Viime tiistaina ensi-iltansa saanut Teatteri Poleemin näytelmä Ei vain ne hyvät huumeet tuli lähes loppuunmyydyksi ennen seuraavaa esitystä. Eilisiltana vain viimeiseen esitykseen oli lippuja jäljellä. Tämä on ehkä ennakkoon suosituin näytelmä, jota olen koskaan ollut tekemässä. Valitettavasti siihen ei oltu varauduttu. Vaihtolavalle emme pysty välttämättä saamaan lisäesityksiä, koska seuraava poppoo aloittaa jo oman produktionsa viimeistä esitystä seuraavana päivänä.
Mutta tilausta näytelmällä olisi ilmeisesti enemmänkin. Puhelin käy jatkuvasti kuumana ja on sekä ikävää että mukavaa myydä ei-oota. Mukavaa on se, että näytelmä näyttää kiinnostavan useita ihmisiä. Ikävää on se, että taiteilijan näkökulmasta haluaa oikeastaan aina, että omat jutut leviävät mahdollisimman laajalle ja mahdollisimman oikealle yleisölle. Negatiivisin palautekin on ollut rakentavaa ja se on tullut kenraalin jälkeen. Ensi-illassa olikin jo sitten kaikki lamput kohdillaan ja pari kohtausta vielä hieman muutettuna. Ensi-illan jälkeen asiat ovat rullanneetkin. Jopa aina pelottava toinen esitys saatiin kunnialla loppuun vaikka esitys lähtikin käyntiin hieman alikierroksilla.
Nyt pitäisi sitten miettiä, että miten saamme aikaiseksi lisäesitykset. Tähän mennessä on ehdotettu KokoTeatterin tai Teatteri Avoimien ovien käyttöä. Molempien vuokrat ovat huomattavasti korkeammat kuin Vaihtolavan eikä meillä siitä huolimatta ole vielä edes takuuta siitä, että tilat olisivat käytettävissä.
Sytyfestareillekin pitäisi pyrkiä ja ties minne muualle. Mutta tiedotetaan tilanteesta, kun jotain ilmenee.
2 kommenttia:
Kävin eilen ystäväni kanssa katsomassa näytelmän. Ei oltu varattu lippuja mutta tuurilla päästin änkemään itsemme tyynyille lattialle. Ja onneksi päästiin! Vaikuttava esitys, joka herätti ajatuksia ja keskustelua jälkeenpäin. Lattialta katsottuna elämys oli jopa jotenkin vielä kokonaisvaltaisempi ja läsnä kuin perinteisesti tuolilta seuraten. Kiitos!
Hyvä, että maistui. Pelättiin kyllä ensi-iltaa valtavasti tyylittelyn takia ja ehkä pelättiin, että tässä menee maine kun tämmöisellä aiheella pelataan. Itsekin olin eilen katsomassa näytelmää ja kyllä sitä edelleen jaksaa. Oma tunnelma on oikeastaan se, että voisin katsella sitä ikuisesti, niin hienoa on näyttelytyö ja tekniikka.
Lähetä kommentti