Vaikka puhekieli on se "oikea" kieli ja kielitoimisto sekä opetussuunnitelmat yrittävät kasvattaa meistä naskaleista kielitaidollisesti oppineita, niin helposti kielifasismissa unohdetaan, että kieli on virtaava. Se ei pysähdy, se ei taivu laatikoihin eikä sitä oikein voi hallitakaan. Kielessä, puhutussa ja kirjoitetussa, on aina joitain sellaisia sävyjä, joilla on merkitys siitä huolimatta, että se taistelee muotoa vastaan.
Esimerkiksi hevosenkenkä ja hevosen kenkä ovat täysin oikeaoppisia muotoja vaikka molemmat tarkoittavat hieman eri asioita. Tässä tarvittaisiin avuksi konteksti. Puhekielessä tätä eroa on vaikea huomata, mutta kirjoitetussa muodossa se paistaa kouliintuneeseen silmään kuin tuhatkiloinen neula heinäsuovasta.
Tiedän, että kielitoimisto on hitaasti reagoiva, mutta kuitenkin hyvin asiantunteva järjestö. Toimistolta tulevat suositukset ovat välillä kauhistuttavia ja ymmärrän, miksi useat sanataiteilijat pysyttelevät kaukana kielitoimiston asiakaspalvelusta. Omat kokemukseni ovat olleet lähinnä positiivisia (kielitoimisto suosittelee käyttämään sanaa myönteisiä). Vähän samalla tavalla kuin olen hiv-kielteinen. Kielitoimistolla, kuten uskoakseni kaikkiin asiaan liittyvillä tieteenhaaroilla, on vaikeuksia huomata, että lainasanat tarttuvat kiinni kielen virtaan. Kun suomeen tulee lainasanoja vieraista kielistä, niin lainasanoille syntyy myös merkityksiä, jotka eivät ole synonyymiensa kaltaisia.
Ludwig Wittgensteinia kaivattaisiin tämänkin päivän säädellyille kielimarkkinoille tuomaan hieman näkymätöntä sanastoa kaikille. En tarkoita, että Wittgenstein voisi kirjoittaa deskriptiivisen ohjeistuksen äidinkielelle tai äidin kielelle. En oikeasti tarkoita. Kuolleet eivät kirjoita. Se on vain fakta, vaikka äidinkielen opettaja sanoisi mitä. Fakta on muuten lainasana. Tosiasia olisi oikea synonyymi, mutta se on niiiiiiin hemmetin pitkä sana.
Nyt tämä kirjoitus lähti ihan käsistä. Minun piti aluksi kirjoittaa humoristinen työhakemus oikolukijan työpaikkaan, mutta jostain syystä aloinkin vientämään kielen nyansseja eli sävyjä, mutta kuitenkin painoja[sic].
Sic tarkoittaa sanaa, joka vaikuttaa väärältä, mutta on tarkoituksella kirjoitettu juuri kyseiseen paikkaan juuri kyseisellä tavalla.
Asa sen sanoi kuitenkin parhaiten: "vitut aseista, jos sanat pystyy tappaa".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti