Tehokkaasti edustajistoon

Jos ajatellaan, että fyrkka itsessään on valtaa, niin Hok-elannon jäsenillä sitä on huikeat määrät. Lähemmäs 2 miljardin liikevaihdolla pyörivä osuuskauppa vaikuttaa aika moneen asiaan Suomessa. Onneksi on toi jäsenkirja, niin voi olla ehdolla kaupan edustajistoon. Ei silleen, etteikö maailmassa olisi todella monta ja tärkeää paikkaa tehdä hyvisjuttuja, mutta ei tämän kokoisen firman tarvitse ajatella pelkkää katetta. Tovi sitten Jasper Pääkkönen kirjoitti kiukuttelukirjeen Hokille, koska Hok-Elanto myy ryöstökalastettua kalaa. Hokin puolelta oli ajateltu sillä tavalla, että koska se on laillista, niin se on ok. Toisaalta kun lohta kalastetaan liikaa merestä, lajin kanta ei pääse uusiutumaan. Kun tilanne on sellainen, että lohi mahdollisesti katoaa kokonaan Itämerestä, niin se ei ole siisti juttu. Siisti juttu on, että lohta löytyy merestä vielä seuraavienkin sukupolvien ajan. Joten edustajistossa väännän tästä ainakin veistä. Samalla logiikalla toivon mukaan Hok-Elannon edustajisto täyttyy sellaisista ihmisistä, jotka pitävät luonnon kantokyvystä huolta ja on muutenkin ohjaamassa ketjua kestävään suuntaan. Isot propsit tietenkin Pääkköselle, että sai asialle huomiota. Noin sain kirjoitettua tyylikkäästi human interest -lähtökohdasta kokonaisen poliittisen teeman. Ja arvatkaapa kuka on ehdolla Hok-Elannon edustajistovaaleissa?!? Minä, ja minua voi äänestää numerolla 956. Äänestää voit täällä. Sivuilta löytyy ehdokasluettelot ja hieman hämmentävä vaalikone, mutta äänestäminen on helppoa pankkitunnuksilla. Äänestysaika päättyy 14.5. Netissä äänestäminen päättyy 9.5. Kääk! Otsikko on muuten väännös Tehokkaasti työelämään -kurssista, jolla istuskelen tällä hetkellä hektisellä ylläpitokorvauksella.

Ihmistulva 5.9.2009

Lisätietoja: http:/www.ihmistulva.fi

Eu tulee, oletko valmis?

Tänä kesänä pidetään Eu:n vaalit, joissa Suomesta valitaan 20 henkilöä edustamaan Suomen periferiaa. Myös 26:ssa toisessa maassa pidetään vaalit, joista tulee x määrä edustajia. Ajatuksieni pitäisi siirtyä jo kohti noita vaaleja vaikka päässäni on enemmän kysymysmerkkejä kuin vastauksia. Mikä esimerkiksi tämä EU on? Ylikansallista järjestelmää voisi parhaiten luonnehtia kutsumalla sitä talousliitoksi, jota se on alunperin ehkä ollutkin. Nykyisin Eu:ssa käydään myös monia periaatteellisia vääntöjä ihmisoikeuksista, vapauksista ja ympäristöstä.

Mutta silti Eu on vain talousliitto. Samaan aikaan kun valtiot ja yritykset tappelevat tavaroiden liikuttamisen vapaudesta menestyksekkäästi, niin Euroopan unionissa ihmisten liikkuvuutta säädelleen edelleen jopa ihmisoikeuksia loukkaavalla tavalla. Syntyperä saattaa olla syy useissa Euroopan unionin maissa laittaa ihminen vankilaan. Tämä tosiasia piilotetaan usein hallinnollisen kielen taakse: vankila on vastaanottokeskus ja ihmisten liikkumisen rajoittaminen on laitonta maahanmuuttoa.

Eu:ssa valmistellaan myös direktiivejä, jotka kävelevät tai pannaan kävelemään ihmisten yksityisyyden yli. Suomessa tehdään paljon tyhmiä lakeja, joita perustellaan Eu:n direktiiveillä vaikka Euroopan unioni ei oikeasti vaadi, että arviolta 300-700 tuhannen ihmisen tuottoa tavoittelematon harrastus kriminalisoidaan (Lex Karpela). Luku on muistinvarainen ja perustuu näkemiini lukuihin, joita on tuotu esille piraattiliiton ja Effin raporteissa.

Jotta Euroopan unionia ei nähtäisi vain Esko Seppästä lainatakseni Eurostoliittona, jossa ihmiset joutuvat pienilukuisen eliitin elämäntavan mahdollistajina elämään jatkuvan kontrollin ja sorron alla, olisi tuotava myös niitä positiivisiakin puolia, joita Eu:ssa edistetään.

On ilmeisen totta, että yrityselämä saa lobattua paljon enemmän Eu:n parlamentaarikkoja kuin kansalaisjärjestöt tai "pienet ihmiset". Tästä huolimatta Eu:ssakin on asetettu tavoitteita ympäristön ja ihmisen suojelemiseksi. Eu:ssa on taisteltu pitkään WTO:ta vastaan, jotta tietyistä kehitysmaista voitaisiin tuoda tulleitta tai madalletuin tullein hyödykkeitä, joiden vienti auttaa tiettyjä maita kehittämään talouksiaan. Eu:ssa on tehty tavoiteohjelmia päästöjen vähentämiseksi piskuisen Suomen vastustuksesta huolimatta. Myöskin kansainvälisiä minimityöehtoja on lobattu vähemmän menestyksekkäästi Eu:ssa. Mutta kaikki nämä pienet, talouteenkin liittyvät, yritykset tehdä maailmasta parempaa paikkaa EU:n kautta on tavoittelemisen arvoisia.

Tässä vaiheessa en oikein vielä tiedä, mitä vaalien takia tulisi tehdä. Pyörittelen kuitenkin jo ehdokkaita mielessä. Oman firman nuorista tyypeistä Anna Mikkola ja Jussi Saramo ovat käyneet mielessä.

How things work

Poliittiset liikkeet toimivat hyvin vaalien alla

On erityisen viehättävää kun vaalien alla tulee kaikenlaisia kyselyjä eri alojen aktivisteilta, firmoilta ja yhdistyksiltä. Eivät ne tietenkään aina ole hauskoja ja välillä tulee myös vähemmän miellyttäviä lobbauskirjeitä, joihin vastaamalla "väärin" tulee perästä vittuilua. Tänään postilaatikostani löytyi ihan miellyttävä kysely.

Martti-Tapio Kuuskoski on kysellyt helsinkiläisiltä ehdokkailta kolme kysymystä liittyen metsien suojeluun ja lähidemokratiaan. Jälkimmäinen tuntui hyvältä, koska ajattelin, että tuo lähidemokratian tavoittelu on jotenkin epäseksikäs vaaliteema. Kyselyjen vastauksia julkaistaan Kaupunkimetsäliikkeen kuntavaalikyselyblogissa. Liikkeellä on oma poliittinen bloginsakin.

Tämmöiset vastaukset minulta sitten tuli:

> Kaupunkimetsäliikkeen kuntavaalikysymykset:
>
> 1) Helsingin kaupunkimetsät ovat ainutlaatuisia luonto- ja virkistysalueita,
> joita ei tulisi tuhota rakentamisella tai liian rajuilla
> "hoitotoimenpiteillä". Helsingin alueelta löytyy muuta rakennusmaata vielä
> kymmeniksi vuosiksi. Olisitko valtuutettuna valmis puolustamaan
> kaupunkimetsien suojelua?
Virkeässä kaupungissa on sekä tiheästi rakennettuja kerrostaloja että
laajoja rentoutumisalueita joko puistoina tai metsinä. Myllypuron,
Kontulan ja Vesalan metsät ovat jääneet itselleni mieleen ajoilta
jolloin asuin Kontulassa. Tämä tulisi ottaa huomioon myös silloin kun
kaavoitetaan Sipoosta Helsinkiin liitettyä osiota.

> 2) Kaupunkimetsäliikkeen tavoitteena on, että kaupunkimetsien suojelusta
> järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys. Äänestäjiltä kysyttäisiin,
> haluavatko he säilyttää Helsingin nykyiset kaupunkimetsät luonnonmukaisina
> ja rakentamattomina. Kannatatko Sinä kaupunkimetsäliikkeen
> kansanäänestysaloitetta? Perustele.
Neuvoa-antavat kansanäänestykset ovat ihan kivoja keinoja ilmaista
mielipidettä, mutta itse kannattaisin sitovia kansanäänestyksiä enkä
pelkästään metsien suojeluun liittyen vaan oikeastaan kaikesta.
Pitäisin viehättävänä, jos Suomessa olisi mahdollista järjestää
kansanäänestyksiä mistä tahansa asiasta, jolle löytyy riittävästi
tukea ihmisten keskuudessa. Valtakunnallista rajaa voitaisiin pitää
vaikka 10000:ssa nimessä, jotta vältyttäisiin "turhilta"
äänestyksiltä, mutta en halua kuitenkaan tuon kynnyksen rajaa lyödä
kiveen ainakaan tässä vaiheessa.
>
> 3) Kannatatko lähidemokratian vahvistamista? Pitäisikö
> kansalaisvaikuttamista helpottaa? Esimerkiksi neuvoa-antavan
> kansanäänestysaloitteen taakse on saatava 5 prosenttia äänioikeutetuista
> (mikä Helsingissä merkitsee noin 25 000
> allekirjoittajaa), jotta aloite otettaisiin valtuustossa edes käsittelyyn.
> Kommentoi nykyistä tilannetta.
Kuten edellisessä vastauksessa käy ilmi, niin omaan poliittiseen
agendaani kuuluu lähidemokratia. Unelma lähidemokratiasta on
sellainen, jossa kaikki ovat kaupunginvaltuutettuja. Jokainen askel ja
keino lisätä suoran demokratian välineitä nykyiseen järjestelmään on
pelkästään haluttavaa.

Terveisin
Jaakko Vasankari
Hesperiankatu 12 b 19
00100 Helsinki
044-9664659
jage.vasankari@gmail.com
www.jagenrenessanssi.blogspot.com

Polttava kysymys

Kansainvälinen Big ask -kampanja (suomessa Polttava kysymys)on Suomessakin ottanut omat askeleensa. Kauniit ihmiset kuten Leif Segerstram kertovat tässä videossa kampanjasta. Simo Frangenin hektinen hypintä ponnahtaa hyvin esille.

Ekakuudetta pärähtää

Tulevana sunnuntaina maailman tunnetuin lobbausryhmä eli Huolestuneet kansalaiset järjestävät mielenosoituksen ydinvoimaa vastaan ja päästövähennysten puolesta. Paikalla on tarkoitus tehdä suuri ihmisbanderolli, jossa lukee päästöt alas ilman ydinvoimaa.

Tutustukaa ekakuudetta.info-sivuihin. Käykää ilmoittautumassa myös messiin. Etukäteistieto on tärkeää sen takia, että järjestäjät pystyvät suunnittelemaan banderollia hieman etukäteen. Tähän mennessä rekisteröityneitä on tulossa reilut 400 jamppaa, mutta tuhat tyyppiä olisi niin siisti juttu, että käy sinäkin, hyvä huolestunut kansalainen, ilmoittautumassa ihmisbandikseen.

Orangit biodieseliä vastaan

Orangit kävivät kaksi päivää sitten kampanjoimassa biodieseliä vastaan. Greenpeacen mukaan ongelma on siinä, että Neste Oil kaataa sademetsää vastatakseen kasvavaan biodieselin kysyntään. Ongelma on siis se, että ympäristöpäissään on alettu lobbaamaan biopolttoainetta, jotta kasvihuonepäästöt vähenisivät. Tämän jälkeen on alettu kaatamaan lisää sademetsää, joka taas imee itseensä hiilidioksidia, jolloin haluttu lopputulos on eri. Enpä tosin tiedä, että miten haluttavaa ympäristön suojelu on Neste oilin näkökulmasta. Laitaoikeiston mielestä yritysten ainoa moraalinen vastuu on tuottaa voittoa sijoittajilleen.

Viikon kysymys vihreistä

Edellinen viikon kysymys koski kunniakkaasti vuoden 1918 tapahtumien nimitystä. Kyselyssä oli mahdollista antaa useita vaihtoehtoja. Eniten suosiota sai kuitenkin sisällissota 37 prosentin kannatuksella. Toiseksi tuli kansalaissota, joka sai 34 prosenttia kaikista äänistä. Jaettua kolmatta sijaa pitivät punakapina sekä "vuoden 1918 tapahtumat" 17 prosentilla. Jumbosija meni myöskin jakoon. Suomen valkoisen armeijan lihatiski sekä punainen terrori saivat molemmat kolme prosenttia äänistä. Yhteensä ääniä tuli 29, mikä on lähes 50-kertaa enemmän kuin tällä blogilla on normaalisti lukijoita.

Seuraava viikon kysymys käsittelee Vihreiden tarpeellisuutta. Kimmoke löytyy Vihreiden oleskelusta porvarihallituksessa sekä lähiaikoina tapahtunut toiminta valtuustossa. Porvarihallituksen kannatettaviksi saavutuksiksi voi tällä hetkellä laskea opintotuen ja ansaintarajojen noston. Ei sitä kuitenkaan viitsi sinivihreäksi kutsua. Vihreyden pitäisi liittyä jollain tavalla ekologiaan. Autoverotuksen alentaminen sadoilla miljoonilla euroilla ei ole se juttu, millä ansaitaan sinivihreä titteli. Saattaapi olla, että tämän parempaa yhdistelmää sinisen ja vihreyden yhdistelmällä ei saa.

Helsingin kaupunginvaltuustossa kuitenkin tehtiin semmoisia päätöksiä, että ei edes hallitustyön pitäisi sitoa noin käsiä. Hyväksytyt päätökset itsessään eivät ole huonoja, vaikka ei nyt mitenkään kovin raflaaviakaan. Ihmiset voivat jatkossa esimerkiksi saada asuntokohtaisesti tietää, paljonko lämpöä tai vettä he ovat kuluttaneet. Jahka järjestelmä valmistuu, niin se on varmasti huima parannus nykyisiin mittauslaitteisiin. Hyväksymättä jäi sellaisia epävihreitä asioita kuten hiilivoimasta luopuminen vuoteen 2050 mennessä sekä lisäydinvoimasta kieltäytyminen. Aluksi demarit menivät lakkauttamaan varallisuusveron ja sitten vihreät äänestelevät hiilivoiman puolesta. Toivottavasti vihreät on saanut edes jonkin hyvän diilin tuolla äänestämisellä. Kaipa se valta sitten korruptoi oikeasti ja omat ohjelmatkin voidaan heittää roskakoriin.

Eli viikon kysymys on: Mihin vihreitä enää tarvitaan?

Ympäristö on ollut viikon tapetilla

Eilisessä Helsingin sanomien sunnuntaidebatissa J.P. Roos kirjoitti keinoista taistella Kiinailmiötä vastaan taistelemisesta. Pääidea oli siinä, että niin kauan kuin kuluttaja haluaa tuotteensa halvimmalla, niin kauan tuotteiden valmistus valuu sinne, missä ne tuotetaan halvimmalla. Tämä on väistämätöntä. Ainoastaan tulleilla ja erilaisilla tuilla voi tätä ilmiötä vastaan taistella.

J.P.Roosin yksinkertaistus tarkoittaisi sitä, että pitäisi ostaa aina kalleinta. Esimerkiksi Nokia valmistaa kalliita kännyköitä Salossa ja halpoja Kiinassa. Ympäristön J.P.Roos kytki tähän kapinaan yksinkertaisesti tuomalla logistiikan ympäristövaikutukset mukaan kuluttamisideologiaan.

Viime viikolla ympäristöjärjestö Dodo on esiintynyt hyvin mediassa. Tarjolla on ollut sekä sankarikuluttajan esittelyä että Megapolis2022:ta. Tapahtuman paino on etsiä ekologisesta kestävää elämäntapaa kaupunkilaisen näkökulmasta. Dodo aikookin haastamaan ihmiset muuttamaan elintapojaan kulutuksen lopettamisen sijaan. Tähänkin on joitain mahdollisuuksia esimerkiksi ostamalla käytettyjä tavaroita sekä myymällä itselle tarpeettomia tavaroita. Eikä pidä myöskään aliarvioida immateriaalista kulutusta kuten palveluita ja tietotekniikkaa.

Jotta ympäristöagenda ei olisi saanut liian vähän huomiota antoivat norjalaiset vuoden Nobelin rauhanpalkintonsa YK:n ilmastopaneelille ja Al Gorelle. Ennen palkintoa Goren ilmastodokkari Epämiellyttävä totuus pääsi otsikoihin tieteellisillä epätarkkuuksilla. Nobelia ei kuitenkaan annettu hänen tieteellisistä ansioistaan vaan nimenomaan ympäristötietouden herättämisestä. Eri medioiden haastattelemat tiedemiehet ovatkin puhuneet epätarkkuuksista, mutta ovat silti pitäneet palkintoa ansaittuna. Paras perustelu olikin, että poliitikolta ei tule vaatia tieteellistä tarkkuutta. Se on tiedemiesten tehtävä. Poliitikoilla on oltava kuitenkin sen verran älliä, että ymmärtävät puhua ikävistäkin aiheista. Suomessakin ilmastonmuutosaktivisteista käytetään välillä epäkohteliasta haukkumasanaa, ilmastouskovaiset.

Minä en luotakaan tässä järkeen. Minä uskon, että ilmasto on olemassa, koska Jumala sanoo niin.

ps. Blogien toimintapäivää viettää nyt 15,000 blogia.

Blogien yhteisrintama

Ei synny oikeutta ilman keskustelua. Ei synny keskustelua ilman yhteistä rintamaa. 15. lokakuuta on kansainvälinen blogien toimintapäivä. Maanantaina on arviolta yli 12000 blogien kirjoittajaa ympäri maailmaa kirjoittamassa yhdestä aiheesta eli ympäristöstä. Nämä blogit tavoittavat yli 10 miljoonaa ihmistä päivittäin. Jos pidät blogia, ilmoittaudu mukaan täällä.

Nyt kaikki lukemaan ja tutustumaan ympäristöteemoihin. Aiheitahan riittää. Miten saada suomalaiset maanviljelijät lopettamaan Itämeren saastuttamisen (Suomi on saastuttaa asukasta kohden eniten Itämerta)? Onko Al Goren sähkölasku oikeaoppinen? Kuinka fiksu vaihtoehto on ydinvoima? Saako Jan-Erik Enestamia vielä kutsua ympäristörikolliseksi/-terroristiksi? Edes leikillään? Mitä hyötyä olisi ilmaisesta joukkoliikenteestä? Lentokoneverotus? Päästökauppa? Pyöräiletkö?

Tuossa on jo paljon ideoita alkuun pääsemikseksi. Joten käypä ilmoittamassa blogisi toimintapäivään niin kirjoitellaan maanantaina pelkästään ympäristöstä.

Luonnonvaroja velaksi

Hups, jokos ne luonnonvarata loppuivat. Loppuvuosi meneekin luontoa tuhotessa. Tämä päivä on se päivä, jolloin ihmiskunta on teoriassa käyttänyt kaikki ne luonnonvarat, jotka ehtivät uusiutua jälleen uudelleen käytettäväksi. Pointsit WWF:lle tämän esille tuomisesta.

Kalevala: Luonnonvaroja käytetään nyt luotolla

Ilmastonmuutos on ehkä totta

"Al Goren elokuva on tehnyt paljon rahaa, joten sen on pakko olla totta." Stephen Colbert report ja Ed Begley Jr.

Budjettiriihi alkaa

Vanhasen toinen hallitus aloitti eilen ensimmäisen budjettiriihensä. Samaan aikaan järjestettiin pienimuotoista mielenilmausta Säätytalon ulkopuolella. Kansan uutisten mukaan Yhteis- ja yksinhuoltajien liitto oli myös paikalla ihmettelemässä hallituksen sosiaalisuutta. "Liitto halusi muistuttaa siitä, että hallitus ottaa yksinhuoltajilta saman tien pois lupaamansa kymmenen euron lapsilisäkorotuksen päivähoito- ja muiden maksujen korotuksina" kirjoittaa Kansan uutisten toimittaja Tuula Kärki.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että hallitus joutuu hieman tarkastelemaan uudestan hallitusohjelmaansa. Helsingin sanomien toimittaja Hanna Kaarto käyttää kuvausta "repiminen" samassa yhteydessä. Hallitusohjelmassa luvatut 1,1 miljardin euron tuloveron kevennykset jäävät myöhemmäksi. Hyvä niin, sillä rahoja hallitus tarvitsee työllistämiseen, kuntien avustamiseen ja "tasa-arvotupon" toteuttamiseen, mistä jälkimmäiseen ei usko edes teemalla hallitukseen surfannut Kokoomus.

Alkoholiverotuksen nosto toteutuu näillä näkymin lähiaikoina. Tätä asiaa on kannatettu yli puoluerajojen aina opposition laitimmaisesta reunasta (Perussuomalaiset) aina hallituksen ytimeen (Keskusta) asti. Tällä kertaa valtiovarainministeriön virkamiehet voittivat maltisilla korotuksilla. Verotusta tältä osin korotetaan mahdollisesti uudestaan ensi vuonna.

Ympäristöverotuksen, eli ns. haittaverojen, painopisteet näyttävät siirtyvän entistä ekologisempaan suuntaan. Autojen verotuksessa siirrytään päästöpohjaisempaan haittaverotukseen siten, että hiilidioksidipäästöjen mukaan verotetaan.

Korkeakoulujen rahoituksen uusi hallitus hakee pyhältä hengeltä. Valtiovarainministeriö on ajatellut leikata 30 miljoonalla eurolla rahoitusta. Ammattikorkeakokoulut sekä yliopistot näkevät tulevaisuuden synkkänä. Hallitus on päättänyt toteuttaa mittavia uudistuksia korkeakoulukentällä, jotka nielevät vain lisää rahaa tulevaisuudessa, samalla rahahanoja suljetaan pikkuhiljaa. Valmistellaanko tässä korkeakoulujen myyntiä kokonaisuudessaan vai eikö sivistykselle riitä tukea enää?

Perintöverotukseen (syy, jonka takia monet kuolevat ihmiset muuttavat ulkomaille kevyemmin verotettaviksi) tehdään moninkertaisia tasonostoja. 20 000 euron alittavat perinnöt muuttuvat kokonaan verottomiksi. Tämä on niitä asioita, joista monet puolueet olivat yhtä mieltä, että jotain pitäisi tehdä. Kokoomuksen ja RKP:n ajaman täysverottomuuden ja Vasemmistoliiton maltillisen alimpien verorajojen noston väliltä on löytynyt siedettävä kompromissi. Hienointahan tietenkin olisi, jos perintöveron pystyisi hienovaraisemmin säätämään progressiiviseksi lähtien liikkeelle vaikka prosentista ja nostamalla veroastetta aina 50 prosenttiin asti liukumalla tasaisesti. Perintöveroon ei pidä kuitenkaan suhtautua kuin muihin ansiotuloihin. Eivät ihmiset kuitenkaan työkseen kuole (paitsi palvelu- ja hoiva-alalla). Pääomaverotuksen saaminen progressiivisen verotuksen piiriin oli nyt aivan liikaa toivottua. Edes pääomaveron kiristämisestä ei Vihreistä huolimatta ole kuulunut mitään.

Mitä taas tulee Matti Vanhasen "edellistä sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan hallitukseen", niin se on paskapuhetta, soinilaista tyhjäkäyntiä, jota Vanhanen ei pysty todistamaan vaikka haluaisi. Nykyinen hallitus ei ole tehnyt sen enempää tuloerojen kasvulle kuin edellinenkään.

Siitä kärsii teidän lapset

(via ekabini)

Ilmastonmuutosta vastaan

Tieteen kuvalehdessä on mielenkiintoinen artikkeli käsitellen ilmastonmuutosta. Nobelisti Paul Crutzen on kyllästynyt päättäjien munattomuuteen, ja ehdottaa, että ilmakehään ammuttaisiin 20 miljoonaa tonnia rikkiä, jotta lämpöä ei pääsisi ilmakehän lävitse. Rikki pitää ampua yli 15 kilometrin korkeuteen, jotta se ei tulisi sadevetenä alas. Kaiken lisäksi otsonikerros saattaa ohentua kyseisestä uskaliaasta tempusta, mutta rikin ampuminen voidaan lakkauttaa kumminkin tarpeen vaatiessa ja otsoni palautuisi suunnilleen normaaliksi vuodessa.

Muita ideoita oli raudan ymppääminen veteen, jolloin planktonin määrä alkaisi kasvaa ja se imisi vedestä hiilidioksidia, joka imeytyisi takaisin ilmasta veteen. Huonona puolena olisi tietenkin, että eläimet, jotka skruudaisivat planktonia, niin vapauttaisivat myöhemmin hiilidioksidin takaisin ilmaan.

Sairaan isoa aurinkopeiliä, kooltaan miljoonia neliökilometreja, on suunniteltu myös lähetettävän avaruuteen, sehän vasta halpaa onkin.

Kasvihuonepäästöjen määrää tulisi kuitenkin vähentää 60-80 prosenttia, tai muuten... Nykyisellä tahdilla maan keskilämpötilan on arvioitu nousevan kuusi astetta. Epävarmuutta on lähinnä siitä, että mitäs siitä sitten seuraa. Napajäätiköt sulaa, meren pinta nousee metrillä ja kuivuus tappaa miljoonia ihmisiä. Ilmastopakolaisten määrän on arvioitu nousevan 100 miljoonaan henkilöön.

Vittuilua: no, ei hätää. Kokoomus tarjoaa ydinvoimaa sekä tulevaisuuden innovaatioita, jotka tarjoavat loputtomasti energiaa ihmiskunnan tarpeisiin. Keskusta ja SDP vähän röhivät, mutta seuraavat perässä. Seuraavaan hallitukseen kaivataan yhtä selkärankaisia ihmisiä kuin Vihreät poistuessaan 5. ydinvoimalapäätöksen jälkeen. Mitä nyt Soininvaara vähän kiukutteli silloin, että hallituksesta ei tulisi lähteä näin kevein perustein.

Toivottavasti kahden kuukauden päästä vaaleissa valitaan selkärankaisia ihmisiä, joille ympäristö ja ihmiskunnan tulevaisuus merkitsee edes sen verran, että voi oman mahan unohtaa vähäksi aikaa.

technorati ilmastonmuutos, ilmasto, ympäristö, vihreät, sdp, keskusta, Osmo Soininvaara, lipposen toinen hallitus, Paul Crutzen, Tieteen kuvalehti, aurinkopeili, hiilidioksidi" rel="Tag">hiilidioksidi, plankton, tekniikka.

Ilmastonmuutosta vastaan

Tänään tempaistaan taas Rautatientorilla. Viime tiistaisen Nato-äänestyksen jälkeen olemme menossa tänään valistamaan ihmiskunnan parhaimmistoa kahden asteen riskistä.

Tiedote / Kutsu
7.9.2006
Vapaa julkaistavaksi heti


SÄÄENNUSTE VUODELLE 2050 POVAA KÄSISTÄ RIISTÄYTYNEITÄ SÄÄILMIÖITÄ

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää tänään Helsingissä
Euroopan säätiedotuksen 7. päivälle syyskuuta vuonna 2050. Ennusteita
luetaan Rautatientorilla kello 16.30 alkaen.

Tapahtumalla halutaan muistuttaa ihmisiä siitä, että nykyisen kulutuksen
ja luonnon tuhoamisen vauhdilla vuonna 2050 säätiedotteet sisältävät
Euroopassa uutisia hurrikaaneista, ilmastopakolaisista ja pandemioista.

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret pyytää jokaista mukaan ilmastonmuutoksen
vastaiseen työhön. Planeetan puolustamisen voi aloittaa vaikkapa oman
energiankulutuksen vähentämisestä.


Tapahtuma on osa Helsinki2006-verkoston toimintaa Suomen EU-
puheenjohtajuuskaudella.


Lisätiedot:
Minna Sumelius, p. 050 355 7008

www.helsinki2006.net
www.vasemmistonuoret.fi