Nyt-liitteen teemana on tänä viikonloppuna "vuoden 1918 tapahtumat". Muutaman kuukauden ajan aikaisemmissa liitteissä on kyselty kuukauden henkilöltä (joka kirjoittaa nimensä tauluun) millä nimellä hän kutsuu vuoden 1918 tapahtumia. Viikon kysymyksemme on juuri tämä: "Millä nimellä kutsut vuoden 1918 tapahtumia?" Vastausvaihtoehtoja saa ruksia useampia, koska jotkut saattavat hyväksyä jopa useamman nimen tapahtumille, kun joillekin se saattaa olla nimenomaan ja aina tietyn niminen vuosi.
Vuonna 1918 Suomessa käytiin sota, joiden pääosapuolina oli itseään punaisina tai valkoisina pitävät henkilöt. Osapuolet erotettiin siviilivaatteistaan huolimatta toisistan punaisesta tai valkoisesta käsivarsinauhasta. Valkoiset olivat suojeluskuntalaisia ja punaiset olivat punakaartilaisia. Valkoisten armeija oli ammattimainen, osittain Saksassa koulutettu armeija, jota johti Carl Gustav Emil Mannerheim. Punaisten armeija oli "demokraattisesti" johdettu harrastelija-armeija, jonka joukkueiden johtajat saatettiin valita huutoäänestyksellä. Punaisten armeijaan kuului myös naisia. Molempien armeijoiden koko on arviolta ollut samankokoisia, mutta varmuutta asiaan on vaikea saada, koska punaisten armeija ei pitänyt rekisteriä joukoistaan. Nykyisten Suomen rajojen sisällä oli myös saksalaisia, venäläisiä ja ruotsalaisia sotilaita - eikä välttämättä edes jää näihin kolmeen kansalaisuuteen. Sota käytiin hetkessä ja päättyi valkoisten voittoon.
**
Viime kerralla kysyttiin "Tulisiko talonvaltaajien saada autonominen sosiaalikeskuksensa?" 55 prosenttia vastaajista kannatti sosiaalikeskusta. 14 prosenttia vastusti sosiaalikeskusta joko ehdoitta tai ehdollisesta, joista kolme prosenttia vastusti vain jos sosiaalikeskus tunnustaa väriä. 28 prosenttia vastaajista jakaantui täsmälleen kahteen leiriin niihin, joiden mielestä "riippuu, mistä roikkuu" ja niihin, jotka kysyvät "mikä on sosiaalikeskus?"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti