Smurffit liikkeellä

Eilen järjestettiin Helsingissä jo toinen tempaus maksuttoman joukkoliikenteen puolesta. Valtamedian mukaan noin 50 henkeä matkusti metrolla itään ja takaisin pummilla sekä keskustelivat matkustajien kanssa maksuttoman joukkoliikenteen eduista ja käytännön järjestelyistä. Yksi keino olisi nostaa kunnallisveroprosentti 1,25 prosenttia ylöspäin, mikä kattaisi tällä hetkellä lipputuloista tulevat 140 miljoonaa euroa. Veroprosentin maltillisemman noston tueksi voidaan ottaa käyttöön myös ruuhkamaksut tai kohdistaa kaupungin budjettia uudestaan. Helsingin liikelaitokset tuottavat kuitenkin kaupungin budjettiin ylijäämää semmoiset 360 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä puolet kattaisi maksuttoman joukkoliikenteen.

Maksuton joukkoliikenne on kannatettava paristakin syystä. Liikkuminen on välttämättömyys siinä mielessä, että mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan on riippuvaisia liikkumisesta. Suurin osa töistä, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan järjestäminen, sivistyspalvelut, sosiaalisten verkostojen huolto (kavereiden tapaaminen) ja helsinkiläinen yöelämä tarvitsevat kaikki liikettä, joka on ekologisinta hoitaa joukkoliikenteen keinoin.

Ruuhkamaksujen kannatus kasvaa

Helsingin sanomat raportoi tänään, että jo enemmistö helsinkiläisistä, tiehallinnon ja YTV:n tekemän selvityksen mukaan, kannattaa henkilöautoliikenteen rajoittamista ja säätelemistä. Ruuhkamaksuja kannattaville puolueille (sdp, vihreät, vas, skp) tämä voi tarkoittaa hyvää. Tästä on tulossa kuitenkin vaalien yksi suurimmista kysymyksistä. Tähän linkittyy myös maksuton joukkoliikenne, joka on tietojeni mukaan usealle punavihreälle ehdokkaalle erittäin tärkeä vaaliteema. Helsingin Vasemmistoliitolle tämä tulee todennäköisesti vaaliohjelmaan. Ainakin sinne tulee kirjattua joukkoliikenteen tarriffituen nostaminen.

General intellectin tuottamassa Vasemmisto etsii työtä -kirjassa maksutonta joukkoliikennettä pidetään kaikkien perusoikeutena. Maksutonta joukkoliikennettä lähestytään ns. "kolmannen sektorin" kautta. Kolmas sektori on kirjan mukaan uuden organisoitumisen muotoja, uuden työn synty ja kapitalistisen tuotantotalouden ulkopuolinen alue, josta on mahdollisesti tulossa kapitalistisen talouskasvun renki. Vaatimukseen sisältyy ajatukset perustulosta ja vapaasta liikkuvuudesta. Maksuton joukkoliikenne linkittyy taas vapaaseen liikkuvuuteen pienemmässä mittakaavassa. Vaikka vapaan liikkuvuuden poliittisena tavoitteena onkin maailma, jossa ihmiset saisivat liikkua vapaasti yli rajojen, on myös maksuton joukkoliikenne samaa asiaa. Kaikki osallistuvat kaupungin elämysten tuottamiseen, joten kaikkien tulisi saada vapaasti myös liikkua tuloistaan riippumatta.

Joukkoliikennettä ja yksityisautoilua

Jaahas, että yksityisautoilun kasvu hidastaa joukkoliikennettä. Näin raportoi Helsingin sanomat viikonloppuna. Lääkkeiksi tarjotaan uusia bussikaistoja, satelliittipaikannukseen perustuvia ruuhkamaksuja ja liikennevaloetuutta. Täysin kannatettavia vaihtoehtoja. Joukosta tosin unohtui joukkoliikenteen muuttaminen maksuttomaksi.

Huonoja ehdotuksia on myös yhtä paljon, kuten useiden raitiovaunu- ja bussilinjojen muuttaminen tai lopettaminen toisten, ei ehkä niin käytännöllisten linjojen tieltä. Raitiovaunuseitsemän reitin siirtäminen menemään Töölön lävitse ei ehkä ole se pasilalaisten mielestä mukavin tapa päästä keskustaan.

Lehti: Pajunen vaatii Helsingille toisen lentokentän

Helsingin Sanomat julkaisi eilen uutisen, jonka mukaan Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen tahtoisi Helsinkiin toisen lentokentän. Ajatuksena olisi lopettaa Malmin lentokenttä, jotta alueelle saataisiin uusia asuntoja. Malmiin on arveltu tätä kautta saatavan 10 000 uutta asuntoa.

Pajusen mukaan uusi kenttä voitaisiin rakentaa vaikkapa Porvooseen. Pajunen ei kuitenkaan kerro miksi Helsinki-Vantaan lentokenttä ei riitä tyydyttämään Helsingin tarpeita, ja miksi Helsinki tarvitsee Porvooseen lentokentän. Pajunen tosin kertoo, että muissakin suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa on sellainen.

Se, että muissakin kaupungeissa on kaksi lentokenttää on aika huono peruste, koska muissa kaupungeissa nyt saattaa olla mitä tahansa. Purkan popsiminen julkisesti on Singaporessa kielletty. Lontoossa poliisi saattaa ampua syyttömiä ihmisiä "estääkseen" terrori-iskuja. Tukholmassa on otettu keskustan alueella käyttöön ruuhkamaksut.

Noissa kolmesta edellisestä esimerkistä yksi kelpaisi Helsinkiin, mutta ei sen takia, koska Tukholmallakin on sellaiset.

Helsingin sanomien juttu aiheesta

Ruuhkamaksuja Suomenkin kaupunkeihin

Ruotsissa tehdään monia hienoja asioita, vaikkakin nykyinen Ruotsin hallitus näyttääkin ottavan mallia Suomesta, kuten ottamalla jälleen käyttöön museoiden sisäänpääsymaksut. Tukholmassa väliaikaiseksi kokeiluksi tarkoitetut ruuhkamaksut ovat nyt siirtyneet pysyviksi kansanäänestyksen kautta. Helsingin sanomien mukaan Ruotsin tievirasto on kertonut tieliikenteen supistuneen 20 prosenttia.

Suomalaisissa kaupungeissa voitaisiin myös kokeilla ruuhkamaksuja Ruotsin mallin mukaisesti. Yksi tapa olisi nimenomaan hankkia maksuilla suora tuki kansalta ottamalla aluksi ruuhkamaksut koekäyttöön. Kokeilun aloittamisesta voitaisiin järjestää kunnallinen kansanäänestys 2-5 vuoden sisällä. Ruuhkamaksut vähentäisivät yksityistä autoilua, jolloin ilmanlaatu paranisi sekä yksityisautoilun tuottamat päästöt vähenisivät. Ruuhkamaksuilla voitaisiin osittain rahoittaa myös julkista liikennettä, jotta siitä tulisi houkuttelevampaa esimerkiksi nostamalla tariffitukea (jotta lippujen hinnat laskisivat), tai lisäämällä uusia linjoja kuten poikittaisliikenettä tai yövuorojen määrää.

Pääkaupunkiseudulla tehty kysely viime vuodelta näyttäisi viittavan, että helsinkiläiset olisivat valmiita kokeiluun. Espoolaiset taas vastustavat hanketta. Voisi siis epäillä, että Espoossa ei ole niin paljon joukkoliikenteen ystäviä kuin Helsingissä. Tähän toivottavasti saadaan muutos. Ehkäpä tuleva metrolinja kääntää espoolaistenkin enemmistön mielipiteet.