Jagen Guggenheim-selvitys

Olen tänään selvittänyt omasta toimeksiannostani Guggenheimiin liittyviä asioita. Lukiessani Paavo Arhinmäen tilaamaa selvitystä ehdin päästä kohtaan 3.2. kun olin lukenut Bilbaon nimen ainakin kaksi kertaa, ehkä jopa kolme kertaa. Sitten kävin Facebookissa toteamassa, että kaverilla olisi neljä kiloa kalapuikkoja noudettavissa ja niiden parasta ennen päiväys on huomenna.

Palattuani Arhinmäen pyynnöstä tehtyyn selvitykseen jouduin lukemaan kohdat 3.1. ja 3.2. uudestaan, koska unohdin osan asioista. Yksi niistä asioista oli, että Helsingin taidemuseo liitettäisiin kokonaisuudessaan osaksi Guggenheim-säätiön johtamaa museota, jolloin näyttelytoiminnan päätökset siirtyisivät kokonaisuudessaan Guggenheim-säätiölle valtuustolta. Sitten meninkin lukemaan Sakari Lehtomäen WWW-päiväkirjaa, jossa kerrottiin, että Pekka Haavistosta otettuja kuvia käsittelemällä saa näkyviin demoneita ja erityisesti Baphometin kuvia. Tosin muistan lukeneeni Umberto Econ Foucaultin heiluri -kirjasta, että Baphometista on vaikea saada kuvaa, koska temppeliherrat eivät olleet kovin tarkkoja kuvauksiensa kanssa. Tiedetään vain, että Baphometia kuvaava patsas oli osa temppeliherrojen rituaaleja.

Sitten selvityksestä käy ilmi, että Guggenheim ei edusta mitään poikkeuksellisen uutta suomalaiselle museokentälle. Mitä nyt siirretään Guggenheimin päätettäväksi mitä Helsingin taidemuseossa tehdään ja mahdollinen arkkitehtikilpailukin sisältyy jollakin tavalla Guggenheimin konsultoinnin piiriin. Tässä välissä pelasin sivusilmällä kahta Rayn tutustumisturnausta, joista toisesta putosin pois aluksi vastustajan paskan pelin takia ja sitten oman.

Tässä vaiheessa kaksi viikkoa sitten kehittämäni vastustava mielipide oli jo sen verran vahvistunut, että ajattelin katsoa pitkästä aikaa Team America -elokuvan ja syödä samalla hieman sipsejä.


Tämä selvitys on vapaasti ostettavissa sadasosan hinnalla Guggenheim säätiön tekemästä selvityksestä eli 20 000 eurolla. Selvitys kannattaa ostaa nyt, koska mahdollisesti jokin toinen pohjoismainen kaupunki saattaa ostaa sen, jos se ei Helsingille kelpaa. En voi tässä mainita mitään nimiä, mutta ottajia minun mukaani riittää.

Lista tulevista maksuista

Piraattituotteiden takavarikot ovat lisääntyneet Eu:n rajoilla, kertoo Helsingin sanomat. Hesarissa myös esitellään kulttuuriministeri Arhinmäen näkemyksiä opetusvirastossa valmistellusta lainsäädännöstä.

Digibokseista, kaseteista, cd-levyistä tilitetään ostettaessa myös hieman rahaa teostolle, joka mielivaltaisesti sitten jakelee näitä rahoja sinne sun tänne. Omatoimisesti teosto on muutellut ravintoloiden maksamia hintoja, vaatinut takseilta teostomaksuja (asiakaspalvelusta), joten lienee syytä miettiä uusia tapoja kerätä varoja yksityisille yrityksille.

Lienee ilmeistä, että osa Eu:n rajoilla takavarikoiduista piraattituotteista ovat olleet laatikoissa, matkalaukuissa, repuissa ja muissa vastaavissa kuljetusvälineissä. Siksi on syytä esitellä lyhyt ja vaatimaton listani tuotteista, joista Teosto voisi kerätä massia itselleen:
- Autot
- Matkalaukut
- Reput
- Muovipussit
- laivat
- lentokoneet
- kirjahyllyt
- jääkaapit
- pöydät
- pahvilaatikot
- muuttolaatikot
- Kiinteistöt, joihin on mahdollista varastoida piraattimateriaalia

Listaa voi jokainen jatkaa omalla tavallaan. Selväähän on, että listassa mainittuihin tuotteisiin on välittömästi sisällytettävä jonkinlainen piraattimaksu, jotta taiteilijat eivät kuole nälkään eikä maailmanlaajuinen teollisuus vajoa kivikauteen verrattavaan lamaan.

Kulttuurirahaston haut ovat päättyneet

Tämä viikko on ollut varmasti taiteilijoille yksi hajottavimmista viikoista vuoden aikana. Suomen kulttuurirahaston hakemukset on nimittäin pitänyt postittaa perjantaina. Epäilen, että joka toinen tai kolmas ammattimainen taiteilija on pyöritellyt isoa liutaa papereita hermostuksissaan pöydillään ja lattioillaan.

Oma osuuteni tästä rumbasta ei ollut henkilökohtaisia apurahoja hakiessa vaan erään kulttuuriyhdistyksen paino- ja galleriatoimintaa varten. Sinänsä yksinkertaiset kolmesivuiset hakemukset täyttyy helposti, kun tiedetään mitä varten hankitaan avustuksia ja paljonko arvioidaan kustannuksiksi. Homma muuttuu hankalaksi vasta kun aletaan vaatimaan edellisen kolmen vuoden aikana tulleita avustuksia. Taiteilijayhdistys Kiila on, kovasta rahankulutuksestaan johtuen, tällä saralla varmaan yksi aktiivisimmista järjestöistä. Sanon tämän ihan mututuntumalla siltä varalta, että Kirjailijaliitto kävisi niskaan ja väittäisi, että he hakevat vielä enemmän avustuksia.

Toista vuotta Kiilan sihteerinä ei ole kuitenkaan helppoa. Vaikkakin järjestön toiminta on ollut siedettävän hyvin dokumentointua, niin arkistoinnissa olisi hieman toivomisen varaan. Jatkossa pitää tietenkin katsoa itseä peiliin, mutta oli aikamoinen työ etsiä papereitten joukosta kaikki avustukset joita on haettu ja joita on myönnetty. Varmaankin joku avustus on jäänyt mainitsematta, mutta jotain ehkä kertoo kuitenkin työtaakasta se, että Kiila on edellisen kolmen vuoden aikana saanut avustuksia kymmenientuhansien eurojen edestä kymmeniltä eri järjestöiltä. Tila loppui kesken Kulttuurirahaston hakemusta täyttäessä. Tulipahan kuitenkin mainittua ainakin ne isoimmat.

Olisi kuitenkin surullista, jos Kulttuurirahaston hakemukset hylättäisiin sen takia, että ei ole mainittu vuodelta 2005 saatua 500 euron avustusta esittävään säveltaiteeseen.

Lopuksi haluaisin kiittää kaikkia taiteilijoita ja tuottajia, jotka ovat saaneet hakemukset täytettyä ja lähetettyä. Erityisesti haluaisin kiittää heitä, jotka ovat omin käsin ja hartiavoimin tehneet työtä hakemustensa eteen. Haluaisin kiittää myös postilaitosta ja sen satoja työntekijöitä, jotka ovat toimittamassa näitä hakemuksia Maneesikadulle.

Kiila järjestää Viro-teemaisen klubin

Kiilalla on taas tulossa happeninkia toisen perään. Ensimmäisenä on Kiilaklubi, sitten on Vuoden Kiila -tunnustuksen jakaminen samalla viikolla sekä jouluksi vielä Itsenäisyyspäivän matinea.

Kiila ry järjestää Viro-teemaisen klubi-illan Club Libertéssä 4.11.2008 yhdessä ViroRock ry:n kanssa. Klubilla veivaa legendaarisen punkfolkrock-pumpun,Vennaskondan, tuhkasta noussut The Flowers Of Romance. Lisäksi Tõnu Trubetsky ja Lauri Leis esittelevät toimittamansa Viron punkliikkeestä kertovan historiikin


Mitä: Kiilaklubi

Paikka: Club Liberté
Kolmas Linja 34, Helsinki

Aika: Tiistai 4.11.2008 kello 21:00 alkaen

Esiintymässä: The Flowers of Romance (est). Lisäksi Tõnu Trubetsky ja Lauri Leis esittelevät toimittamansa Viron punkliikkeestä kertovan historiikin

Sisäänpääsy: 5 €, Libertén narikka 2,50 €


Lisätietoja:

Kalle Niinikangas
Puhelin: 040-5922446

Kulttuurintappajat uhkailevat Helsinkiä (hieno otsikko vai mitä?)

Harjun nuorisotalo on lakkauttamisuhan alla, koska kaupunki on hankkinut uuden, ison ja hienon nuorisotalon ja Harju olisi siinä liian lähellä. Adressi on kiertänyt nettiä ja nuorisotalon lopettamista vastustavassa facebook-ryhmässä on sellaiset vaatimattomat 850 henkilöä. Vastaava nettiadressi on jo kerännyt yli tuhat nimeä. Harjun nuorisotalon bändikämpille ei kuitenkaan ole luvassa mitään uutta paikkaa vaan ainoa peruste kyseiselle operaatiolle on sen läheisyys suhteessa uuteen nuorisotaloon. Minä kävin siellä treenamaassa Munkkiniemestä ja Kontulasta asti, joten ei se etäisyyskään ollut este.

Nyt kuitenkin on käynyt ilmi, että myös Munkkiniemen nuorisotalo saatetaan lakkauttaa. Tässä ei ole mitään järkeä enää. Munkkiniemessä on toiminut studio, mutta sitäkään ei haluta ylläpitää. Omasta mielestäni juuri tämmöisissä paikoissa syntyy niitä bändejä, jotka tulevat tulevaisuudessakin viihdyttämään meitä, antamaan meille tekosyyn lähteä ulos kodeistamme.

Munkkiniemen nuorisotaloa ei saa lakkauttaa

Melkein koko päivä on mennyt kohtuullisen hyväntuulisena, mutta taas tämmöisiä joutuu kuulemaan. Lokakuun 5.päivä pidetään mielenosoitus, jossa vaaditaan lisää fyffeä nuorisotoimintaan. Paikkana on senaatintori, joten sinne vaatimaan lisää veroja ja asiallisempaa toimintaa kaupungilta.

Suomalaisen humalan eri vaiheet

Ruotsalainen näkemys. Todennäköisesti monella on ollut viikonloppuna mahdollista todentaa tämä.

Culture strikes back

(via Populaari via Maalainen via Sedis)

Kapallinen kirsikoita ehdottaa kulttuuriblogien tilaamista blogilistan kautta:

KYLTTYYRIN VASTAISKU!Mitä on se kulttuuri! Ota selvää.
>> Tilaa kulttuuriblogeja Blogilistalta. <<
>> Valitse kulttuuriblogeja suosikiksi Blogispotissa. <<
Se on kulttuuriteko.
[Kopsaa tämä viesti omaan blogiisi, levitä sanaa ja tee tilaamalla tilaa kulttuurille.]

Pelastakaa ammattikorkeat

Oletko juuri täysikäinen, juuri lukiosta tai ammattikoulusta valmistunut? Tai oletko jo neljäkymmentä ja kohdannut lasikattosi? Kuunteletko rock'n'rollia? Onko kaikki muu paskaa? Onko reaktiosi taiteen pintapuoliseen tuntemiseen välinpitämätön? Onko sinusta kaikki modernit tanssijat epäonnistujia, jotka eivät ole päässeet balettitanssijoiksi? Oletko vasemmistolainen, mutta et koskaan äänestä vasemmistolaisia puolueita? Oletko suvaitsevainen, mutta et voi hyväksyä maahanmuuttoa? Onko kirjojen lukeminen ajan tuhlausta? Tiesitkö, että elämän voi "suorittaa" tietämättä välttämättä mitään?

Jos vastasit useampaan kysymykseen kyllä, niin ryhdy kulttuurituottajaksi. Suomalaiseen kulttuurituottajakoulutukseen valikoituu erilaisia ihmisiä kuin muille aloille. Heillä saattaa olla jo valmiiksi niin laaja elämänkokemus, että opiskelu menee kuin Kekkonen läpi vaaleista. Jos et tiedä, kuka Kekkonen oli, niin ei sillä ole niin väliä. Kulttuurituottajaksi voit opiskella pääkaupunkiseudulla mm. Stadiassa sekä Humakissa . Kouluihin haetaan valtakunnallisen yhteishaun kautta, joka alkaa 3.3.2008 ja kestää 20.3.2008. Varmista koulujen pääsyvaatimukset sekä mahdolliset ennakkotehtävät. Ennakkotehtävät ovat yksilöllisiä ja niillä saattaa olla eri palautuspäivä kuin yhteishaulla. Huomioi, tämä siis hakemuksessasi.

disclaimer: Kulttuurituottajan koulutus on tarpeellinen koulutusohjelma, mutta alalle saatetaan tuottaa liikaa tekijöitä, tai sitten koulupaikkojen viestinnässä on isoja ongelmia. Olisi varmastikin kaikkien etu, jos kulttuurituottajiksi valikoituisi sellaisia opiskelijoita, jotka tietävät, mitä opiskelevat.

Vasemmistoliiton kulttuuripoliittinen työryhmä aloittaa

Tänään aloittaa Vasemmistoliiton kulttuuripoliittinen työryhmä järjestäytymisensa Eduskunnan viereisessä majatalossa, joka on ristitty "Lisärakennukseksi". Tämän hienon nimen keksijää ei ole koirista huolimatta ikinä saavutettu.

Työryhmän toimintaa ei ole mitenkään rajoitettu toiminnaltaan tai kokoonpanoltaan. Tänään on käsittelyssä tekijänoikeudet, tatusotu, budjetti (kulttuuri?), työtilat ja muut esille tulevat asiat. Tekijänoikeudet ollessa jo listalla sitä ei tarvitse esittää erikseen. Luulen, että tärkeimmäksi asiaksi tässä muodostaa se, miten voidaan sovittaa kolme asiaa eli taiteilijan toimeentulo, vapaa tiedonvälitys ja oikeus sivistykseen toisiinsa. Nykyinen lainsäädäntö takaa yrityksille hyvän mahdollisuuden peloitella tietotekniikan käyttäjiä. Surkeat kuvaväärennökset sekä epätasaisesti syytetyn penkille joutuvat ihmiset kertovat siitä, että laki ei ole kaikille sama ja lakia tulkitaankin varoittavan esimerkin kautta tällä hetkellä.

Tuntuisihan hieman vaikealta kuvitella, että meidän oikeusjärjestelmä kestäisi kuusinumeroisen epäiltyjen listan käsittelyn vuosittain. Koska niin moni rikkoo lakia, joka kieltää kopioimasta ja esittämästä taidetta ja kirjallisuutta, on haettava umpimähkäisesti esimerkkejä, että rapsut tulee ja linnaa perästä, jos jatkatte vielä.

Kansanedustajia on huijattu tekijänoikeuksien valvontajärjestöjen ja suuryritysten näkökulmasta kuvittelemaan, että kaupallinen toiminta väärennösten ja kopioiden kanssa on sama asia kuin musiikin nauhoittaminen internetistä, televisioista, radiosta tai formaatista toiseen olisi sama asia. Ainoastaan ensimmäinen on sitä, mitä voisi varkaudeksi kutsua. Ansaintamielessä tehdään väärennöksiä ja myydään niitä eteenpäin. Jälkimmäisessä ihmiset sivistävät itseään. Ehkä tuo oli hienosti sanottu. Pornosta ei ole vieläkään tullut täysin hovikelpoista eikä sitä varmasti oteta yleissivistäväksi oppiaineeksi ainakaan minun elinaikana.

Julkisen tilan käsitteen avaaminenkin olisi tällä hetkellä tarpeellinen toimenpide Vasemmistoliitolle. Jos julkinen tila kapenee liikaa, niin Vasemmistoliittokin menettää viimeisen mahdollisuutensa toimia järjestönä kaduilla samalla tavalla kuin Vasemmistonuoret. Kulttuurin se liittyy sillä tavalla, että kenen näkökulmasta kulttuuripolitiikkaa tehdään. Demokraattisen kulttuuripolitiikan nimissä on vaadittava katuja ja seiniä vapaiksi. Ei saa olla olemassakaan niin tyhmää mielipidettä tai tapaa ilmaista itseään etteikö sille pitäisi järjestää mahdollisuus.

Muita ideoita en nyt keksi. Kokous alkaakin jo tunnin päästä, joten pitää lähteä jo suunnistamaan täältä Käpylästä päin.

Lisätietoja:
Vasemmistoliiton nykyinen kulttuuripoliittinen ohjelma.

Kiila asunnottomien yössä

Tänään vietetään Suomessa asunnottomien yötä. Helsingissä asunnottomien yötä vietetään Hakaniemen torilla. Taiteilijayhdistys Kiila aloittaa oman klubitoimintansa tänä yönä samassa paikassa. Tavallinen tariTeattKello 22.15 heti äärikuoron jälkeen Kiilan klubi esittelee neljä taideteosta. Ensimmäisenä runoilija Kalle Niinikangas lausuu omia sekä muiden asunnottomuuteen liittyviä runoja. Tämän jälkeen näytetään elokuva Sairauteni on kohtaloni vuodelta 1966. Elokuvan jälkeen teatteri Poleemi esittää Esityksen Jani Saxellin novelleista tehtävästä esityksestä. Klubin päättää Kaius Varjosen ohjaama ja Kalle Niinikankaan käsikirjoittama Tavallinen tarina.

Alunperin Kiila on perustettu monista syistä. Liian vasemmistolainen (kommunistinen) toiminta oli Suomessa kiellettyä 1930-luvulla ja esimerkiksi Kirjailijaliitto kieltäytyi ottamasta liian vasemmistolaisiksi tiedettyjä kirjailijoita jäsenikseen. Syrjinnän aika on ohi. Nykyään monet kiilalaiset kirjailijat ovat myös Kirjailijaliiton jäseniä. Mutta onko syrjintä sittenkään ohitse? Helsingissä asuu arviolta 5000 asunnotonta. Manslowin tarvehierarkiassa turvallisuus on katsottu tärkeimmäksi tarpeeksi. Siitä huolimatta kaupunki hakee mieluummin tilaa naapurikunnista omakotitaloja varten kuin rakentaisi vuokra-asuntoja tai asuntoloita. Golf-harrastukset ja mahdollisimman leveät autotiet ja tunnelitkin kävelevät katottomien ihmisten oikeuksien ylitse. Tänä iltana syrjityt lyövät kättä yhteen.

Kristillisdemokraatit ovat huolissaan museoiden uskonnollisuudesta

Espoon suomenkielinen opetuslautakunta päätti edellisessä kokouksessaan Helsingin sanomien mukaan, että oppilaat saavat mennä Helina Rautavaaran museoon ainoastaan vanhempiensa luvalla. Kokouksen pöytäkirja ei ole vielä saatavilla. Lupaa ehdotti kuitenkin Kristillisdemokraattien Leena Metsämäki, joka on huolissaan museon työpajoista, joissa tehdään alttareita ja uhreja. Katsomusaineita konsultoiva opettaja Marita Uittamo antoi lautakunnalle lausunnon, jossa hän kertoi, että "esineet ovat pyhiä kyseisiin uskontoihin kuuluville ihmisille."

Lautakunta äänesti asiassa tasan, joten puheenjohtaja Sanna Lauslahden (Kok.) ääni ratkaisi. Lauslahti perusteli Helsingin sanomien mukaan päätöstään sillä, että Suomessa asuu maahanmuuttajaperheitä, joissa saattaa olla uskonnolliset käsitykset tiukkoja. Näemmä myöskin lautakunnassa on ihmisiä, joiden uskonnolliset käsitykset ovat selvästi tiukkoja.

Pidän erittäin luontevana sitä, että ollaan kohteliaita ihmisille jopa erimielisyyksien vallitessa, mutta en nyt näe, että museossa käynti olisi sen enempää uskonnollista toimintaa kuin elokuvissa käyntikään. Paitsi, jos näkee uskonnon nimenomaan kulttimaisena toimintana. Kulttuurista voi irrottaa osia tarkasteltavaksi, mutta varmastikin uskonto tulee nähdä jonkinlaisena osana kulttuuria. Eikä espoolaisilla vanhemmilla ole mitään syytä pelätä, että heidän lapsensa luopuvat hyväksi havaitusta vakaumuksestaan nähdessään alttarin.

"Meidän kulttuurin" kritiikki

Megafoni on juuri julkaissut Eetu Virenin kirjoittaman artikkelin "Onko kulttuurieroja olemassa". Artikkeli esittelee Genovan yliopiston sosiologian opettajan kritiikkiä kulttuurikäsitteeseen. Keskeinen kritiikin kohde on Samuel Huntingtonin esittelemät teoriat kulttuurien yhteentörmäyksestä.

Huntington esittelee sanat "kulttuuri" ja "sivilisaatio" semmoisessa muodossa, että ne eivät ole selittäviä vaan selitettäviä. Kulttuurin ja sivilisation käsitteet ovat sen verran epämääräisiä käsitteitä, että ne helposti ymmärretään jonkinlaiseksi universaaliksi totuudeksi, vaikka kyseessä onkin poliittinen toiminta, jota yritetään verhota olemaan jotain muuta. Näin tapahtuu ainakin puhuessamme "meidän kulttuurista" ja "niiden kulttuurista".

Artikkelin kaukaisimmat esimerkit menevät 2000 vuoden päähän kreikkalaisten ja persialaisten väliseen sotaan. Historian kirjoituksessa on selitetty kreikkalaisten menestyksestä taistelua persialaisia vastaan kreikkalaisten yhtenäisessä kulttuurissa, jossa yhdistyttiin yhteistä vihollista vastaan. Vähän läheisempi esimerkki, jossa samalla tavalla selitetään kansallista yhtenäisyyttä on talvisodan henki. Aleksanteri Suuri ei kuitenkaan pyrkinyt alistamaan persialaisia vaan yhdistämään molemmat kansat, joilla olisi oma elitistinen valtarakennelmansa.

Artikkelissa yritetään löytää myös selitysmalleja sille, miksi Euroopan unionille tehdään perustuslakia ja miksi siinä on niin tärkeää määritellä eurooppalainen identiteetti "yhteisen kulttuurin tai arvojen kautta: kristinusko, rationaalisuus ja suvaitsevaisuus, Goethe ja Shakespeare, antiikin kulttuurin perintö."

Tekijänoikeuksista: taiteilijoiden riistolle loppu – faneille matskuu

Viime vuoden yksi kuumimmista perunoista oli tekijänoikeuslaki, josta ei tullut niinkään taitelijoiden suoja vaan isojen, monikansallisten yritysten sanelema paperi, johon kansanedustajien oli ”pakko” hypätä mukaan. Ainoa puolue, joka yksimielisesti vastusti lakia, oli Kristillisdemokraatit. Vasemmistoliittokaan ei ollut täysin yksimielinen vaikka äänestikin vain toiseksi vähiten väärin.

Mitä tekijänoikeudet on ja mitä niiden pitäisi olla? Tekijänoikeudet on oikeiston (kaverit, jotka haluaa lyödä hintalapun kaikelle) mielestä kauppatavaraa, jolla tehdään rahaa. Laki suojaa myös tekijää, ainakin jollain tasolla. Alkuperäisellä tekijällä on oikeus korvaukseen, jonka hän voi itse määritellä, jos ja kun hänen teostaan esitetään jollain tavalla.

Tekijänoikeuksien tulisi kuitenkin olla luovuttamattomat. Niiden käyttöön voidaan antaa oikeus toiselle, mutta tekijän ehdoilla. Minun mielestäni tekijänoikeuksia ei voi luopua edes väliaikaisesti. Jos laki tunnustaisi tämän, niin muusikot voisivat irti sanoa levytyssopimuksensa levy-yhtiöidensä kanssa milloin heitä vain huvittaisi. Tämmöinen tilanne toteutuisi tilanteessa, jossa taiteilija kokee tulevansa hyväksikäytetyksi. Jos tekijänoikeudet olisivat luovuttamattomat ja taiteilijoiden ”omaisuutta” kuolemaansa asti, mitä tapahtuisi?

Isot levy-yhtiöt kastelevat housunsa jo tällaisista ehdotuksista. Tämä kuitenkin johtaa siihen, että tekijät saavat heille kuuluvan korvauksen varsinaisesta työstään. Tämä tukisi osuuskuntatoimintaa eli toimintaa, jossa taiteilijat tekevät yhdessä taidetta ja edistävät taiteen asemaa yhdessä ilman turhia vastakkainasetteluja.

Nykyinen tekijänoikeuslaki on muutettava heikompien turvaksi. Kulttuurin tulee kuulua kaikille, ei pelkästään niille, joilla on varaa.

technorati tekijänoikeuslaki, Vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit, tekijänoikeudet, taide, politiikka

tagit: politiikka