan markkinatalouden ja säädellyn markkinatalouden välillä. Ääripäät näiden kahden ideologian välillä voisi kuvailla seuraavasti. Vapaassa markkinataloudessa ei ole minkäänlaisia säätelymekanismeja kuin voimakkaimman laki. Kuka tahansa saa myydä, mitä tahansa kelle tahansa tai olla myymättä. Karuimmassa skenaariossa ruokakauppias kieltäytyy myymästä nälkäiselle ruokaa ellei saa tämän koko omaisuutta. Kiltimmässä skenaariossa kyse on vain Madonnan uusimmasta levystä. Haluatko ostaa sen vai et? Tai miksi ostaa? Voithan varastaakin sen.
Veroyhteiskunnassa kerätään veroja, joilla kustannetaan yhteiskunnan toimintaa miten poliitikot sen tärkeimmäksi kokevat. Tässäkin saattaa olla kovaa riitaa siitä, että laitetaanko kulttuuriin rahaa vai terveydenhuoltoon? Teemmekö kehitysyhteistyötä viemällä länsimaiden ylituotantoa kehitysmaihin vai kustannammeko me paikallisia kouluja? Jotkut pitävät tärkeänä Suomen puolustuskyvyn ylläpitämistä kun toisten puolesta koko laitos voitaisiin saman tien vaikka lakkauttaa.
Edellä mainitut vastakkain asettelut ovat röyhkeän yksisilmäisiä. Myönnän sen. Yhteisen kakun jakaminen voidaan tehdä monilla tavoilla. Yhteiskunta voi ylläpitää sekä armeijaa että maakuntateattereita. Valtio tai kunnat voivat ylläpitää omaa tieteellistä tutkimustoimintaa tai ostaa sen yritykseltä.
Minä suhtaudun myönteisesti veroihin. En ole koskaan kokenut, että maksaisin liikaa veroja, siitä huolimatta, että en koe verovaroja käytettävän aina oikein. Ilmaista peruskoulua pidän perusteltuna, mutta aseiden kehittelyä ja niiden myyntiä sotaa käyviin maihin, kuten Yhdysvaltoihin, Venäjälle tai Israeliin, en hyväksy. Jotta en kuulostaisi liian fanaattiselta kommunistilta sanoisin, että en hyväksyisi aseiden myyntiä Kiinaan tai Pohjois-Koreaankaan.
Minulla, vähävaraisella on myönteinen suhtautuminen veroihin enkä koe, että se on minulta edes pois kun maksan veroja. Mutta minua häiritsee se, että ihmiset, joilla on huomattavasti korkeammat tulot inisevät juuri veroista. Puhutaan jopa laillisesta varastamisesta. En paheksu nyt köyhimpien ihmisten verotuksesta valittamista vaan rikkaiden. Sanotaan rikkaaksi vaikka ketä tahansa joka tienaa yli 3000 euroa kuussa. Viidenkymmenenkin prosentin jälkeen hänelle jää käteen 1500 euroa, summa, jota minä harvoin näen edes bruttona.
Silti maksan veroni itkemättä. Minun mielestäni on tärkeää, että koulutus, terveydenhuolto ja taiteista nauttiminen on kaikille tasa-arvoista, tuloista riippumatta. Minun mielestäni veroilla tuotetaan hyvinvointia tasaisemmin kuin jos veroja ei kerättäisi ollenkaan.
Tämä on myös vastaukseni O.H.I.A.L:in kommenttiin: "Korkea verotus ei takaa korkeaa hyvinvointia, koska verot eivät luo lisää vaurautta. Ne kerätään siitä olemassa olevasta."
Kakku on jaettava tasaisesti periaatteella kullekin tarpeidensa, jokainen kykyjensä mukaan. Koska maailmassa vaurauskin jakaantuu erittäin epäoikeudenmukaisesti näkisin, että vasemmistolaisen ideologian tavoitteena on jakaa se kakku oikeudenmukaisemmin niin, että kenenkään ei tarvitse nähdä nälkää tai päästä sivistämään itseään sillä perusteella, että kenen lapsi hän on tai minne päin maailmaa hän on syntynyt.
tagit: politiikka, filosofia
maanantaina, huhtikuuta 03, 2006
Chewbacca-puolustusta Elinkeinoelämän keskusliitolta
Luin äsken Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiakirjan nimeltä ”Kannustavasta verotuksesta kilpailuvaltti” (21.3.2006). Asiakirjan viesti on selvä: verotus alas, tuloerot ylös tai vielä ilkeämmin sanoen: verot alas, palvelut alas.
Olin viime syksynä Soveltavan kasvatustieteen laitoksella järjestetyllä järjestötorilla. Siellä järjestettiin väittely oikeiston ja vasemmiston välillä. Siellä esitin kysymyksen Kokoomuksen Johannes Toepferille, että eikös verojen laskemisella rahoiteta julkisia palveluita ja jos näin, eikö silloin verojen laskeminen vähennä palveluihin käytettäviä varoja? Toepfer vastasi, että ’tuo henkilö kuuluu Vasemmistonuoriin. Tämä on vasemmiston esittämä myytti, että jos lasketaan veroja, ajetaan alas julkisia palveluita. Tämä ei pidä paikkaansa. Seuraava.’ (Mukailin vapaasti, joten Toepfer voi ja saa sanoa, että laitan sanoja hänen suuhunsa, jos siteerasin väärin.)
Samalta näyttää EK:n asiakirjakin. Kaikenlaiset kuviot, jotka asiakirja esittelee on valikoitu niin, että se tukee kaikkia EK:n väitteitä. Huolestuttava linja, minkä asiakirjasta näkee, on sen röyhkeä virheellisten päätelmien esittäminen. Virheellisillä päätelmillä tarkoitan niin sanotun Chewbacca-puolustuksen käyttöä. Savuverho näyttää toimivan, koska omakin huomio kiinnittyi kummallisiin perusteluihin, jolla ei ole välttämättä mitään tekemistä väittämien kanssa.
Asiakirjan puolivälissä (s. 9) on kaavio, jonka nimi on ”Suomessa työn ja yritystoiminnan tuloja verotetaan ankarasti.” Kuviosta tietenkin korostui, että suurin osa verotuotoista tulee tulo- ja varallisuusverosta. Siihen kun lisätään vielä (lähes samalla värillä) sosiaalivakuutusmaksut, niin kaaviosta saa mielikuvan, että tuloista jäisi käteen vajaa kolmasosa. Kuvio kuitenkin näyttää vain sen, että mistä valtio saa suurimman osansa verotuloista eikä sitä, että kuinka paljon ihmiset maksavat veroa.
Asiakirjan edeltävällä sivulla (s. 8) esitetään kaavio, jonka nimi on ”Suomessa verotus on kireää”. Kaavio näyttää mikä on Suomen kokonaisveroaste BKT:sta vuodelta 2004. En siis halua väittää, että kaaviot eivät esittäisi sitä, mitä mittaavat. Näin ei tule ymmärtää. Haluan vain kiinnittää huomiota, että minkä nimisiä kaavioita käytetään ja miten. Minua kun ei minun veroaste häiritse. Minulle verojen maksaminen on ideologinen kysymys, se on siis osa politiikkaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto taas väittää, ettei ole poliittinen järjestö. Se on sama kuin väittäisi, että Amnesty tai SAK ei olisi poliittisia. Tämä kävi ilmi kun olin viime keskiviikkona Elinkeinoelämän järjestämässä seminaarissa, missä Elinkeinoelämän keskusliitto esitteli kyseistä asiakirjaa. Tilaisuudessa järjestön edustaja sanoi, että Suomen hyvinvointi on heidänkin tavoitteenaan. Mitä tällä hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Ei ainakaan ihmisten tasa-arvoa, muuten he esittelisivät myös ketkä maksaa veroja, minkä verran ja minkä verran ihmisille jää rahaa käteen. Eikä he olisi tämän ajatuksen esittämiseen käyttänyt bruttokansantuotetta, koska se ei millään tavalla kuvaa miten vauraus ja hyvinvointi jakaantuu. Se näyttää ainoastaan sen, minkä verran vauraus jakaantuisi, jos se jaettaisiin oikeudenmukaisesti.
tagit: politiikka
Olin viime syksynä Soveltavan kasvatustieteen laitoksella järjestetyllä järjestötorilla. Siellä järjestettiin väittely oikeiston ja vasemmiston välillä. Siellä esitin kysymyksen Kokoomuksen Johannes Toepferille, että eikös verojen laskemisella rahoiteta julkisia palveluita ja jos näin, eikö silloin verojen laskeminen vähennä palveluihin käytettäviä varoja? Toepfer vastasi, että ’tuo henkilö kuuluu Vasemmistonuoriin. Tämä on vasemmiston esittämä myytti, että jos lasketaan veroja, ajetaan alas julkisia palveluita. Tämä ei pidä paikkaansa. Seuraava.’ (Mukailin vapaasti, joten Toepfer voi ja saa sanoa, että laitan sanoja hänen suuhunsa, jos siteerasin väärin.)
Samalta näyttää EK:n asiakirjakin. Kaikenlaiset kuviot, jotka asiakirja esittelee on valikoitu niin, että se tukee kaikkia EK:n väitteitä. Huolestuttava linja, minkä asiakirjasta näkee, on sen röyhkeä virheellisten päätelmien esittäminen. Virheellisillä päätelmillä tarkoitan niin sanotun Chewbacca-puolustuksen käyttöä. Savuverho näyttää toimivan, koska omakin huomio kiinnittyi kummallisiin perusteluihin, jolla ei ole välttämättä mitään tekemistä väittämien kanssa.
Asiakirjan puolivälissä (s. 9) on kaavio, jonka nimi on ”Suomessa työn ja yritystoiminnan tuloja verotetaan ankarasti.” Kuviosta tietenkin korostui, että suurin osa verotuotoista tulee tulo- ja varallisuusverosta. Siihen kun lisätään vielä (lähes samalla värillä) sosiaalivakuutusmaksut, niin kaaviosta saa mielikuvan, että tuloista jäisi käteen vajaa kolmasosa. Kuvio kuitenkin näyttää vain sen, että mistä valtio saa suurimman osansa verotuloista eikä sitä, että kuinka paljon ihmiset maksavat veroa.
Asiakirjan edeltävällä sivulla (s. 8) esitetään kaavio, jonka nimi on ”Suomessa verotus on kireää”. Kaavio näyttää mikä on Suomen kokonaisveroaste BKT:sta vuodelta 2004. En siis halua väittää, että kaaviot eivät esittäisi sitä, mitä mittaavat. Näin ei tule ymmärtää. Haluan vain kiinnittää huomiota, että minkä nimisiä kaavioita käytetään ja miten. Minua kun ei minun veroaste häiritse. Minulle verojen maksaminen on ideologinen kysymys, se on siis osa politiikkaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto taas väittää, ettei ole poliittinen järjestö. Se on sama kuin väittäisi, että Amnesty tai SAK ei olisi poliittisia. Tämä kävi ilmi kun olin viime keskiviikkona Elinkeinoelämän järjestämässä seminaarissa, missä Elinkeinoelämän keskusliitto esitteli kyseistä asiakirjaa. Tilaisuudessa järjestön edustaja sanoi, että Suomen hyvinvointi on heidänkin tavoitteenaan. Mitä tällä hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Ei ainakaan ihmisten tasa-arvoa, muuten he esittelisivät myös ketkä maksaa veroja, minkä verran ja minkä verran ihmisille jää rahaa käteen. Eikä he olisi tämän ajatuksen esittämiseen käyttänyt bruttokansantuotetta, koska se ei millään tavalla kuvaa miten vauraus ja hyvinvointi jakaantuu. Se näyttää ainoastaan sen, minkä verran vauraus jakaantuisi, jos se jaettaisiin oikeudenmukaisesti.
tagit: politiikka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)