Voiko mainontaa demokratisoida?

Keskustan kansanedustaja Mirja Vehkaperä kyseli eduskunnan kyselytunnilla taannoin, että voiskohan noilla mainoksille tehdä jotain. Vehkaperää on nimittäin ottanut pannuun tuo puolialastomien naisten viidakko keskellä kaupunkia. Tällä saattaisi olla yhteys jopa nuorten tekemiin itsemurhiin, kun minun pullamössösukupolvesta seuraava perunalastu- ja limpparisukupolvi masentuu siitä, kun ei olla oikean kokoisia tai muuten mainosten näköisiä.

Ministeri Mauri Pekkarisen mukaan julkinen valta ei voi puuttua mainonnan sisältöön kun meillä on tämä sananvapaus. Sananvapautta Vehkaperäkään ei Helsingin sanomien mukaan halua lähteä rajoittamaan. Mutta kenellä kaikilla on sananvapaus mainonnan alalla? Tuskinpa se kuitenkaan meikäläinen on noita mainoksia ostanut tai minun naapurinikaan sanoakseen, että tässä on nainen, jolla on tämmöiset alusvaatteet ja niitä pitää esitellä. Onko mainonnassa kyse pelkästä sananvapaudesta? Kyllähän mainoksia enemmän ostetaan, jotta saadaan edistettyä myyntiä kuin esimerkiksi edistääkseen mielipiteitä. Sitä paitsi mielipiteitten esittäminen ostamalla mainostilaa ei ole niin herkullinen mainostilan myyjän kannalta. Muistellaanpa kun tuossa Animalian mainokset vedettiin Jcdecauxin tauluista pois negatiivisen palautteen takia. Negatiivista palautetta JcDecaux on saanut myös siiderimainoksista ja vähäpukeisista naisista, mutta niitä ei olekaan vedetty pois. Eikö tämä ole suurempaa sananvapauden rajoittamista kuin alusvaatemainokset?

Tämmöisenä vasemmistolaisena taloudenohjailijana heräsi eräs ajatus, jota olisi mukava päästä kokeilemaan. Mitäs jos otettaisiin vaikka bussipysäkit ja muutamien teiden mainostaulut kunnalle takaisin? Mainostilaa myytäisiin edelleen, mutta kaupunkilaiset saisivat esimerkiksi äänestää, että mitkä mainokset olisivat sopivia julkiseen tilaan? Miltä tämmöinen kuulostaisi? Entä, jos osa mainostilasta arvottaisiin vain umpimähkään halukkaiden kesken ja voittaja saisi laittaa oman mielipiteensä symbolista maksua vastaan esille, tai mahdollisesti jopa ilman maksua?

Voisimmeko silloin nähdä joitain seuraavista mainoksista: "meitsillä on bileet osoitteessa x perjantaina kello kuudesta eteenpäin, omat juomat messiin", "älkää rikkoko laseja puistoihin!", "olispa Kekkonen vielä täällä" tai "tule kirppikselle ostamaan käytettyä tavaraa osoitteeseen x"?

Vasemmistoliiton kulttuuripoliittinen työryhmä aloittaa

Tänään aloittaa Vasemmistoliiton kulttuuripoliittinen työryhmä järjestäytymisensa Eduskunnan viereisessä majatalossa, joka on ristitty "Lisärakennukseksi". Tämän hienon nimen keksijää ei ole koirista huolimatta ikinä saavutettu.

Työryhmän toimintaa ei ole mitenkään rajoitettu toiminnaltaan tai kokoonpanoltaan. Tänään on käsittelyssä tekijänoikeudet, tatusotu, budjetti (kulttuuri?), työtilat ja muut esille tulevat asiat. Tekijänoikeudet ollessa jo listalla sitä ei tarvitse esittää erikseen. Luulen, että tärkeimmäksi asiaksi tässä muodostaa se, miten voidaan sovittaa kolme asiaa eli taiteilijan toimeentulo, vapaa tiedonvälitys ja oikeus sivistykseen toisiinsa. Nykyinen lainsäädäntö takaa yrityksille hyvän mahdollisuuden peloitella tietotekniikan käyttäjiä. Surkeat kuvaväärennökset sekä epätasaisesti syytetyn penkille joutuvat ihmiset kertovat siitä, että laki ei ole kaikille sama ja lakia tulkitaankin varoittavan esimerkin kautta tällä hetkellä.

Tuntuisihan hieman vaikealta kuvitella, että meidän oikeusjärjestelmä kestäisi kuusinumeroisen epäiltyjen listan käsittelyn vuosittain. Koska niin moni rikkoo lakia, joka kieltää kopioimasta ja esittämästä taidetta ja kirjallisuutta, on haettava umpimähkäisesti esimerkkejä, että rapsut tulee ja linnaa perästä, jos jatkatte vielä.

Kansanedustajia on huijattu tekijänoikeuksien valvontajärjestöjen ja suuryritysten näkökulmasta kuvittelemaan, että kaupallinen toiminta väärennösten ja kopioiden kanssa on sama asia kuin musiikin nauhoittaminen internetistä, televisioista, radiosta tai formaatista toiseen olisi sama asia. Ainoastaan ensimmäinen on sitä, mitä voisi varkaudeksi kutsua. Ansaintamielessä tehdään väärennöksiä ja myydään niitä eteenpäin. Jälkimmäisessä ihmiset sivistävät itseään. Ehkä tuo oli hienosti sanottu. Pornosta ei ole vieläkään tullut täysin hovikelpoista eikä sitä varmasti oteta yleissivistäväksi oppiaineeksi ainakaan minun elinaikana.

Julkisen tilan käsitteen avaaminenkin olisi tällä hetkellä tarpeellinen toimenpide Vasemmistoliitolle. Jos julkinen tila kapenee liikaa, niin Vasemmistoliittokin menettää viimeisen mahdollisuutensa toimia järjestönä kaduilla samalla tavalla kuin Vasemmistonuoret. Kulttuurin se liittyy sillä tavalla, että kenen näkökulmasta kulttuuripolitiikkaa tehdään. Demokraattisen kulttuuripolitiikan nimissä on vaadittava katuja ja seiniä vapaiksi. Ei saa olla olemassakaan niin tyhmää mielipidettä tai tapaa ilmaista itseään etteikö sille pitäisi järjestää mahdollisuus.

Muita ideoita en nyt keksi. Kokous alkaakin jo tunnin päästä, joten pitää lähteä jo suunnistamaan täältä Käpylästä päin.

Lisätietoja:
Vasemmistoliiton nykyinen kulttuuripoliittinen ohjelma.

Julkinen tila

Juho Lindmanin kautta löytyi uusi mielenkiintoinen blogi Julkinen tila, joka toivottavasti täyttää Vallan vahtikoiran jättämän tyhjän aukon.

technorati blogit, Juho Lindman, Julkinen tila, Henkilökultti.