Töissä aamuin ja öin

Viikko päättyy tähän päivään. En halua kovinkaan paljon kerskua, mutta onpa ollut taas kiireinen viikko, joka on sisältänyt normaalien töiden lisäksi elokuvan valmistelua, kuunnelman tekoa ja tapaamisia. Viimeisetkin hommelit ovat tainneet valmistua juuri hetki sitten. Tekisi mieli vielä kirjoittaa, mutta ei jaksa enää keskittyä. Tämänkin päivän pituudeksi tuli sellaiset 12 tuntia ja rapiat plus huonosti nukuttu yö. Tuleva tiistai näyttäisi olevan lähes vapaa, kun mukaan ei lasketa yhtä kokousta. Tämmöisten viikkojen jälkeen sitä miettii kesälomaa ihan eri tavalla kuin vain pelkkinä vapaapäivinä.

Viimeisenä tarjoilen kuitenkin viimeisimmän tiedotteen, jonka sain aikaiseksi:
"Kiilan kirjoitussarjassa julkaistiin maaliskuussa kirjailija Marja-Leena Mikkolan kirjoitus Myytti alkaa purkautua. Mikkola ottaa kirjoituksessaan kantaa Suomen osuuteen toisessa maailmansodassa. Kirjoituksen pohjana on Mikkolan viimeisin kirja menetetty lapsuus, jossa käsitellään Suomen roolia jatkosodassa.

”Miehitetyn alueen siviilit jaettiin ”suomenheimoisiin” ja ”vierasheimoisiin” eli ”kansallisiin” ja ”epäkansallisiin”. Erottelu oli niin ankara, että Petroskoin ainoaan lastensairaalaan otettiin hoidettavaksi vain suomenheimoisia, kun taas venäläiset pikkulapset saivat suurin joukoin menehtyä leirien alkeellisissa olosuhteissa. ”

Kun puhutaan toisesta maailmansodasta, voidaan sanoa, että vastakkain eivät olleet hyvä ja paha, vaan mieluummin vastakkain oli paha ja vähemmän paha.

Kiilan verkkosivujen kirjoitussarjassa seuraavaksi: Ville Hänninen."

Seitsemän sanaa

George Carlin on yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko. Huomaatteko miten koomikoista puhuttaessa pitää erikseen mainita, että hän on myös näyttelijä. Taiteilijayhdistys Kiilakin on määritelmällisesti kirjailijoiden ja taiteilijoiden yhdistys. George Carlin on myös kirjailija.

Carlin pidätettiin vuonna 1972 kun hän esitti kuuluisan monologin nimeltä "seven words you can't say on tv" (seitsemän sanaa, joita et voi käyttää televisiossa). Syynä oli rauhan rikkominen. Carlinin rutiiniin kuului hämmästellä syitä sanojen kieltämiseen. Myöhemmin, tarkemmin sanoen vuonna 1978, Yhdysvaltojen korkein oikeus äänesti sananvapaudesta ja päätyi ratkaisussaan puoltamaan kirosanojen kieltämisen radio-ohjelmissa aikoina, jolloin yleisössä saattaisi olla lapsia. Näihin seitsemään sanaan kuuluu motherfucker (äidinnussija), cocksucker (kyrvänimijä), tits (tissit!), shit (paska), piss (pissa), cunt (tussu, pillu) ja fuck (pillu, mutta myöskin verbi nussia). Mainittakoon, että Tampereen seuduilla tussu tarkoittaa tyhjää pyörän kumia.

Mutta kuvitelkaa, miten sanoja voidaan kieltää. Ehkä ne eivät ole säädyllisiä tai hyvää kielenkäyttöä julkisesti, mutta ne ovat silti vain sanoja. Väittäisin, että lastentarhassa oppii kaikki nämä sanat, vaikka niiden merkitys saattaisi jäädä epäselväksi. Nina Mikkonen saa käyttää tätäkin argumenttia omasta puolestani tulevaisuudessa.

Suomessa ei tämmöisiä rajoituksia ole, mutta miksi pitäisi olla. Rajoitukset sananvapauteen houkuttelee ihmisiä nimenomaan rikkomaan niitä. Itse en keksisi muita syitä sanojen käyttämiseen, kuin sen, että niiden käyttöä rajoitettaisiin. Tisseistä muuten sen verran, että se on yksi hauskimmista repliikeistä Studio Julmahuvissa.

Kiilan kirjoittussarjassa Antti Nylénia

Kiilan verkkosivuilla on julkaistu Antti Nylénin tuore essee "Esseestä ja rehellisyydestä". Antti Nylen on suomentaja ja esseisti, jonka vuonna 2007 julkaistu esikoisteos "Vihan ja katkeruuden esseet" voitti Kalevi Jäntin palkinnon. Kirjoitus on osa Kiilan julkaisemaa kirjoittusarjaa, jota toimittaa aforistikko Olli Hyvärinen.

Mielenosoitus Venäjällä tammikuussa murhattujen toimittajien muistoksi

Mielenosoitus Venäjällä tammikuussa murhattujen toimittajien muistoksi

järjestetään Helsingissä keskiviikkona 28.1.2009 klo 17

Moskovassa on kahden viime viikon aikana tapettu kolme Venäjän kansalaisyhteiskunnan toimijaa: ihmisoikeusasianajaja Stanislav Markelov ja toimittaja Anastasija Baburova sekä oppositioaktivisti Anton Stradymov. Helsingissä järjestetään mielenosoitus veritekojen aaltoa vastaan ja syyllisten saattamiseksi edesvastuuseen keskiviikkona 28. tammikuuta 2009 klo 17.00 Venäjän suurlähetystön edustalla, osoite Tehtaankatu 1. Mielenosoituksen järjestävät Amnesty Internationalin Suomen osasto, Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi, Suomen PEN, Suomen Rauhanpuolustajat sekä Kiila ry.

Vuosi 2009 on alkanut Venäjällä poliittisten ja ihmisoikeuksien kannalta synkkääkin synkemmin. Moskovan keskustassa ammuttiin 19. tammikuuta keskellä kirkasta päivää kadulle tunnettu ihmisoikeustapauksiin erikoistunut asianajaja Stanislav Markelov ja häntä Novaja gazeta -lehteen haastatellut toimittaja Anastasija Baburova. Markelov oli tulossa pitämästään tiedotustilaisuudesta Baburovan seurassa, kun heitä seurannut mies ampui molempia päähän. Veriteon häikäilemättömyys viittaa murhaajan olleen hyvin valmistautunut ammattilainen.

Toimittajien, asianajajien ja ihmisoikeuspuolustajien murhista on tullut yhä tavallisempia Venäjällä, eikä syyllisiä ole saatu oikeuteen. Tämä on omiaan synnyttämään rankaisemattomuuden ilmapiirin, jonka lopettamiseksi Helsingin mielenosoituksessa vaaditaan Venäjän viranomaisia tutkimaan murhat nopeasti ja perusteellisesti ja saattamaan syylliset oikeuden eteen. Enteet eivät lupaa hyvää: Kreml ei ole esittänyt edes surunvalitteluja murhien johdosta.

Stanislav Markelov oli Venäjän tunnetuimpia ihmisoikeuksiin erikoistuneita juristeja ja Kremlin politiikan näkyvä arvostelija. Hän ajoi lukuisia vallanpitäjien kannalta hankalia juttuja. Hän oli vuosien varrella edustanut mm. ihmisoikeusloukkauksista kärsineitä taetaeenejä (tai heidän eloonjääneitä sukulaisiaan), äärinationalistisen väkivallan uhreja sekä riippumattomia tiedotusvälineitä. Stanislav Markelov johti myös Laillisuusinstituuttia (Institut verhovenstva prava), jonka puitteissa joukko venäläisiä juristeja ajaa yhteiskunnallisesti merkittäviä oikeusjuttuja.

Juuri ennen kuolemaansa Markelov oli pitänyt tiedotustilaisuuden, jossa hän kritisoi murhasta tuomitun entisen everstin Juri Budanovin päästämistä ennenaikaisesti ehdonalaiseen vapauteen 15.1.2009 ja ilmoitti suunnittelevansa uuden oikeusjutun aloittamista tätä vastaan. Budanov tuomittiin vuonna 2003 kymmeneksi vuodeksi vankeuteen 18-vuotiaan taetaeenitytön Elza Kungajevan sieppaamisesta ja murhaamisesta maaliskuussa 2000. Raiskauksesta tuomiota ei sen sijaan tullut, vaikka ruumiinavauksessa löydettiin selviä merkkejä siitä. Markelov toimi kohutussa oikeusjutussa yhtenä Kungajevan omaisten asianajajista.

Yhdessä Markelovin kanssa ammuttu Anastasija Baburova oli 25-vuotias journalistiikan opiskelija ja vapaa toimittaja, joka oli kirjoittanut lokakuusta lähtien Novaja gazeta -lehteen. Baburova toimi aktiivisesti myös opposition Toinen Venäjä -liikkeessä. Hän oli viime aikoina kirjoittanut artikkeleita erityisesti fasististen liikkeiden uhkaavasta noususta Venäjällä. Baburovasta tuli neljäs tällä vuosikymmenellä tapettu Novaja gazetan toimittaja - tunnetuin heistä oli syksyllä 2006 ammuttu Anna Politkovskaja, jonka murhaoikeudenkäynti on käynnissä.

Samaan aikaan kuin suru-uutinen Markelovin ja Baburovan ampumisesta levisi Moskovassa tieto oppositioaktivisti Anton Stradymovin kuolemasta. 20-vuotias Stradymov kuului ääriliikkeenä kiellettyyn, Putinin-Medvedevin hallintoa kritisoivaan Kansallisbolaevistiseen puolueeseen. Hänet pahoinpideltiin raa’asti hengiltä Moskovassa aamuyöllä 14.1.2009, erityisesti pää oli hakattu lähes tunnistamattomaksi. Viranomaisilta kesti yli neljä päivää ilmoittaa kuolemasta uhrin omaisille ja tovereille, vaikka surmatulla oli henkilöpaperit tallella. Omaisuutta Stradymovilta ei tiettävästi anastettu, tappajasta tai tappajista ei ole tietoa.

Vuoden Kiila 2008 on Katariina Lillqvist

Tänään taiteilijayhdistys Kiila palkitsi Katariina Lillqvistin uran Kiila-palkinnolla, joka myönnetään merkittävästä urasta tai aikaansaannoksesta kulttuurin, taiteen ja yhteiskunnan saralla. Hauskoja otsikoita antoivat sekä Uusi Suomi (Homo-marski-animaation-Lillqvistille tunnustusta) että Iltalehti (Homo-Marskin tekijä palkittiin) .

Vuoden Kiila palkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena merkittävästä urasta tai aikaansaannoksesta taiteen, kulttuurin ja yhteiskuntaelämän alalla. Palkinto on vuodesta 1980 lähtien jaettu 27 kertaa. Palkittujen joukossa on muun muassa sellaisia merkittäviä suomalaisia taiteilijoita kuin kirjailija Rosa Liksom, teatteriohjaaja Kristian Smeds ja säveltäjä Kalevi Aho. Kiila-palkinto annetaan nyt vasta toista kertaa elokuvantekijälle. Vuonna 2003 Kiila-palkinnon saivat dokumenttielokuvantekijät Kanerva Cederström ja Kiti Luostarinen.

Vuoden 2008-Kiila-palkinto myönnetään Katariina Lillqvistille hänen merkittävästä työstään elokuvan ja radioteosten parissa. Lillqvistin keskittyminen nukkeanimaatioon on ollut rohkeata, ja hänen työnsä ovat Suomessa nostaneet alan arvostusta. Laajempikin yleisö on alkanut ymmärtää, ettei nukkeanimaatio ole vain lasten elokuvien ilmaisukeino, vaan sen avulla voidaan käsitellä mitä tahansa.

Lillqvistin työ elokuvien parissa on ollut monimuotoista. Hän on usein käsitellyt erilaisia kulttuureja ja ollut näin osaltaan lisännyt suvaitsevaisuutta. Esimerkiksi animaatiosarja "Mire Bala Kale Hin – tarinoita matkan takaa" vuosilta 2001-2003 käsitteli romanien elämää. Tänä päivänä, kun oikeistopopulismi nousee Euroopassa, Suomessakin, ja puhutaan yhä enemmän "linnake-Euroopasta", on tärkeää, että löytyy taiteilijoita, joiden töissä näkyvät suvaitsevaiset ja monikulttuuriset teemat.

Lillqvistin työt ovat usein olleet rohkean yhteiskunnallisia ja herättäneet särmikästä keskustelua. Lillqvist on tehnyt kaikkiaan 15 nukkeanimaatiota, dokumenttielokuvaa ja radiodokumenttia. Hänet on palkittu jo useasti kotimaisilla ja kansainvälisillä palkinnoilla, mm. kolmesti Tampereen elokuvajuhlilla, Berliinin elokuvajuhlien Hopeisella karhulla, Montrealin Film Festivalin erikoispalkinnolla, Telviksellä. Lillqvist on saanut myös Suomen valtion taidepalkinnon.

Tänä vuonna Lillqvistin nukkeanimaatio Uralin perhonen herätti kiivaan keskustelun marsalkka Mannerheimin seksuaalisesta suuntautumisesta ja sananvapauden rajoista Suomessa. Elokuvan viittaukset Mannerheimin homoseksuaalisuuteen ja marsalkan esiintyminen muun muassa korsetissa olivat liikaa piireille, jotka vaalivat Mannerheimista pronssiin valettua pysäytyskuvaa. Elokuvassa käsiteltiin vaikuttavasti myös valkoisten toimeenpanemaa joukkomurhaa Tampereen taistelun jälkeen vuonna 1918. Uralin perhonen avasi mahdollisuuksia keskustella suvaitsevaisuudesta ja kansallisesta historiankirjoituksesta uudella tavalla. Elokuvan esteettiset ansiot ovat myös moninaiset.

Lisätiedot
Jaakko Vasankari
Kiilan sihteeri
044-9664659
jage.vasankari@gmail.com

Katariina Lillqvist
katariina.lillqvist@gmail.com

Kulttuurirahaston haut ovat päättyneet

Tämä viikko on ollut varmasti taiteilijoille yksi hajottavimmista viikoista vuoden aikana. Suomen kulttuurirahaston hakemukset on nimittäin pitänyt postittaa perjantaina. Epäilen, että joka toinen tai kolmas ammattimainen taiteilija on pyöritellyt isoa liutaa papereita hermostuksissaan pöydillään ja lattioillaan.

Oma osuuteni tästä rumbasta ei ollut henkilökohtaisia apurahoja hakiessa vaan erään kulttuuriyhdistyksen paino- ja galleriatoimintaa varten. Sinänsä yksinkertaiset kolmesivuiset hakemukset täyttyy helposti, kun tiedetään mitä varten hankitaan avustuksia ja paljonko arvioidaan kustannuksiksi. Homma muuttuu hankalaksi vasta kun aletaan vaatimaan edellisen kolmen vuoden aikana tulleita avustuksia. Taiteilijayhdistys Kiila on, kovasta rahankulutuksestaan johtuen, tällä saralla varmaan yksi aktiivisimmista järjestöistä. Sanon tämän ihan mututuntumalla siltä varalta, että Kirjailijaliitto kävisi niskaan ja väittäisi, että he hakevat vielä enemmän avustuksia.

Toista vuotta Kiilan sihteerinä ei ole kuitenkaan helppoa. Vaikkakin järjestön toiminta on ollut siedettävän hyvin dokumentointua, niin arkistoinnissa olisi hieman toivomisen varaan. Jatkossa pitää tietenkin katsoa itseä peiliin, mutta oli aikamoinen työ etsiä papereitten joukosta kaikki avustukset joita on haettu ja joita on myönnetty. Varmaankin joku avustus on jäänyt mainitsematta, mutta jotain ehkä kertoo kuitenkin työtaakasta se, että Kiila on edellisen kolmen vuoden aikana saanut avustuksia kymmenientuhansien eurojen edestä kymmeniltä eri järjestöiltä. Tila loppui kesken Kulttuurirahaston hakemusta täyttäessä. Tulipahan kuitenkin mainittua ainakin ne isoimmat.

Olisi kuitenkin surullista, jos Kulttuurirahaston hakemukset hylättäisiin sen takia, että ei ole mainittu vuodelta 2005 saatua 500 euron avustusta esittävään säveltaiteeseen.

Lopuksi haluaisin kiittää kaikkia taiteilijoita ja tuottajia, jotka ovat saaneet hakemukset täytettyä ja lähetettyä. Erityisesti haluaisin kiittää heitä, jotka ovat omin käsin ja hartiavoimin tehneet työtä hakemustensa eteen. Haluaisin kiittää myös postilaitosta ja sen satoja työntekijöitä, jotka ovat toimittamassa näitä hakemuksia Maneesikadulle.

Kiila järjestää Viro-teemaisen klubin

Kiilalla on taas tulossa happeninkia toisen perään. Ensimmäisenä on Kiilaklubi, sitten on Vuoden Kiila -tunnustuksen jakaminen samalla viikolla sekä jouluksi vielä Itsenäisyyspäivän matinea.

Kiila ry järjestää Viro-teemaisen klubi-illan Club Libertéssä 4.11.2008 yhdessä ViroRock ry:n kanssa. Klubilla veivaa legendaarisen punkfolkrock-pumpun,Vennaskondan, tuhkasta noussut The Flowers Of Romance. Lisäksi Tõnu Trubetsky ja Lauri Leis esittelevät toimittamansa Viron punkliikkeestä kertovan historiikin


Mitä: Kiilaklubi

Paikka: Club Liberté
Kolmas Linja 34, Helsinki

Aika: Tiistai 4.11.2008 kello 21:00 alkaen

Esiintymässä: The Flowers of Romance (est). Lisäksi Tõnu Trubetsky ja Lauri Leis esittelevät toimittamansa Viron punkliikkeestä kertovan historiikin

Sisäänpääsy: 5 €, Libertén narikka 2,50 €


Lisätietoja:

Kalle Niinikangas
Puhelin: 040-5922446

Runoilemaan

Tai siis en oikeasti ole menossa runoilemaan (paitsi sattumalta). Nihil Interit ja Kiila on pistänyt hynttyyt yhteen ja järjestää huomenna Poetry Slamin Helsingin osakilpailun sekä Kiilaklubin. Kello 18 alkaa kisat ravintolalaiva Wäiskissä ja kello kahdeksalta Kiila passittaa kauneimpansa Kalle Niinikankaan johdolla lavalle. Runoilemaan tulee Kiilan puolesta Miia Toivio, Sirpa Kyyrönen, Mikael Brygger ja Rita Dahl.

Elokuvana esitellään Hannaleena Haurun elokuva "So there are no poems coming to me".

Eternal Sunshine

Happinessilta on vihdoinkin tullut Eternal sunshine of a communist mind -video. Kylläpä kesti. Bändi on tulossa myös viihdyttämään immeisiä Kiilaklubille 6.5. Fiilistelkää tätä. Meitsi lähtee duuniin relaa.

Kunnallisvaalifiilistelyä Karhunpojassa

Tänään muutama nuorekas Vasureitten kunnallisvaaliehdokas ja aiheen symppaaja kokoontuu ravintola Karhunpojassa kello 18.30. Jos sinua kiinnostaa osallistua tämmöisen punavihertunkion edustajan vaalitalkoisiin, niin olette lämpimästi tervetulleita. Jos olet ehdokkaana, niin sen mukavampaa. Paikalla on minun lisäkseni myös muutama muu ehdokas.

Minulla on tosin Kiilan järjestäytymiskokous tuohon aikaan, joten olen itse myöhässä - kuten asiaan kuuluu. Oma arvioitu saapumisaikani on siinä kahdeksan hujakoilla, joten minun takia ei töistä/koulusta/työkkäristä tarvitse suoraan livahtaa tuonne hämyisään piilopaikkaamme.

Karhunpojan erikoisuuksia on uskomattoman halvalla myytävät belgialaiset luostarioluet. Leffen tumma ja vaalea versio maksaa 4,5 euroa. Tähän voi verrata mitä tahansa muuta paikkaa, jossa normaalisti kyseinen tuote kustantaa sellaiset 6-7 euroa. Kerrankin ravintolassa voi nauttia hyvistä oluista herkullisen edulliseen hintaan.

Kiilasta jos muutama seikka nyt pitää mainita, niin tämän vuoden projekteja ovat sarjakuva-albumit, keväällä uudestaan käynnistyneet Kiilaklubit, Persona non grata -näyttely syksyllä (ehkä), Aimo keskuudessa konsertin järjestäminen vuonna 2009 sekä 75-vuotisjuhlien järjestely vuodelle 2011.´

Näissä jännittävissä tunnelmissa jatketaan Subcomandante Marcosin hahmon työstöä.

Uusi kiilalainen blogi

Kiilalainen Kalle Niinikangas on pistänyt Koti-isän keittokirja -nimisen blogin pystyyn. Huomaa, että kyseessä on kielellisesti lahjakas runoilija. Eipä kait tuonne Kirjailijaliittoonkaan niin helposti pääse. Vuodatukset ovat kunnioitusta herättäviä.

Kiilaklubien kevätstartti

Tapahtumatiedote 21.3.2008
Mitä: Kiilaklubi
Missä: Club Libertessä (Kolmas linja 34.)
Milloin: 8.4.2008 kello 21. (lipunmyynti alkaa kello 20)
Mitä maksaa: 5 euroa

Kiilaklubi starttaa keväällä 2008 ravintola Libertéssa. Keväällä tarjoillaan kolme klubi-iltaa poikkitaiteellisessa hengessä. Hyvien kokemusten jälkeen Kiilaklubit pyrkivät vakiinnuttamaan asemansa taiteellisena foorumina, jonka esikuvat löytyvät englannista. Jokaisen klubin aikana tarjoillaan erikoisen musiikin lisäksi elokuvaa, teatteria, puhuttua sanaa sekä mahdollisesti jopa lavastustaidetta.
Ensimmäinen klubi järjestetään 8.4. Club Libertessä kello 21 lähtien. Musiikista vastaa kantri- ja folkmuusikko Artturi Ketola. Elokuvana näytetään lyhytelokuva Ateria, joka sai kolmannen sijan Vasaemmistonuorten järjestämässä Jonkun toisen ongelma –elokuvakilpailussa. Elokuvan on tuottanut Tampereen kaupungin nuorisopajan ryhmä. Puhutulla sanalla briljeeraa kansainvälistä tunnustusta saanut Kalle Niinikangas. Illan viimeistelee funkkia ja rokkia iloisesti yhdistelevä runsaasti undergroundissa julkisuutta saanut Try it again Sam. Teatteri Poleemi esiintyy välissä aina kun huvittaa.

Kevään seuraava klubi järjestetään 6.5. samassa osoitteessa. Esiintyjistä ja teemoista ilmoitetaan myöhemmin.

Lisätiedot:
Jaakko Vasankari
050-4362199
Jage.vasankari@gmail.com

Kalle Niinikangas
040-5922446
Kalle.niinikangas@gmail.com

500. postaus

Tätäkin pitäisi jotenkin juhlistaa, mutta tämä tuntuu jotenkin niin aikaiselta. Tavoitteena on kuitenkin ollut juhlia vasta kun 1000. postaus tulee. Puolivälissä ollaan, ja toivottavasti en saa nyt jotain raivaria, että alan tuottamaan 10 postausta päivässä, jotta tuhanteen päästäisiin ennen kesää. Vaikka ei tiedä, vaikka joku alkuinnostus syttyisikin tästä. Toisaalta määrä ei korvaa laatua, ja osittain tämä pätee myös päinvastaiseen tilanteeseen. Ei tule kirjoitella viisisivuisia esseitä kerran kuussa.

Vasemmistonuorten foorumilta löytyi tänään linkki Rick Falkvingen kirjoitukseen Why is US collapsing. Falkvinge on Ruotsin piraattipuolueen puheenjohtaja, joka aavistelee kirjoituksessaan Yhdysvaltojen kaatumista. Syynä on Yhdysvaltojen uskomaton kyky lainata mielettömästi rahaa ilman tunnetta, että lainat pitäisi maksaa takaisin. Patenttijärjestelmä on ollut Falkvingen mukaan yksi niistä keinoista, joilla on yritetty pitää talouden rattaat pyörimässä sen jälkeen, kun Yhdysvallat hävisi automarkkinat Japanille.

Äpäräteatterin tuottama Neljäs maailmansota saa ensi-iltansa vajaan kahden kuukauden päästä, eikä ainakaan täällä päässä tunnu minkäänlaista paniikkia. Treenit käyvät väsyttäviksi välillä. Tämä johtunee siitä, että minä olen ainoa, joka tekee työkseen muutakin kuin teatteria. Olisi nimittäin ne päivä- ja iltatyöt tehtävänä. Muut sitten käyvät apurahoilla ja muilla freelancer-tuloilllaan treeneissä iloisina ja hyvin, hyvin levänneinä. Minä sitten kömmin kymmenen torkkuhälytyksen jälkeen näyttämään väsyneeltä. Eikä työtä helpota yhtään se, että näytelmä perustuu pääosin Subcomandante Marcosin teksteihin ja minäpä tietenkin näyttelen tuota roolia.

Tämäkin viikko pitäisi hoitaa muutamia muitakin tuotannollisia asioita. Vääntää uutta verokorttia ettei tule mätkyjä ensi vuonna. Pistää tiedotetta Kiilaklubeista ja värkkäillä niitä eteenpäin. Kaiken kruunaa vielä Kiilan vuosikokous viikonloppuna, joka on vielä viimeistelyä vaille valmis (kaikki kalvot vain puuttuu talousarvion lisäksi). Torstaille tulee vielä treenien lisäksi Korkeasaaren johtokunnan kokous ja illalla Heidi Finnilän ohjaamaa ja Leea Klemolan kirjoittamaa Jessika - Vapaana syntynyt - näytöstä, jonne pitäisi päästä. Lavalla vilahtaa tuttuina ainakin Kim Kreus, Pekka Mattila ja Marko Lindholm.

Olli Hyvärinen on Vuoden Kiila

Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa 13.12. kello 14.00
Kiila ry

Vuoden Kiila on Olli Hyvärinen

Kiilan johtokunta on antanut Vuoden Kiila –palkinnon Olli Hyväriselle. Palkinto on Pertti Kukkosen veistämä taideteos, joka on vuodesta 2001 luovutettu Vuoden Kiilalle. Tunnustus annetaan erityisestä yhteiskunnallisesta työstä, joko uran tai teoksen perusteella. Olli Hyväriselle on keksitty seuraavat perusteet:
Olli Hyvärisen tuotannossa nousee esiin erityisesti monipuolisuus. Runojen lisäksi Hyvärinen on julkaissut romaanin, näytelmiä, esseitä ja aforismeja, joista muodostuu eräänlainen kokonaissanataideteos, jos tällaista sanaa voi käyttää. Kokonaissanataideteos, jonka suhde yhteiskuntaan, yhteiseen todellisuuteen ja sosiaalisiin kysymyksiin on valpas, kysyvä ja avoin. Hyvärisen teksti omaäänistä niin muodon kuin sisällön suhteen. Vuonna 2006 hänen aforismikokoelmansa Vielä kerran tulee toisenlainen aika valittiin vuoden aforismikirjaksi.
Tuotannossaan Hyvärinen on tarkastellut usein Suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumista ja yhä kasvavan tulonjaon todellisuutta. Myös Yhdentyvän Euroopan kipupisteet ja varjopuolet ovat saaneet valaistusta Hyvärisen tuotannossa. Vuosi toisensa jälkeen Hyvärinen on sinnikkäästi, tekisi mieli sanoa sisulla, puurtanut läpi elämän vaikeuksien - niin kirjallisten kuin muiden - ja tehnyt omaa taidettaan. Siinäkin tapauksessa, että mediahuomiota tai edes palkkaa tehdystä työstä saa Suomessa joskus odottaa luvattoman pitkään.
Hyvärinen on usein tehnyt yhteistyötä kuvataiteilijoiden kanssa ja monissa hänen kirjoissaan on jonkun kiilalaisen taiteilijan kuvitus. Hyvärisen uusimman kirjan, shakkiaforismien kokoelman "Kuningatar tornista"(2007) on kuvittanut kiilalainen kuvataiteilija Matti Vainio ja kustantanut kiilalainen Asmo Koste.

Lisätiedot:
Olli Hyvärinen
Vuoden Kiila
046-8897478
olli.hyvarinen@suomi24.fi

Ville Ropponen
Puheenjohtaja
Kiila
050-4015948
vsroppon@mappi.helsinki.fi

Jaakko Vasankari
Sihteeri
Kiila
050-4362199
jage.vasankari@gmail.com

Hassuja kävelyretkiä

Työpäivän virallinen osuus päättyy. Kaikkialle pitäisi mennä ja kaikkea pitäisi tehdä. Lopulta tapahtuu jotain.

Kulutuskapulan vuosikokous
Tämmöinen järjestetään:
Kokouskutsu
Kulutuskapulan vuosikokous
19.12. kello 18.00
Kuluttajaliitto
Mannerheimintie 15 A

Kokouksen alussa Juha Beurling esittelee Kuluttajaliiton Eettistä valintaa sekä Wesa Aapro kertoo, missä vaiheessa Kulutuskapula on tällä hetkellä. Tilaisuus on avoin kaikille jäsenille ja asiasta kiinnostuneille. Kokouksessa valitaan hallitus ja puheenjohtaja vuodelle 2008.


Iloiset Veronmaksajat syyskokous
Mikko Sauli valittiin puheenjohtajaksi. Allekirjoittanut ehdotti itse itseään varajäseneksi. Hallitusta täydennetään keväällä. Kokouksen jälkeen epävirallinen kokoontuminen Lasipalatsin kahvilassa. Keskustelua julkisuustempauksista ja markkinoinnista.

Torstain ohjelmaa
Vuoden Kiila jaetaan Ravintola Taidehallissa
Taiteilijayhdistys Kiila jakaa jälleen Vuoden Kiila -palkinnon.

Tervetuloa torstaina 13. joulukuuta ravintola Taidehalliin(Ainonkatu
3) kello 14.00.
tapaamaan Vuoden Kiilaa ja nauttimaan kiilalaisesta taiteesta.

Vuoden Kiila on vuodesta 1980 vuosittain jaettu tunnustus
kiilamaisesta kiilauksesta eli merkittävästä taiteellisesta urasta tai
suorituksesta taiteen, kulttuurin ja yhteiskuntaelämän saralla.

Kuka tänä vuonna on iskenyt kiilaa suomalaisen kulttuurielämän vatsanpohjaan?

Palkinnon ovat vuosien saatossa saaneet muiden muassa Hannu Salama
(1987), Rosa Liksom (1991), Antti Raivio ja Q-teatteri (1995),
Kristian Smeds (1996), Minna Harjuniemi ja Aune Kallinen (2004). Viime
vuonna palkinnon jakoivat Kalevi Aho, Claes Andersson ja
Hannu Taanila.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy

Hyvää menoa Paavo Arhinmäen ja Anu Suorannan kanssa
Onko Vasemmistoliiton työelämäagenda ajan tasalla?

- kenen ehdoilla työelämän muutoksia, joustoja ja turvaa toteutetaan
- miten taiteen- ja tieteentekijöiden toimeentulo-ongelmat ratkaistaan
- kuinka sukupuolten tasa-arvo nostetaan ay-liikkeen vaatimusten kärkeen

tutkija Anu Suoranta haastaa Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäkeä

torstaina 13.12.2007, kello 19-20
ravintola Pacifico, Helsinginkatu 15, 2. krs, Helsinki

Isänmaallinen puhe

Kiilan, Penin ja Sadankomitean itsenäisyyspäivän matineassa esitettiin Teatteri Poleemin nimissä Isänmaallinen puhe. Ohjaus on Maria Hukkamäen ja käsikirjoitus ja rooli allekirjoittaneen. Käsikirjoitus oli tämän näköinen:

Minä olen puhdas suomalainen. Tiedättekö miksi? Siksi, että minä uskon Suomeen. Minä uskon tähän maahan. Minä uskon, että se on olemassa. Minä uskon, että se on olemassa, koska sydämeni sanoo niin.

Minä uskon tulevaisuuteen. Minä uskon, että semmoinen on oikeasti tulossa. Sitä ei voi estää. Siksi minä uskon siihen.

Mikään tässä maailmassa ei ole niin hienoa kuin olla suomalainen. Suomalaiset on kaikkein paras kansa. Tämä kansa jakaa täsmälleen kaikki samat arvot.

Suomessa kaikki on paremmin. Suomalaiset maamiinat ovat edistyksellisen tasa-arvon välineitä, jotka on sekä turvallisia että ekologisia. Ne eivät vahingoita ketään. Siksi olisi ensinnäkin typerää liittyä Ottawan sopimukseen. Jos Suomi allekirjoittaisi Ottawan sopimuksen se kiihdyttäisi ilmastonmuutosta, jos sellaista edes olisi olemassa. Maamiinoihin voi astua ainoastaan sellainen henkilö, joka ansaitsee sen. Maamiinat tuhoutuvat myös itsestään räjähtämällä.

Suomi on pohjoinen ja periksi antamaton kansakunta. Ainoastaan Suomessa tehdään suomalaista ydinvoimaa. Suomalainen ydinvoima on isänmaallista energiaa, joka tuottaa valoa ja lämpöä suomalaisiin sairaaloihin, suomalaisiin vanhusten koteihin sekä suomalaisiin päivähoitoloihin. Jos te vastustatte ydinvoimaa, te vihaatte lapsia ja vanhuksia.

Suomalaiset liput ovat maailman hienoin asia. Ei niitä valmistettaisi kehitysmaissa muutoin. Kuka lapsi nyt haluaisi väkertää sellaisten lippujen kimpussa, joista ne ei pidä. Pitää lopuksi muistaa, että työ on lapsen leikkiä.

Tämä maa on hieno maa, mutta kenenkään isänmaallisen henkilön, huomatkaa kun käytän sanaa henkilö miehen sijasta, ei tulisi alistua nyt itsevarmuuteen. Kaikkialla on nimittäin sellaisia vihulaisia, jotka ovat valmiit täyttämään tämän maan epäkelvolla aineksella. Suomen paikka on kelpojen maitten ja maitten kansalaisten rinnalla. Suomen pitää olla kaikissa pöydissä päättämässä. Nato on yksi näistä pöydistä. Nato, onpa hieno sana.

Nato on moderni, feministinen rauhanjärjestö, joka ajaa tasa-arvoa kaikilla rintamilla. Afganistan on nykyään niin paljon parempi paikka, kun kenenkään ei tarvitse pelätä tai kuolla - turhaan. Suomen tulisi kuulua tähän pöytään, jos me oikeasti kansakuntana pidetään itseämme feministisenä. Mun mielestä ihmiset kuitenkin jakaantuu lopulta vain kahteen ryhmään, feministeihin ja talibaneihin. Ainoa looginen lopputulos on Nato.

(riisuminen)

Mut jos mä nyt oikeasti paljastan teille itseni. Kun kaikki puheet on pidetty jää jäljelle vain tämä lippu. Tämä lippu on kansakuntamme identiteetin symboli. Kansakunnan, joka jakaa täsmälleen kaikki arvot. Mä en tiedä, miten tän vois kaikkein parhaiten selittää, kuin esittämällä teille kysymyksen:

Mistä tässä lipussa on oikeasti kyse? (go chip'n'dales -tanssi)

Aforismeista

Aforistikot tekevät työtään ilmaiseksi. Aleksi Ahtola kirjoittaa Kiilan kirjoitussarjassa "Aforismin varjosta ja valtavirrasta".

"Ainoat, jotka todella aforismeilla menestyvät, ovat ne, jotka kokoavat toisten tekemiä aforismeja valikoimiksi(he saavat paradoksaalista kyllä apurahojakin tähän tarkoitukseen)ja ennen kaikkea ne, jotka niitä valikoimia julkaisevat. Aforistin palkinnoksi jää keksimisen ilo ja mahdollinen julkinen kunnia/häpeä."

Illallinen uusliberalismin kanssa

Illallinen uusliberalismin kanssa
Kokkeina Heikki Patomäki, Markku Koivusalo ja Petr Rehor

Kiila järjestää torstaina 22.11.2007 ravintola Zinnkellerissä (Meritullinkatu 25) Illallisen uusliberalismin kanssa kello 19.00. Paikalla on Heikki Patomäki keskustelemassa uudesta kirjastaan Markku Koivusalon ja Petr Rehorin kanssa. Tilaisuus on avoin kaikille. Ilmoittautumiset toivotaan etukäteen, mutta paikalle voi tulla ilmoittautumattakin.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:

Petr Rehor
taidemaalari
Kiila ry
046-8102061
petr.rehor@kolumbus.fi

Jaakko Vasankari
Sihteeri
Kiila ry
050-4362199
jage.vasankari@gmail.com

Kiila tukee tehyä

Kiila antoi toissapäivänä tukensa Tehylle johtokunnan päätöksen mukaisesti.

"Kirjailija- ja taiteilijajärjestö Kiila ry. tukee tinkimättä Tehyn työtaistelua. On koko yhteiskunnan kannalta tärkeää, että hoitohenkilökunnan palkat saadaan kuntoon. Kiila muistuttaa, että kulttuurityöntekijäin tulotason heikko kehitys on osa samaa ongelmavyyhtiä, johon Tehy nyt ansiokkaasti osaltaan ottaa kantaa.

Kulttuuriyhdistys Kiila on vuonna 1936 perustettu suomalainen yhteiskunnallinen kirjailija- ja taiteilijaryhmä. Alusta asti moneen suuntaan kriittinen Kiila vastustaa syrjintää ja pahoinvointiyhteiskunnan rakennustalkoita. Kiila puolustaa kaikkien oikeuksia. Always on the critical edge!

Lisätietoja järjestön toimista: www.kiila.org"

Henkilökohtaisen tai oman järjestönsä tuen voi antaa tänne listalle.

Kiila asunnottomien yössä

Tänään vietetään Suomessa asunnottomien yötä. Helsingissä asunnottomien yötä vietetään Hakaniemen torilla. Taiteilijayhdistys Kiila aloittaa oman klubitoimintansa tänä yönä samassa paikassa. Tavallinen tariTeattKello 22.15 heti äärikuoron jälkeen Kiilan klubi esittelee neljä taideteosta. Ensimmäisenä runoilija Kalle Niinikangas lausuu omia sekä muiden asunnottomuuteen liittyviä runoja. Tämän jälkeen näytetään elokuva Sairauteni on kohtaloni vuodelta 1966. Elokuvan jälkeen teatteri Poleemi esittää Esityksen Jani Saxellin novelleista tehtävästä esityksestä. Klubin päättää Kaius Varjosen ohjaama ja Kalle Niinikankaan käsikirjoittama Tavallinen tarina.

Alunperin Kiila on perustettu monista syistä. Liian vasemmistolainen (kommunistinen) toiminta oli Suomessa kiellettyä 1930-luvulla ja esimerkiksi Kirjailijaliitto kieltäytyi ottamasta liian vasemmistolaisiksi tiedettyjä kirjailijoita jäsenikseen. Syrjinnän aika on ohi. Nykyään monet kiilalaiset kirjailijat ovat myös Kirjailijaliiton jäseniä. Mutta onko syrjintä sittenkään ohitse? Helsingissä asuu arviolta 5000 asunnotonta. Manslowin tarvehierarkiassa turvallisuus on katsottu tärkeimmäksi tarpeeksi. Siitä huolimatta kaupunki hakee mieluummin tilaa naapurikunnista omakotitaloja varten kuin rakentaisi vuokra-asuntoja tai asuntoloita. Golf-harrastukset ja mahdollisimman leveät autotiet ja tunnelitkin kävelevät katottomien ihmisten oikeuksien ylitse. Tänä iltana syrjityt lyövät kättä yhteen.