Yrjö Hakanen ruoskii vasemmistopuolueita

Helsingissä toisen kauden valtuustopaikkansa varmistanut Yrjö Hakanen kritisoi asiallisesti SDP:tä ja Vasemmistoliittoa tuoreessa blogimerkinnässään. Siitä huolimatta, että SDP:n ja Vasemmistoliiton valtuutetut sekä ehdokkaat ovat valittaneet sosiaalipalveluiden alibudjetoinnista jo vuosia, niin me mokomat punaiset menimme hyväksymään kaupungille budjetin, joka jatkaa samaa linjaa.

SDP ja Vasemmistoliitto voi perustella tätä sopuratkaisua sillä, että hyväksyessään joitain heikkoina pitämiään kohtiaan, niin vastineeksi saatiin jotain, mitä muutoin ei oltaisi saatu. Mutta onko se järkevää politiikkaa? Rakennetaanko sillä uskottavuutta ihmisille, jotka kokevat itsensä pääsääntöisesti vasemmistolaisiksi ja äänestävät sen mukaan puoluetta eivätkä henkilöä? Väittäisin, että ei ole. Perusteluja voin esittää muutamia.

Ensinnäkin oman puolueeni Vasemmistoliiton näkökulmasta olemme usein räksyttämässä Kokoomukselle ja Vihreille, mutta myös SDP:lle siitä, että he tekevät oikeistolaista politiikkaa. On tekopyhää olla yhteen aikaan esittämässä kovaakin kritiikkiä, jos jälkeenpäin (ja tässä tapauksessa ironisesti heti vaalien jälkeen) kuitenkin hyväksymme ilmiön, jota politiikan hc-aktiivit kutsuvat budjettikuriksi. Hakasen kritiikki osuu tässä oikeaan kohteeseen. Vasemmistoliitto ei kuitenkaan yksin voi vaikuttaa budjettiin ja Helsingissä pohja tehdään kuitenkin kolmen suuren (Helsingissä Kokoomus, Vihreät ja SDP) kesken. Tämän jälkeen muut puolueet kutsutaan sitten viilaamaan pilkkuja. Vasemmistoliitto voisi ihan hyvin olla hyväksymättä budjettia ja se menisi kuitenkin lävitse kolmen suuren äänimäärällä. Uskottavuuden lisäämiseksi olisi jopa kannattavaa, että Vasemmistoliitto ei osallistuisi tälläiseen showhun vaikka meidän äänemme jäisi hiljaiseksi protestiksi ja mahdollisesti budjetti olisi vieläkin laaduttomampi. Etua tästä olisi kuitenkin sen verran, että Vasemmistoliitto voisi esittää ulospäin ainakin hieman kirkasotsaisempaa idealistia.

Hakasen kritiikki kohdistuu erityisesti hoitoalan palkkauksen laiminlyöntiin. Vasemmistoliitto ja SDP esittivät molemmat edellisen (eli toistaiseksi nykyisen) valtuustokauden aikana 20 miljoonan lisäystä hoitoalan henkilöstön hyväksi. Aluksi niin, että SDP äänesti Vasemmistoliiton esityksen nurin ja sitten Vasemmistoliitto äänesti SDP:n vastaavan esityksen puolesta. Lopputuloksena molemmat hyväksyivät siis vieläkin laimeamman version hyväksyessään varsinaisen budjetin.

Tämä on olennainen huomio tulevaa valtuustokautta ajatellen. Vasemmistoliiton nykyiset ja tulevat valtuutetut ovat kritisoineet Vihreitä ja SDP:tä siitä, että he molemmat pelaavat Kokoomuksen pussiin. Kokoomus lyö Vihreitä SDP:llä ympäristökysymyksissä ja SDP:tä Vihreillä työelämään, kilpailutukseen ja sosiaaliturvaan liittyvissä poliittisissa taisteluissa. Tämä on siinä mielessä naurettavaa, että valtuustossa olisi edelleenkin mahdollista muodostaa punavihreä enemmistö (VIHR+SDP+VAS+SKP) siitä huolimatta, että Kokoomus on suurin puolue Helsingissä. Mutta ketä tässä syyttää siitä, että valtapoliittisista syistä punavihreä yhteistyö ei ota onnistuakseen? Vastaisin, että kaikkia. Jos SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto voisi oikeasti tehdä yhteistyötä yhdistämällä ideologisesti vihreän ja punaisen poliittiset värit, niin mikseivät he tee sitä. Keskustatunneli onnistuttiin torppaamaan, mutta olisiko mahdollista kuvitella, että tuleva valtuusto oikeasti alentaisi joukkoliikenteen lippujen hintoja, valmistelisi kattavan ruuhkamaksujärjestelmän yksityisautoilun vähentämiseksi, lisäisi sosiaali- ja terveyspalvelujen resursseja, lopettaisi turhan kilpailuttamisen, yksityistämisen ja ulkoistamisen?

Väittäisin, että ei. Vihreät jatkaa Kokoomuksen kanssa yksityistämisen ja kilpailuttamisen linjalla ja SDP palaa mahdollisesti vähemmän vihreälle tielle kaavoittamalla lisää tiloja autoille. Vasemmistoliitto jatkaa räksyttämistä, mutta loppupeleissä hyväksyy kaiken tämän pienten poliittisten voittojen takia.

Bertolt Brechtiä lainatakseni: "tällainen on maailma, vaikka tällainen sen ei pitäisi olla."

Helsingin valtuustotyöskentelyyn liittyviä ajankohtaisia bloggauksia:
Tiia Aarnipuu: Tilitystä vaalien alla (Vasemmistoliiton vaaleista vetäytynyt ehdokas)

Vasemmistoliitto är slut, eller dens puoluekokous est över.

Vasemmistoliiton rankka puoluekokous on kääntymässä auringon laskua kohti. Kolme päivää and no sleep till esityslistan kohta "Kokouksen päättäminen".

Puoluekokous.fi:n sivuilta on voinut seurata kokouksen tunnelmia kolmisen päivää. Laajan toimittajajoukon ansiosta luettavaa on paljon. Puheenjohtajistoksi muodostui Martti Korhonen, Paavo Arhinmäki ja Aino-Kaisa Pekonen. Periaateohjelma, eli puolueohjelma sekä tavoiteohjelma kirjattiin äänestysten jälkeen paperille. Vasemmistoliitto jatkaa linjausten mukaisesti punaisena ja vihreänä puolueena.

Arhinmäki kertoi puolueen tulevaisuuden olevan feminismissä, sosialismissa ja (hmmm.) kaksikielisyydessä. Puhakka asetti seuraavan tavoitteen puolueelle (ja omalle työlleen - toimituksen arvio) seuraavat kunnallisvaalit.

Tässä muutamia nostoja sivustolta:
Turkistarhaus puhutti tavoiteohjelman hyväksynnän yhteydessä - Turkistarhaus säilyy "laillisena elinkeinona.
Puhakka: Uusi nousu alkanut - Helsinkiläisestä Sirpa Puhakasta tuli Vasemmistoliiton uusi puoluesihteeri.
Puoluehallitus valittu - Hallituksessa mm. Mirka Muukkonen, Jan-Mikael Hakomäki, Tea Vikstedt, Outi Ojala ja Pentti Tiusanen.
Toinen varapuheenjohtaja: Aino-Kaisa Pekonen
Arhinmäki: Puoluekokous, jossa tehdään vasemmiston tulevaisuutta - Paavosta tuli 1. vpj. Voinkin ilmeisesti käydä tuossa pihalla sikarilla nyt.
Menetellään - Symington loistava parodia puheenjohtajiston laadukkaasta toiminnasta.
Uraani on ehtyvä luonnonvara
Mitä Vasemmistoliitto lukee?

Oikeasti vasemmalla

Vasemmistoliitto otti oman vaalistarttinsa viime lauantaina kaapelitehtaalla. Vaalilauseena on "Oikeasti vasemmalla". En ole pettynyt, mutta minä olisin muotoillut termin "Vasemmalla - aikuisten oikeesti". Tällä nyt viittaisin ihan pelkästään tuohon edelliseen vaalikauteen. Demarit ja Kepu ottivat teemakseen mieluummin palvelut kuin veronalennukset, ja vaalien jälkeen teema unohtui kuin ihmisoikeudet Asem-kokouksen aikana.

Olen vuosi vuodelta muuttunut skeptisemmäksi demareiden vasemmistolaisuuden suhteen. Puheiden ja tekojen välillä näyttää olevan hieman ristiriitaa kiltisti sanottuna. Veroja on alennettu, kunnille on lisätty lisää velvotteita, kuntien taloutta kurjistettu ja tästä on hyötynyt ne, joilla on jo vähän kaikkea, ja kärsinyt ne, joilla se toisen vähä on paljon.

Vasemmistoliitto on oman määritelmänsä mukaan punavihreä. Kestävän kehityksen periaatteet on tavoiteltavia asioita. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan sitä, että kulutetaan luonnonvaroja vähemmän kuin mitä luonto pystyy uusintamaan. Uraani ei ole uusiutuva luonnonvara, mutta siitä huolimatta joidenkin mielestä ei voi vastustaa sekä ilmastonmuutosta, että ydinvoimaa. Tämä on tietenkin selkeästi erottava tekijä SDP:n ja Vasemmistoliiton välillä. Se pieni ero koskee kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen hallintaa. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen hallinta eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan molemmat ovat tavoiteltavia asioita - aikuisten oikeesti. Kestävän kehityksen unohtaminen ilmastonmuutoksesta keskusteltaessa on puolivihreyttä, koska silloin katse on kääntynyt ydinvoimaan.

Voitaisiin puhua ydinvoimakiimasta. "Nyt isillä on semmoinen voimala, että sieltä tulee tuhat megawattia virtaa ja tikkuaskillinen ydinjätettä, joka säilyy yli 25 000 vaalikautta."

Päästöjen laskeminen talouskasvunkin uhalla on sekä punaista että vihreää politiikkaa. Talouskasvu ei väistämättä johda hyvinvoinnin jakaantumiseen tasaisesti ihmiskunnalle, mutta välinpitämättömyys ympäristöä kohtaan vie leivän tuleviltakin sukupolvilta.

Vasemmisto yhteen -niminen yhdistys on ajanut jonkin aikaa SDP:n ja Vasemmistoliiton yhdistämistä. Ohjelmatasolla ei kuulemma ole eroja, mutta teoissa on. Jos Vasemmistoliitto ja SDP pääsisi yhteisymmärrykseen toimista, joilla poistetaan köyhyys ja saadaan ihmiskunnan toiminta kestävälle pohjalle, niin ajatus voisi herättää sympatiaa punavihreissä. Vielä ei ole kuitenkaan semmoisen aika. Veronalennuksilla ei voi syödä eikä sijoittaa yhteiskunnan varoja ympäristöön.

Hyvinvoinnin tasaisempi jakaminen ja rikkaita suosivat veronalennukset eivät voi esiintyä samassa virkkeessä sen enempää kuin ydinvoima ja kestävä kehitys.

technorati hyvinvointi, talouskasvu, vasemmistoliitto, punavihreys, vasemmisto, sdp, keskusta, kestävä kehitys, verotus, veronalennukset, vaalit.