Hesarin vaalikone

Helsingin sanomien oma vaalikone on avattu jokin aika sitten. Hankalia kysymyksiä oli jonkin verran. Luulen, että jos olisin poliittisesti vähemmän valveutunut, olisin tiettyihin kysymyksiin vastannut huomattavasti populistisemmin. Edellisissä EU-vaaleissa taisin saada vaalikoneista aika usein ykköseksi Juhani Saarta ja Pekka Buttleria. Äänestin kuitenkin Jussi Saramoa. Nyt hän näyttää olevan Hesarin vaalikoneen ykkönen. Vielä on kuitenkin aikaa punnita omaa päätöstä.

Ennen vaalikoneen täyttöä, olin ottanut jo harkintaan Jussi Saramon lisäksi Anna Mikkolan ja Aino-Kaisa Pekosen. Jostain kumman syystä olen leikitellyt ajatuksella äänestää Johanna Korhosta, mutta äänen antaminen Keskustalle tuntuu hieman nihkeältä. Anna Mikkolalle olin jo harkinnut tekeväni jotain vaalityötäkin. Pari viikkoa ennen vaaleja pitäisi jalkautuakin tuonne kadulle ja silloin olisi mielekästä, jos olisi oma ehdokas mielessä, jonka puolesta voisi lobata Suomessa asuvia EU:n kansalaisia.

10 sopivinta ehdokasta

1. 116 Saramo Jussi VAS 253
2. 103 Ismail Atik VAS 237
3. 69 Leander Esther SKP 231
4. 112 Puhakka Sirpa VAS 217
5. 109 Mikkola Anna VAS 209
6. 156 Reinikka Sami KESK 207
7. 145 Isoaho Juha KESK 203
8. 169 Kiljunen Kimmo SD 199
9. 140 Torvalds Nils R 199
10.107 Lapintie Annika VAS 183

10 epäsopivinta ehdokasta

165. 53 Pöntinen Kai KOK -148
166. 242 Sulkakoski Liisa SULKAKOSKI -155
167. 162 al Chibib Ahmed SD -155
168. 225 Bergh Flemming VIHR -158
169. 14 Parkkinen Tiina KÖYH -159
170. 106 Kärkkäinen Jukka VAS -170
171. 9 Mether Christer KÖYH -177
172. 13 Palonen Leena KÖYH -181
173. 55 Sarvamaa Petri KOK -204
174. 160 Tornberg Helena KESK -216

Vaalikone tarjosi myös puolueiden toplistan. Laitavasemmistossa näytetään menevän. Odotin kyllä SDP:n saavan korkeamman sijan kuin Keskusta. Ehdokkaitten ohjelmia tulee kylläkin hieman analysoida ennen vaaleja. Varsinkin tulisi etsiä syitä sille, miksi Keskustan ehdokkaat näyttävät olevan vaalikoneen perusteella lähempänä minun poliittisia mielipiteitäni.

1 VAS 105 17
2 SKP 105 18
3 STP 99 7
4 VIHR 41 17
5 IPU 34 16
6 KESK 31 13
7 SD 10 16
8 PS 7 10
9 SEN -8 1
10 R -9 19
11 KD -12 6
12 KÖYH -30 15
13 KOK -55 18
14 SULKAKOSKI -155

1

Eu tulee, oletko valmis?

Tänä kesänä pidetään Eu:n vaalit, joissa Suomesta valitaan 20 henkilöä edustamaan Suomen periferiaa. Myös 26:ssa toisessa maassa pidetään vaalit, joista tulee x määrä edustajia. Ajatuksieni pitäisi siirtyä jo kohti noita vaaleja vaikka päässäni on enemmän kysymysmerkkejä kuin vastauksia. Mikä esimerkiksi tämä EU on? Ylikansallista järjestelmää voisi parhaiten luonnehtia kutsumalla sitä talousliitoksi, jota se on alunperin ehkä ollutkin. Nykyisin Eu:ssa käydään myös monia periaatteellisia vääntöjä ihmisoikeuksista, vapauksista ja ympäristöstä.

Mutta silti Eu on vain talousliitto. Samaan aikaan kun valtiot ja yritykset tappelevat tavaroiden liikuttamisen vapaudesta menestyksekkäästi, niin Euroopan unionissa ihmisten liikkuvuutta säädelleen edelleen jopa ihmisoikeuksia loukkaavalla tavalla. Syntyperä saattaa olla syy useissa Euroopan unionin maissa laittaa ihminen vankilaan. Tämä tosiasia piilotetaan usein hallinnollisen kielen taakse: vankila on vastaanottokeskus ja ihmisten liikkumisen rajoittaminen on laitonta maahanmuuttoa.

Eu:ssa valmistellaan myös direktiivejä, jotka kävelevät tai pannaan kävelemään ihmisten yksityisyyden yli. Suomessa tehdään paljon tyhmiä lakeja, joita perustellaan Eu:n direktiiveillä vaikka Euroopan unioni ei oikeasti vaadi, että arviolta 300-700 tuhannen ihmisen tuottoa tavoittelematon harrastus kriminalisoidaan (Lex Karpela). Luku on muistinvarainen ja perustuu näkemiini lukuihin, joita on tuotu esille piraattiliiton ja Effin raporteissa.

Jotta Euroopan unionia ei nähtäisi vain Esko Seppästä lainatakseni Eurostoliittona, jossa ihmiset joutuvat pienilukuisen eliitin elämäntavan mahdollistajina elämään jatkuvan kontrollin ja sorron alla, olisi tuotava myös niitä positiivisiakin puolia, joita Eu:ssa edistetään.

On ilmeisen totta, että yrityselämä saa lobattua paljon enemmän Eu:n parlamentaarikkoja kuin kansalaisjärjestöt tai "pienet ihmiset". Tästä huolimatta Eu:ssakin on asetettu tavoitteita ympäristön ja ihmisen suojelemiseksi. Eu:ssa on taisteltu pitkään WTO:ta vastaan, jotta tietyistä kehitysmaista voitaisiin tuoda tulleitta tai madalletuin tullein hyödykkeitä, joiden vienti auttaa tiettyjä maita kehittämään talouksiaan. Eu:ssa on tehty tavoiteohjelmia päästöjen vähentämiseksi piskuisen Suomen vastustuksesta huolimatta. Myöskin kansainvälisiä minimityöehtoja on lobattu vähemmän menestyksekkäästi Eu:ssa. Mutta kaikki nämä pienet, talouteenkin liittyvät, yritykset tehdä maailmasta parempaa paikkaa EU:n kautta on tavoittelemisen arvoisia.

Tässä vaiheessa en oikein vielä tiedä, mitä vaalien takia tulisi tehdä. Pyörittelen kuitenkin jo ehdokkaita mielessä. Oman firman nuorista tyypeistä Anna Mikkola ja Jussi Saramo ovat käyneet mielessä.

EU selväksi

Jos Eu olisi henkilö, niin häntä varmaan pidettäisiin juoppona. Euroopan unionin politiikkaa (eli mitä sillä tehdään ja tulisi tehdä) käsittelee Anna Mikkola tuoreessa blogissaan.

Tarkoituksena on tietenkin paljastaa kaikki salaliitot (ja toimia jonkinlaisena motiivina harjoittaa kirjoittamista).