Viikonloppu meni tiukassa työnteossa. Siihen kuului myös Rauhanpuolustajien järjestämän Pax 10 -festivaalien juontoa. Tänään kaiken kivan ja kaiken raskaan jälkeen jäin ajattelemaan rauhaa. Ensiksi tuli mieleen Gandhin puheet tiestä ja rauhasta: "Ei ole tietä rauhaan. Rauha on tie." Sodan syytkin saattavat vaihdella monilla tavoin. Jonathan Gloverin kirjoittama Ihmisyys tuli mieleen päivän aikana. Gloverin kirja pyrki esittelemään syitä, miksi ihmiset ovat brutaaleja toisiaan kohtaan. Ehkä kyseessä saattaa olla simpansseillekin tuttu sota toisia heimoja kohtaan. Kansallisvaltioiden sisälläkin ihmisten solidaarisuus toisiaan kohtaan saattaa olla huomattavasti matalampaa kuin esimerkiksi valtion johtajien välillä. Sotatieteilijät saattavat käyttää välillä termiä matalan intensiteetin konflikti puhuessaan väkivallasta ja levottomuuksista valtioiden sisällä tai välillä silloin kun konflikin luonnehdinnaksi ei sovellu sota tai sisällissota.
Vaikka ihmisten tappaminen, kiduttaminen olisi kategoorisen imperatiivin valossa väärin, niin jonkinlaisesta utilitaarisesta näkökulmasta se saattaisi olla jopa oikein. Tämä on sitten vain ajatusleikki.
Liikansoitus lienee ongelma jossain määrin maapallon kantokykyä ajatellen. Sodat ja väkivalta lienevät jonkin sortin ratkaisu asiaan. Vaikka asiaan liittynee jännitteitä resurssien puutteesta. Tämä voitaisiin nähdä eräänlaisena sosiaalidarwinistena resurssiteoriana. Teoria toimii näin: erilaiset kansalliset projektit yrittävät hankkia vallan pääsyyn maapallon resursseista kuten luonnonvaroista tai tilasta. Projektit toimivat itsekkään machiavellimaisesti yrittäen käyttää mitä tahansa keinoja. Projektit alistavat heikompia ja alistuvat vahvempien tahtoon pyrkien kuitenkin ruoka(resurssi)kunnan huipulle.Moni syväekologinen ajattelija saattaa jopa toivottaa sodat tervetulleeksi. Tästä näkökulmasta rauhan tavoittelu tai rauha tienä vaikuttaa väsähtäneeltä ajatukselta. Elämä on taistelua ja (geenien) selviytymistä. Resurssien huvetessa konfliktien välttäminen tulevaisuudessa tulee todennäköisesti vaatimaan degrowth-ajattelun monipuolista levittäytymistä hegemoniseen asemaan tai sitten (mahdollisesti tahdonvastaista) ryhtymistä henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan muita ihmisiä kohtaan oman selviytymisen vuoksi. Toivon ensimmäisen ratkaisun voittavan taistelun hegemoniasta, mutta tulevaisuus on edelleen tekemistä vailla.
Tekisi mieli upota välillä syvemmällekin sodan filosofisiin ulottuvuuksiin, mutta myöhäiset illat, levottomat sielut ja rauhoittuvat vartalot haluavat tehdä välillä muutakin.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rauhanpuolustajat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rauhanpuolustajat. Näytä kaikki tekstit
tiistaina, heinäkuuta 06, 2010
tiistaina, tammikuuta 27, 2009
Mielenosoitus Venäjällä tammikuussa murhattujen toimittajien muistoksi
Mielenosoitus Venäjällä tammikuussa murhattujen toimittajien muistoksi
järjestetään Helsingissä keskiviikkona 28.1.2009 klo 17
Moskovassa on kahden viime viikon aikana tapettu kolme Venäjän kansalaisyhteiskunnan toimijaa: ihmisoikeusasianajaja Stanislav Markelov ja toimittaja Anastasija Baburova sekä oppositioaktivisti Anton Stradymov. Helsingissä järjestetään mielenosoitus veritekojen aaltoa vastaan ja syyllisten saattamiseksi edesvastuuseen keskiviikkona 28. tammikuuta 2009 klo 17.00 Venäjän suurlähetystön edustalla, osoite Tehtaankatu 1. Mielenosoituksen järjestävät Amnesty Internationalin Suomen osasto, Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi, Suomen PEN, Suomen Rauhanpuolustajat sekä Kiila ry.
Vuosi 2009 on alkanut Venäjällä poliittisten ja ihmisoikeuksien kannalta synkkääkin synkemmin. Moskovan keskustassa ammuttiin 19. tammikuuta keskellä kirkasta päivää kadulle tunnettu ihmisoikeustapauksiin erikoistunut asianajaja Stanislav Markelov ja häntä Novaja gazeta -lehteen haastatellut toimittaja Anastasija Baburova. Markelov oli tulossa pitämästään tiedotustilaisuudesta Baburovan seurassa, kun heitä seurannut mies ampui molempia päähän. Veriteon häikäilemättömyys viittaa murhaajan olleen hyvin valmistautunut ammattilainen.
Toimittajien, asianajajien ja ihmisoikeuspuolustajien murhista on tullut yhä tavallisempia Venäjällä, eikä syyllisiä ole saatu oikeuteen. Tämä on omiaan synnyttämään rankaisemattomuuden ilmapiirin, jonka lopettamiseksi Helsingin mielenosoituksessa vaaditaan Venäjän viranomaisia tutkimaan murhat nopeasti ja perusteellisesti ja saattamaan syylliset oikeuden eteen. Enteet eivät lupaa hyvää: Kreml ei ole esittänyt edes surunvalitteluja murhien johdosta.
Stanislav Markelov oli Venäjän tunnetuimpia ihmisoikeuksiin erikoistuneita juristeja ja Kremlin politiikan näkyvä arvostelija. Hän ajoi lukuisia vallanpitäjien kannalta hankalia juttuja. Hän oli vuosien varrella edustanut mm. ihmisoikeusloukkauksista kärsineitä taetaeenejä (tai heidän eloonjääneitä sukulaisiaan), äärinationalistisen väkivallan uhreja sekä riippumattomia tiedotusvälineitä. Stanislav Markelov johti myös Laillisuusinstituuttia (Institut verhovenstva prava), jonka puitteissa joukko venäläisiä juristeja ajaa yhteiskunnallisesti merkittäviä oikeusjuttuja.
Juuri ennen kuolemaansa Markelov oli pitänyt tiedotustilaisuuden, jossa hän kritisoi murhasta tuomitun entisen everstin Juri Budanovin päästämistä ennenaikaisesti ehdonalaiseen vapauteen 15.1.2009 ja ilmoitti suunnittelevansa uuden oikeusjutun aloittamista tätä vastaan. Budanov tuomittiin vuonna 2003 kymmeneksi vuodeksi vankeuteen 18-vuotiaan taetaeenitytön Elza Kungajevan sieppaamisesta ja murhaamisesta maaliskuussa 2000. Raiskauksesta tuomiota ei sen sijaan tullut, vaikka ruumiinavauksessa löydettiin selviä merkkejä siitä. Markelov toimi kohutussa oikeusjutussa yhtenä Kungajevan omaisten asianajajista.
Yhdessä Markelovin kanssa ammuttu Anastasija Baburova oli 25-vuotias journalistiikan opiskelija ja vapaa toimittaja, joka oli kirjoittanut lokakuusta lähtien Novaja gazeta -lehteen. Baburova toimi aktiivisesti myös opposition Toinen Venäjä -liikkeessä. Hän oli viime aikoina kirjoittanut artikkeleita erityisesti fasististen liikkeiden uhkaavasta noususta Venäjällä. Baburovasta tuli neljäs tällä vuosikymmenellä tapettu Novaja gazetan toimittaja - tunnetuin heistä oli syksyllä 2006 ammuttu Anna Politkovskaja, jonka murhaoikeudenkäynti on käynnissä.
Samaan aikaan kuin suru-uutinen Markelovin ja Baburovan ampumisesta levisi Moskovassa tieto oppositioaktivisti Anton Stradymovin kuolemasta. 20-vuotias Stradymov kuului ääriliikkeenä kiellettyyn, Putinin-Medvedevin hallintoa kritisoivaan Kansallisbolaevistiseen puolueeseen. Hänet pahoinpideltiin raa’asti hengiltä Moskovassa aamuyöllä 14.1.2009, erityisesti pää oli hakattu lähes tunnistamattomaksi. Viranomaisilta kesti yli neljä päivää ilmoittaa kuolemasta uhrin omaisille ja tovereille, vaikka surmatulla oli henkilöpaperit tallella. Omaisuutta Stradymovilta ei tiettävästi anastettu, tappajasta tai tappajista ei ole tietoa.
järjestetään Helsingissä keskiviikkona 28.1.2009 klo 17
Moskovassa on kahden viime viikon aikana tapettu kolme Venäjän kansalaisyhteiskunnan toimijaa: ihmisoikeusasianajaja Stanislav Markelov ja toimittaja Anastasija Baburova sekä oppositioaktivisti Anton Stradymov. Helsingissä järjestetään mielenosoitus veritekojen aaltoa vastaan ja syyllisten saattamiseksi edesvastuuseen keskiviikkona 28. tammikuuta 2009 klo 17.00 Venäjän suurlähetystön edustalla, osoite Tehtaankatu 1. Mielenosoituksen järjestävät Amnesty Internationalin Suomen osasto, Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi, Suomen PEN, Suomen Rauhanpuolustajat sekä Kiila ry.
Vuosi 2009 on alkanut Venäjällä poliittisten ja ihmisoikeuksien kannalta synkkääkin synkemmin. Moskovan keskustassa ammuttiin 19. tammikuuta keskellä kirkasta päivää kadulle tunnettu ihmisoikeustapauksiin erikoistunut asianajaja Stanislav Markelov ja häntä Novaja gazeta -lehteen haastatellut toimittaja Anastasija Baburova. Markelov oli tulossa pitämästään tiedotustilaisuudesta Baburovan seurassa, kun heitä seurannut mies ampui molempia päähän. Veriteon häikäilemättömyys viittaa murhaajan olleen hyvin valmistautunut ammattilainen.
Toimittajien, asianajajien ja ihmisoikeuspuolustajien murhista on tullut yhä tavallisempia Venäjällä, eikä syyllisiä ole saatu oikeuteen. Tämä on omiaan synnyttämään rankaisemattomuuden ilmapiirin, jonka lopettamiseksi Helsingin mielenosoituksessa vaaditaan Venäjän viranomaisia tutkimaan murhat nopeasti ja perusteellisesti ja saattamaan syylliset oikeuden eteen. Enteet eivät lupaa hyvää: Kreml ei ole esittänyt edes surunvalitteluja murhien johdosta.
Stanislav Markelov oli Venäjän tunnetuimpia ihmisoikeuksiin erikoistuneita juristeja ja Kremlin politiikan näkyvä arvostelija. Hän ajoi lukuisia vallanpitäjien kannalta hankalia juttuja. Hän oli vuosien varrella edustanut mm. ihmisoikeusloukkauksista kärsineitä taetaeenejä (tai heidän eloonjääneitä sukulaisiaan), äärinationalistisen väkivallan uhreja sekä riippumattomia tiedotusvälineitä. Stanislav Markelov johti myös Laillisuusinstituuttia (Institut verhovenstva prava), jonka puitteissa joukko venäläisiä juristeja ajaa yhteiskunnallisesti merkittäviä oikeusjuttuja.
Juuri ennen kuolemaansa Markelov oli pitänyt tiedotustilaisuuden, jossa hän kritisoi murhasta tuomitun entisen everstin Juri Budanovin päästämistä ennenaikaisesti ehdonalaiseen vapauteen 15.1.2009 ja ilmoitti suunnittelevansa uuden oikeusjutun aloittamista tätä vastaan. Budanov tuomittiin vuonna 2003 kymmeneksi vuodeksi vankeuteen 18-vuotiaan taetaeenitytön Elza Kungajevan sieppaamisesta ja murhaamisesta maaliskuussa 2000. Raiskauksesta tuomiota ei sen sijaan tullut, vaikka ruumiinavauksessa löydettiin selviä merkkejä siitä. Markelov toimi kohutussa oikeusjutussa yhtenä Kungajevan omaisten asianajajista.
Yhdessä Markelovin kanssa ammuttu Anastasija Baburova oli 25-vuotias journalistiikan opiskelija ja vapaa toimittaja, joka oli kirjoittanut lokakuusta lähtien Novaja gazeta -lehteen. Baburova toimi aktiivisesti myös opposition Toinen Venäjä -liikkeessä. Hän oli viime aikoina kirjoittanut artikkeleita erityisesti fasististen liikkeiden uhkaavasta noususta Venäjällä. Baburovasta tuli neljäs tällä vuosikymmenellä tapettu Novaja gazetan toimittaja - tunnetuin heistä oli syksyllä 2006 ammuttu Anna Politkovskaja, jonka murhaoikeudenkäynti on käynnissä.
Samaan aikaan kuin suru-uutinen Markelovin ja Baburovan ampumisesta levisi Moskovassa tieto oppositioaktivisti Anton Stradymovin kuolemasta. 20-vuotias Stradymov kuului ääriliikkeenä kiellettyyn, Putinin-Medvedevin hallintoa kritisoivaan Kansallisbolaevistiseen puolueeseen. Hänet pahoinpideltiin raa’asti hengiltä Moskovassa aamuyöllä 14.1.2009, erityisesti pää oli hakattu lähes tunnistamattomaksi. Viranomaisilta kesti yli neljä päivää ilmoittaa kuolemasta uhrin omaisille ja tovereille, vaikka surmatulla oli henkilöpaperit tallella. Omaisuutta Stradymovilta ei tiettävästi anastettu, tappajasta tai tappajista ei ole tietoa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)