Vasemmisto uudistuu hitaasti - Aku Ankka edelleen suosituin

Ei niin kauan sitten, ei niin kaukana...
(ext. Jyväskylän kaupunki. Paneerataan taivaalta kohti kaupunkia helikopterista. Kuvassa näkyy kokouspaikka sekä valtavasti ihmisiä.)

Vasemmistoliiton puoluekokous on jännittävä tapahtuma puolueen jäsenille sekä ulosjääneille poliitikasta kiinnostuneille. Puoluekokous on firman ylin päättävä elin, jossa päätetään kaikesta kuten hallinnon paikoista ja asiakysymyksistä. Paperia tuotetaan ja kulutetaan kokouspaikalla satoja ellei tuhansia kiloja. Lopputuloksena on liuta uutisia ympäri lehdistöä sekä mieletön määrä blogimerkintöjä, twitteröintiä ja feisbuukkausta.

Puoluekokous on antanut jokaiselle jotain kivaa ja jotain mälsää. Ensimmäinen varsinainen aito oma havaintoni oli kun kokouksesta (tai dokaamisesta) väsyneet toverit saapuivat Helsinkiin jälkipuintiaan jatkamaan. Ensimmäinen aito elävässä vuorovaikutuksessa kuulemani kommentti puoluekokouksesta oli, että "lauantaina vitutti, mutta tavoiteohjelmasta tuli hyvä".

Mitä kaikkea siellä sitten tapahtui? Ainakin taisteleva vasemmisto kohtasi auringonlaskun vasemmiston? Kuka voitti? Ei mitään hajua. Ehkä kaikki hävisivät tai kaikki voittivat. Lopputuloksesta on seurannut sekä pään nyökyttelyä että pudistelua.

Ydinvoima vidduun ja turkistarhaajat voi painua sinne, missä hikipajatkin toimii
Lähes ikuinen taistelu punavihreitä värejä tunnustuvassa puolueessa on ollut ydinvoima ja turkistarhaus. Ydinvoima on ollut vastustettavien listalla pitkään ja turkistarhaus kannatettavien. Nyt tilanne siirtyi askeleen lähemmäksi vihreämpää. Vasemmistoliitto säilytti kielteisen ydinvoimakantansa viikonlopun aikana ellei jopa hieman vielä terävöittänyt sitä. Nyt puolue vaatii ydinvoimasta luopumista. Ydinvoima-apina Matti Putkosen jäsenhakemusta tuskin on tulossa Vasemmistolinkkiin tänä vuonna. Vasemmistoliitto päätti myös tuhota laillisen elinkeinon suomesta. Turkistarhaajat joutuvat keksimään itselleen paremmin tavan rahastaa eläimillä kun Vasemmistoliitto kahdeksan prosentin kannatuksellaan muodostaa seuraavan hallituksen ja tekee siirtymäajan ohjelman. Turkistarhaajat saavat jonkinlaisen bonarin, että järkiintyvät ja hallitus väsää jonkun ohjelman, jotta tarhurit saavat jotain uutta mielekästä tekemistä.

Ydinvoiman kannattajia riitti noin 10 prosentin verran osallistujista, mutta turkistarhauksen lopettamiseen tähtäävä agenda voitti vain prosentin osilla. Turkistarhauksen (aka laillinen elinkeino) kannattajat ja vastustajat oikeastaan on hyvin elävä esimerkki punavihreyden sisäisestä konfliktista. Toisaalta ihmisille pitäisi olla työtä ja toisaalta meidän elämäntapamme vaatii muutoksia ympäristön kestokyvyn kannalta unohtamatta ihmisten velvollisuuksia kohdella hyvin myös muita elämänmuotoja. Vaikkakin synteesien tekeminen näyttää helpolta ihmisestä, joka työllistyy muulla tavalla kuin turkistarhauksen kautta ja joka pyrkii pienentämään omaa ekologista jalanjälkeään, se on huomattavasti vaikeampaa ihmiselle, jolla on traditionaalinen taakka puolustaa omaa elämäntapaa, joka saattaa näyttäytyä tulevien sukupolvien näkökulmasta raadolliselta.

Itse olen tyytyväinen tehtyihin ratkaisuihin, mutta näkisin, että Vasemmistoliitolla on nyt myös tehtävä tarjota vaihtoehtoja turkistarhaukselle. Tämä sen lisäksi, että tässä maailmassa on tälläkin hetkellä monta ihmistä, jotka murehtivat toimeentulonsa tähden.

Tavoitteena perustulo
Vasemmistoliitto otti aimon harppauksen ideologisella tasolla vaurauden jakamisessa. Vaikka työtä on pidetty parhaana sosiaaliturvana yli puoluerajojen, uskalsi Vasemmistoliitto tehdä henkisen irtioton ansiosidonnaisesta. Niin tärkeää kuin ihmisten toimeentulo onkin, niin tärkeämpää on, että kaikki pääsevät osalliseksi. Ja vihdoinkin Vasemmistoliitto tunnustaa, että muukin kuin palkkatyö voi olla arvokasta. Kaikki omillaan toimeen tulevat apurahatutkijat taputtavat tietenkin tässä kohdassa minun kanssani, joka mielelläni maksan veroja heidän elättämisekseen. Jos Vasemmistoliitto nyt onnistuisi nopeasti rakentamaan sen hallituksen, mielellään ennen elokuuta, niin minunkin mahdollinen taisteluni toimeentulobyrokratian kanssa on vältettävissä ensi syksynä kun jään/pääsen työttömäksi.

Junttaamaan, junttaamaan, joka puoluekokous sännätään
Kansan uutiset kertovat puoluekokouksessa esiintyneestä junttalistasta. Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi junttalistalla ehdotettiin Harri Moisiota, Anssi Repoa ja Mirka Muukkosta. Puheenjohtajaksi valittiin Harri Moisio, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Pia Lohikoski ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Mirka Muukkonen. Kansan uutisten mukaan junttalistasta jäi ulkopuolelle puoluehallituksesta vain Jarmo Ritanen ja Raimo Nieminen.

Junttalistat voivat olla käytännöllisiä puoluehallituksen paikkojen täyttämiseen siten, että otetaan huomioon alueellinen jakaantuminen, sukupuolikiintiöt, ikäkiintiöt, yms. Mutta ne ovat aina hieman epäilyttäviä. Puoluekokouksen osallistujistahan se lopulta on kiinni ketä he äänestävät. Mutta väittäisin silti, että pieni ryhmä pystyy painostamaan isommankin ryhmän äänestämään tietyllä tavalla. Eduista voidaan kiistellä maailmanloppuun asti, mutta ikinä ei päästä eroon ajatuksesta, että jotkut kulisseissa hoitaa koko puoluetta. Näin on ilmeisesti käynyt myös Jyväskylässä. Lista ei ole edustanut piirien yhteisten neuvottelujen tulosta vaan yksittäiset henkilöt ovat käyneet neuvotteluja keskenään ilman piireiltä saatua mandaattia.

Junttalista oli kokonaisuudessaan seuraavanlainen:
Puoluevaltuuston puheenjohtajat
pj. Harri moisio
1.vpj. Anssi Repo
2.vpj. Mirka Muukkonen

Puoluehallitus:
Haapala Juha Oulu
Hakomäki Jan-Mikael Tornio
Minkkinen Minna Tampere
Nieminen Raimo Salo
Myllykoski Jari Nakkila
Makkonen Marja Leena Jyväskylä
Virtanen Erkki Kuopio
Asara-Laaksonen Teija Vantaa
Elonen Johanna Helsinki

Jage kannattaa Korhosta Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi

Varhain eilen hämeenlinnalaisesta Joonas Korhosesta tuli ensimmäinen Keskustan puheenjohtajaehdokas. Huolimatta Aamulehden vääristelevästä uutisoinnista, jossa mm. väitetään ehdokkuuden olevan pilaa, Jagen renessanssi on blogina Korhosen valinnan puolella.

Timo Kallin aloittama vaalirahoituskohu, jonka jäljet ovat johtaneet itse pääministeri Vanhaseen on tuhonnut lähes koko poliittisen järjestelmän ja Keskustan uskottavuuden. Nyt on syytä siirtää katse tulevaisuuteen sekä antaa Keskustalle uudet kasvot, aatteet ja periaatteet. Joonas Korhonen on siitä harvinainen poliittinen eläin, että hän ei kiertele eikä kaartele, vaan tuo mielipiteensä esiin rohkeasti. Tämmöistä uudistamista ovat kaivanneet Keskustassa mm. Paavo Väyrynen sekä Seppo Kääriäinen.

Sunnuntaina lähetetty tiedote kokonaisuudessaan:

LEHDISTÖTIEDOTE,
Hämeenlinna, 17.1.2010.

Julkaisuvapaa heti


KORHONEN MUKAAN KESKUSTAN PUHEENJOHTAJAKILPAAN

Hämeenlinnalainen Joonas Korhonen on ilmoittanut tavoittelevansa Keskustan puheenjohtajuutta kesäkuun puoluekokouksessa Lahdessa.

Korhonen on 26-vuotias hämeenlinnalainen, joka on aiemmin toiminut Vasemmistoliitossa, ollen vuonna 2007 kansanedustajaehdokkaana ja saaden 429 ääntä. Nykyisin Korhonen on työtön työnhakija ja vapaa kirjoittaja.

- Paine ehdokkaaksi lähtemiseen oli kova, enkä katsonut voivani kieltäytyä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, Korhonen perusteli puheenjohtajaehdokkuuttaan.

- Keskustapuolue tarvitsee vahvan linjanvetäjän, joka johdattaa puolueen uusille urille, hän jatkoi.

Korhonen aikoo palauttaa Keskustan lähelle juuriaan ja tärkeimmäksi asiaksi onkin nostettava heikommin toimeentuleva väestö.

- Myös hallitusyhteistyötä pitää tarkastella kriittisessä valossa. Tarvitsemme nyt laajaa yhteistyötä ja uutta poliittista suuntaa, Korhonen sanoi pohdittaessa hallituskuvioita.

Keskusta valitsee uuden puheenjohtajan kesäkuussa Lahdessa järjestettävässä puoluekokouksessa.

Lisätiedot:

Joonas Korhonen 044 9477 038

Aiheeseen liittyvät linkit:
Joonas Korhosen blogi, josta löytyy myös kampanjan lehdistötiedote.
Facebook-kannatusryhmä
Aamulehti: Keskusta sai ensimmäinen "puheenjohtajaehdokkaansa"
Etelän media: Joonas Korhonen: Kepulaisuuteni perusta on kanalassa!
Etelän Median Korhonen 2010 -kampanjapaidat
Verkkouutiset: Vasemmistoliittolainen ilmoittautui Keskustan puheenjohtajakisaan

Puolueiden demokratisoinnista

Useat puolueet, joiden koneistot on rakennettu reilu vuosisata sitten, ovat olleet julkisessa keskustelussa uudistamispuheilla. Ainakin Keskustan, SDP:n ja Vasemmistoliiton piirissä on esitetty suoraa postilla toimitettavaa jäsenäänestystä puheenjohtajasta. Mahdollisesti Vihreissäkin tästä on keskusteltu, mutta en nyt löytänyt sille mitään lähdettä, joten pidetään tämän tiedon merkitys mutuna.

Puheenjohtajan valitseminen suoralla vaalilla olisi tervetullut uudistus kaikille puolueille, vaikka yhdistyslaki ei tunnista tällaista postiäänestystä. Tätä olisi mahdollista ryhtyä kiertämään käyttämällä neuvoa-antavaa äänestystä. Tietenkin voisi miettiä, että mikä se lisäarvo on, jota tämmöinen demokraattinen uudistus voisi tuoda puolueille. Puheenjohtajasta äänestäminen koko jäsenistön kesken toisi kaikkien äänen kuuluviin ja antaisi monille rivijäsenille lisää vaikutusmahdollisuuksia, mutta riittääkö se?

Puheenjohtaja olisi edelleen vain yksi virallinen luottamustoimi puolueissa, mutta puolueet kaipaisivat radikaalimpia otteita. Tietääkseni kuitenkin muut puolue-elimet työntekijöistä hallituksiin valitaan valtakunnallisella tasolla neuvottelemalla eri ryhmittymien välillä. Ryhmittymä voi olla siis ammattillisesti järjestäytyneitä tai alueellisin perustein muodostuneita ryhmittymiä. Jälkimmäisellä tarkoitan siis piirijärjestöjä kuten vaikkapa Helsingin Kokoomus tai Karkkilan Vasemmistoliitto. Vaikka tämä sinänsä saattaa vaikuttaa täysin merkityksettömältä, koska julkisuudessa näistä prosesseista ei käydä keskusteluja, olisi silti syytä huomata, että miten neuvottelijoiden käyttäminen on myös vallan ulkoistamista.

Puoluekokouksissa nimittäin neuvottelijat tekevät pohjaesityksen hallituksen ja mahdollisesti muidenkin työryhmien kokoonpanoista ja puoluekokouksen jäsenet sitten joko hyväksyvät paperin tai tekevät siihen muutoksia. Vaatii kuitenkin suurta rohkeutta aloittaa valmisteluiden papereiden avaamisen tilanteessa, jossa ei välttämättä ole tietoa, että miten itse esityksen sisältöön haluaisi vaikuttaa. Neuvottelijoiden roolilla on kyllä yksi etu. Se nopeuttaa päätöksentekoa.

Vasemmistonuorten edellisessä liittokokouksessa kävi hieman hassusti neuvottelijoiden osalta. 2007 pidetyssä liittokokouksessa neuvoteltiin valmiiksi liittokokouksen hallitus, mutta yllättäen muutosesityksiä ei tullut vain yksi vaan muistaakseni kahdeksan, joista kaikista äänestettiin. Tämä saattoi olla spontaani reaktio, mutta se kertoo myös siitä, että neuvottelijoidenkin asema voidaan kyseenalaistaa. Vasemmistonuorissa neuvottelijat yleensä ohjeistetaan huomioimaan, että hallituksen kokoonpano on sukupuolellisesti ja alueellisesti mahdollisimman edustava. Neuvottelijoiden tekemä esitys herätti kuitenkin kaikilta osin epäilyjä liittokokousedustajien keskuudessa.

Ensi keväänä järjestetään jälleen Vasemmistonuorten liittokokous ja olisi syytä harkita, että voitaisiinko hallitus muodostaa muutenkin kuin neuvottelemalla etukäteen. Tästä voisi saada kokemuksia, jotka joko rohkaisisivat tai lannistaisivat Vasemmistoliiton puoluekokoukselle tehtäviä aloitteita. Jos esimerkiksi Vasemmistonuorissa keksittäisiin vaalimalli, jolla voitaisiin valita mahdollisimman demokraattisesti hallitus, tämä malli olisi todennäköisesti siirrettävissä myös puolueen käyttöön.

Muita uudistuksia, joita puolueisiin pitäisi ehdottomasti saada, olisivat jäsenäänestysten käyttöönotto myös asiakysymyksissä (ydinvoima, Nato, turkistarhaus, tekijänoikeudet, yms.), avoin raportointi kokouksista, suorat henkilövaalit (tai edes listavaalit) ja avoimet työryhmät.

Puolue- ja liittokokouksissa pitää olla aina yksi huumorialoite

Vasemmistonuorten liittokokous 2005 sisälsi yhden allekirjoittaneen tekemän hupaisan aloitteen. "Koska Suomen virallisen historiankirjoituksen mukaan Suomi voitti talvisodan, on Neuvostoliitto palautettava Suomelle." Liittokokous kertoi, että Neuvostoliitto elää meidän kaikkien sydämissämme.

Keskustankin puoluekokouksessa osataan. Keskustanaiset olivat tehneet aloitteen kuohuviinin verotuksen alentamisesta Keskustan puoluekokoukselle. Perustelujen mukaan kuohuviini edistää seurustelu- ja tanssitaitoja. Ei mennyt lävitse, mutta toivottavasti oli hauskaa.

Kunnallisvaaliohjelmaa väsäämään

Helsingin Vasemmistoliitto pitää oman vuosikokouksen huomenna. Tarkoituksena on käsitellä tulevia kunnallisvaaleja. Luettuani luonnosta, josta huomenna on päätetty säädettävän jotain virallista, tulin siihen tulokseen, että sana "myös" esiintyy tekstissä aivan liian usein. Ajattelin, että teen jokaisesta myös-sanasta erillisen muutosesityksen eli poistoesityksen. Tällä tavalla saisin omiin nimiini varmaankin parikymmentä muutosesitystä. Pitäisiköhän yrittää ennätystä. Kokoomuksen puoluekokouksessa oli viimeksi muistaakseni 129 muutosesitystä poliittiseen ohjelmaan sellaiselta järjestöltä kuin Helsingin Kokoomusnuoret. Ohjelman perusluonnehan muuttui huomattavasti liberaalimmaksi ja suvaitsevaisemmaksi kuin mitä eduskunnan käytöksestä voisi päätellä. Mutta niinpä se kait on. Puolueiden johto ja edustajat ovat aina hieman totalitaarisempia ja oikeistolaisempia kuin kannattajansa.

Vasureiden vaaliohjelmasta puuttuu kuitenkin muutamia tärkeitä, ja ehkä jopa unohdettuja poliittisia teemoja, kuten autoton keskusta, autonominen sosiaalikeskus ja stop stop töhryille -kampanjat. Näitä voisin yrittää saada mukaan ohjelmaan ja toivoa, että paikalle saapuneet osastojen edustajat lämpenevät näille Vasemmistonuorille tutuilla teemoille. Joukkoliikenteen tukeen halutaan panostaa ohjelmassa ja jopa ehdotetaan niinkin radikaalia ajatusta kuin, että voitaisiin ehkä harkita maksutonta joukkoliikennettä. Sehän tulee olla tavoitteena. Kuulostaa aika hiljaiselta vaatimukselta, jos pidetään yllä ajatusta, että meidän ohjelman mukaan voimme harkita sellaista vaihtoehtoa, jos sellainen nyt sattuu tulemaan esille. Laimea muotoilu, vaikkakin sekin on parempi kuin esimerkiksi jatkuva joukkoliikenteen lippujen hintojen nousu tai sen kannattaminen.

Muutama hyvältä kuulostava, mutta merkityksetön lause on syytä poistaa ohjelmasta. En tiedä, mikä puolue voi kampanjoida sellaisella lauseella kuin, että pitäisi kehittää uusia tapoja tukea yhteisöllistä asumista. Jos sillä tarkoitetaan sitä, että kommuuniasuminen on jees, niin mitä sitten? Esteet ovat lähinnä byrokraattista nilkkeilyä, kuten sellainen tapaus, joissa eri sukupuolta asuvat ei-parit joutuvat Kelalle todistamaan, että eivät ole suhteessa. Mutta, että kehittää uusia tapoja tukea. Eihän se tarkoita mitään. Tai sitten en ole vain niin puoluetoiminnassa mukana, että ymmärtäisin tuota jargonia.

Vasemmistoliitto är slut, eller dens puoluekokous est över.

Vasemmistoliiton rankka puoluekokous on kääntymässä auringon laskua kohti. Kolme päivää and no sleep till esityslistan kohta "Kokouksen päättäminen".

Puoluekokous.fi:n sivuilta on voinut seurata kokouksen tunnelmia kolmisen päivää. Laajan toimittajajoukon ansiosta luettavaa on paljon. Puheenjohtajistoksi muodostui Martti Korhonen, Paavo Arhinmäki ja Aino-Kaisa Pekonen. Periaateohjelma, eli puolueohjelma sekä tavoiteohjelma kirjattiin äänestysten jälkeen paperille. Vasemmistoliitto jatkaa linjausten mukaisesti punaisena ja vihreänä puolueena.

Arhinmäki kertoi puolueen tulevaisuuden olevan feminismissä, sosialismissa ja (hmmm.) kaksikielisyydessä. Puhakka asetti seuraavan tavoitteen puolueelle (ja omalle työlleen - toimituksen arvio) seuraavat kunnallisvaalit.

Tässä muutamia nostoja sivustolta:
Turkistarhaus puhutti tavoiteohjelman hyväksynnän yhteydessä - Turkistarhaus säilyy "laillisena elinkeinona.
Puhakka: Uusi nousu alkanut - Helsinkiläisestä Sirpa Puhakasta tuli Vasemmistoliiton uusi puoluesihteeri.
Puoluehallitus valittu - Hallituksessa mm. Mirka Muukkonen, Jan-Mikael Hakomäki, Tea Vikstedt, Outi Ojala ja Pentti Tiusanen.
Toinen varapuheenjohtaja: Aino-Kaisa Pekonen
Arhinmäki: Puoluekokous, jossa tehdään vasemmiston tulevaisuutta - Paavosta tuli 1. vpj. Voinkin ilmeisesti käydä tuossa pihalla sikarilla nyt.
Menetellään - Symington loistava parodia puheenjohtajiston laadukkaasta toiminnasta.
Uraani on ehtyvä luonnonvara
Mitä Vasemmistoliitto lukee?

Vasemmistoliiton puoluekokous alkaa tänään

Tänään se alkaa. Vasemmistoliiton korkein päättävä elin, puoluekokous, kokoontuu Helsingin Kulttuuritalolle. Kolmen päivän aikana 500 puolueen jäsentä päättää puheenjohtajistostaan, puoluehallituksesta ja -valtuustosta. Tylsien henkilövalintojen lisäksi listalla on puolueohjelman ja tavoiteohjelman hyväksyminen.

Puheenjohtajaehdokkaita on tasan yksi, Martti Korhonen, joten todellista äänestystä henkilöstä ei käydä - tai voihan aina jättää tyhjiä lappuja tai äänestää Aku Ankkaa. En tiedä miten yleensä puolueissa tämmöinen toimii.

Varapuheenjohtajaksi on ehdolla kolme erilaista ehdokasta. Paavo Arhinmäki, Aino-Kaisa Pekonen ja Sari Virta. Puoluesihteerin paikkaakin kärkkyy kolme ehdokasta. Nykyisen puoluesihteerin Aulis Ruuthin penkkiä kärkkyy kakkospesältä Sirpa Puhakka sekä Heikki Leisti.

Tiiviiseen raportoinnin nälkään on helpotusta luvassa täältä. Puoluekokous.fi:hin on koonnut puolueen tiedotuspäällikkö listan kirjoittajia, jotka kertovat kaikista valinnoista ja tunnelmista paikan päältä non-stoppina - tai ehkä on hyvä välillä sammuttaa julkinen tiedonvälitys.

Vasemmistoliiton puoluekokoukseen kilpaileva esitys

Vasemmistoliiton puoluekokous lähestyy. Koska tavoiteohjelman esitys oli huono (ainakin joidenkin mielestä), päättivät muutamat puolueen aktiivit kirjoittaa uudestaan koko esityksen. Puoluekokoukselle se tulee sekä kokonaisuutena pohjaesityksenä että paloiteltuina muutosesityksinä.

Kiitokset uuden pohjan kirjoittajille. Se on mainio teksti.

Puoluekokousten viikonloppu

Kolme porvaripuoluetta, keskusta, Rkp ja Kokoomus piti tänä viikonloppuna puoluekokoustaan. Minua kiinnostavin on tietenkin Kokoomuksen puoluekokous. Syy tähän on sairaus, jota ei yksikään vertaistukiryhmä pysty lopulta koskaan parantamaan.

Jos nyt noista kahdesta muusta, joista toinen nyt sattuu olemaan Suomen suurin puolue tällä hetkellä, niin se pienempi niistä on hallituksessa, koska siinä puolueesta löytyy sellaista ammattitaitoa mitä ei mistään muusta puolueesta löydy nimittäin kielitaito. Minun vaaliveikkaukseni on että RKP jatkaa ja se on se todellinen illuminaattien kultapossukerho, joka kilpailuttaa kolmea Suomen suurinta puoluetta miten huvittaa.

Kokoomuksen kokouksen anti on nyt koko kansan nähtävillä vaikka noihinkin päätöksiin tullaan palaamaan. Puolueen puheenjohtajana jatkaa Jyrki Katainen, jonka puhe eilen oli kuin kommunistien ja sosialistien suusta. Kokoomuksen edellinen periaateohjelma näytti osaltaan juuri siltä, että se kaipaisi päivitystä ainakin mitä Kokoomuksen linjaan tuleen. Siinä mielessä SDP:kin kaipaisi pienen päivityksen. Minun on välillä vaikeaa erottaa, että mihin SDP päättyy ja mistä Kokoomus alkaa. Kokoomuksen vanhassa ohjelmassa oli kaikenlaisia ympäristöveroja sekä tasa-arvoista koulutusta ja tuloerojen tekemistä mahdollisimman pieneksi. Kokoomuksen vanha periaateohjelma oli kuin Eufratin julistuksesta päivitetty versio.

Uutta periaateohjelmaa silmäilen näillä hetkillä. Kokoomus on ainakin julistuksellisesti löytänyt sisarensa Euroopan poliittisilta kentiltä. Kokoomus on nyt kekustaoikeistolainen kansanpuolue. Italiassa heidän ystävinään on Silvio Berluscionin ryhmä. Yhdysvalloissa se on Republikaanit.

Kokoomuksen uudessa periaateohjelmassa tuodaan esille vahva isänmaallisuus, mikä ei sinänsä ole uutta. Ehkä konservatiivien ja liberaalien taistelu on kääntynyt konservatiivien eduksi. Kokoomus aikoo jatkaa SUOMEN vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ympäri maailmaa. Kristillisyydestään Kokoomus melkein onnistui irtaantumaan, mutta sinne se periaateohjelmaan jäi. "Kristillinen etiikka ja arvopohja ovat tärkeä osa tätä suomalaista kulttuuriperintöä." Helsingin kokoomusnuorten piiri oli vaatinut tämän poistamista. Tämä osa Kokoomusta on siis näitä liberaaleja, jotka tunnustavat kaikki uskonnot tasa-arvoisiksi. Uskon, että heidän piirissään myös ollaan sitä mieltä, että ihmiselle voi syntyä käsityksiä oikeasta ja väärästä ilman Raamattuun nojaamista.

Toisaalta periaateohjelmasta löytyi jotain sellaista, mikä saisi kaikki Suomen puolueet näyttämään samanlaisilta:

"Hyvä yhteiskunta perustuu kansalaisten yhdenvertaiseen mahdollisuuteen osallistua yhteisten asioiden hoitoon ja päätöksentekoon. Tavoiteltava demokraattinen järjestelmä perustuu vapaaseen osallistumisoikeuteen, monipuolisiin vaikuttamismahdollisuuksiin ja ihmisten aktiivisuuteen. Tavoitteena on kansalaisten kuuleminen ja monipuolinen vuorovaikutus. Vahva kansalaisyhteiskunta on demokratian ja osallisuuden edellytys ja turva. Valtion tulee olla avoin muutoksille, kritiikille ja kehittymiselle. Toimiva demokratia vahvistaa yhteiskunnan turvallisuutta."

Tuo olisi voinut olla vaikka minun kynästäni. Kansalaisille aloiteoikeus kunnan, valtakunnan, Eu:n ja YK:n käsittelemiin asioihin. Kaikille vaaliehdokkaille saman verran rahaa käytettäväksi. Kaupunginosakomiteat, joissa asukkaat voivat itse päättää miten järjestää paikallista toimintaa, ja joihin jokainen alueen asukki on täysivaltainen osallistumaan, ja komiteat, joilta pyydetään lausuntoja. Tarkoittaako Kokoomus tätä? Vai onko se taas uusi "liberaali" tapa ilmaista, että demokratia toimii hyvin niin kauan kuin se palvelee pääomaa.

Kokoomus puhuu edelleen lähtökohtien tasa-arvosta. Tämä oletus perustuu ilmeisesti, näin minulla on syytä olettaa, että kaikki ponnistaa samalta lähtöviivalta tai ainakin maailman pitäisi olla sellainen. Tämä on yksi niistä asioista, mikä erottaa oikeistoa vasemmistosta tai tarkemmin uusliberalismin/klassisen talousliberalismin sosialismista/kommunismista. Vasemmisto kannattaa lopputuloksen tasa-arvoa. Huolimatta siitä, että kuinka rikkaaseen perheeseen olet syntynyt, mitä sinä haluat elämältäsi, niin lopulta kuitenkin olet tasa-arvoinen muiden ihmisten kanssa. Erään vasemmistossa suositun teorian mukaan progressiivinen veroasteikko sekä pienet tuloerot ovat tällaisen politiikan ja ajattelun tulosta. Tämän ymmärtää nähtävästi peruskoulun yläluokkalaisetkin, jotka ovat käyneet ilmaisen peruskoulun.

Periaateohjelman kulttuuria koskeva osio oli poikkeuksellisen outo tai kauniin runollinen. Tulkitsen sitä joskus myöhemmin, mutta sanotaan kuitenkin, että ihmettelin hymyillen kohtaa sydämen sivistys. Elitismistä varoittava vilkkuvaloni syttyi palamaan, mutta saattaa siihen liittyä jotakin paljon humaanimpaakin.

Päivän kysymykseni, hyvät lukijat ja ihmiskunnan parhaimmisto, mitä on sydämen sivistys?

tagit: politiikka, filosofia.