Kristillisdemokraatit ovat huolissaan museoiden uskonnollisuudesta

Espoon suomenkielinen opetuslautakunta päätti edellisessä kokouksessaan Helsingin sanomien mukaan, että oppilaat saavat mennä Helina Rautavaaran museoon ainoastaan vanhempiensa luvalla. Kokouksen pöytäkirja ei ole vielä saatavilla. Lupaa ehdotti kuitenkin Kristillisdemokraattien Leena Metsämäki, joka on huolissaan museon työpajoista, joissa tehdään alttareita ja uhreja. Katsomusaineita konsultoiva opettaja Marita Uittamo antoi lautakunnalle lausunnon, jossa hän kertoi, että "esineet ovat pyhiä kyseisiin uskontoihin kuuluville ihmisille."

Lautakunta äänesti asiassa tasan, joten puheenjohtaja Sanna Lauslahden (Kok.) ääni ratkaisi. Lauslahti perusteli Helsingin sanomien mukaan päätöstään sillä, että Suomessa asuu maahanmuuttajaperheitä, joissa saattaa olla uskonnolliset käsitykset tiukkoja. Näemmä myöskin lautakunnassa on ihmisiä, joiden uskonnolliset käsitykset ovat selvästi tiukkoja.

Pidän erittäin luontevana sitä, että ollaan kohteliaita ihmisille jopa erimielisyyksien vallitessa, mutta en nyt näe, että museossa käynti olisi sen enempää uskonnollista toimintaa kuin elokuvissa käyntikään. Paitsi, jos näkee uskonnon nimenomaan kulttimaisena toimintana. Kulttuurista voi irrottaa osia tarkasteltavaksi, mutta varmastikin uskonto tulee nähdä jonkinlaisena osana kulttuuria. Eikä espoolaisilla vanhemmilla ole mitään syytä pelätä, että heidän lapsensa luopuvat hyväksi havaitusta vakaumuksestaan nähdessään alttarin.

Ruuhkamaksuja Suomenkin kaupunkeihin

Ruotsissa tehdään monia hienoja asioita, vaikkakin nykyinen Ruotsin hallitus näyttääkin ottavan mallia Suomesta, kuten ottamalla jälleen käyttöön museoiden sisäänpääsymaksut. Tukholmassa väliaikaiseksi kokeiluksi tarkoitetut ruuhkamaksut ovat nyt siirtyneet pysyviksi kansanäänestyksen kautta. Helsingin sanomien mukaan Ruotsin tievirasto on kertonut tieliikenteen supistuneen 20 prosenttia.

Suomalaisissa kaupungeissa voitaisiin myös kokeilla ruuhkamaksuja Ruotsin mallin mukaisesti. Yksi tapa olisi nimenomaan hankkia maksuilla suora tuki kansalta ottamalla aluksi ruuhkamaksut koekäyttöön. Kokeilun aloittamisesta voitaisiin järjestää kunnallinen kansanäänestys 2-5 vuoden sisällä. Ruuhkamaksut vähentäisivät yksityistä autoilua, jolloin ilmanlaatu paranisi sekä yksityisautoilun tuottamat päästöt vähenisivät. Ruuhkamaksuilla voitaisiin osittain rahoittaa myös julkista liikennettä, jotta siitä tulisi houkuttelevampaa esimerkiksi nostamalla tariffitukea (jotta lippujen hinnat laskisivat), tai lisäämällä uusia linjoja kuten poikittaisliikenettä tai yövuorojen määrää.

Pääkaupunkiseudulla tehty kysely viime vuodelta näyttäisi viittavan, että helsinkiläiset olisivat valmiita kokeiluun. Espoolaiset taas vastustavat hanketta. Voisi siis epäillä, että Espoossa ei ole niin paljon joukkoliikenteen ystäviä kuin Helsingissä. Tähän toivottavasti saadaan muutos. Ehkäpä tuleva metrolinja kääntää espoolaistenkin enemmistön mielipiteet.