Vasureille lyhyempi nimi

Vasemmistoliitto julkaisi tänään itsestään uuden kuvan. Samalla uudeksi osoitteeksi tuli vasemmisto.fi. Vanhan logon muuttuminen punavihreästä punaharmaaksi näytti menevän samansuuntaisesti kannatuksen kanssa. Uudessa logossa on taas väriä: punainen, oranssi, jokin vihertävän sävy ja vihreä. Olisi voinut luulla, että Vasemmistoliitto olisi halunnut kikkailla Kokoomuksen brändäyksen kanssa ja ottaa yhdeksi väriksi sinisen, mutta tällä kertaa näpäytys on jäänyt toteuttamatta. Punavihreyden lisäksi voisi löytää oranssista ainakin Oranssin vallankumouksen. Tässä voi olla juuria Vasemmistoliiton alkuaikoihin, jolloin Claes Anderssonin aikana tuettiin Viron itsenäistymispyrkimysten lisäksi muitakin entisen Neuvostoliiton alueitten itsenäistymistä. Saatan olla tässä väärässä. Kolmas väri, tuo jokin vihreän sävy, on hieman hämmentävä. Omassa mielessä se ei liity mihinkään aatteeseen tai politiikkaan. Ehkäpä sen on ajateltu edustavan punaisen ja vihreän yhdistelmää oranssin kanssa. Ehkä puolue haluaa viestittävän olevansa moniarvoinen. Ehkä ei. Jotain muutakin tuttua väreissä on. Ne muistuttavat pensseliä, joista tulee mieleen Vasemmistoliiton vanha vaalikampanja, jossa puolueen aikaisempi puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes poseerasi maalitelan kanssa hymyillen. Slogan taisi olla silloin "me. yhdessä."

Sisältöä tullaan lupausten mukaan avaamaan lähiaikoina. Veikkaan, että tämän viikon Viikkolehdessä tulee olemaan aiheesta useita sivuja. Värivalintojen lisäksi lehdessä tultaneen selittämään myös slogania. Sloganiksi puolue on valinnut 'Rikkauden, jolla on arvoa'. Olisikohan tällä jotain tekemistä käyttöarvon kanssa? Ehkäpä puolueen imago yritetään saada vastaamaan sisältöä paremmin. Vasemmistoa näytetään kritisoivan useasti siitä, että se tekee kunnallisten tai valtiollisten omasta tuotannosta ideologisen kysymyksen. Vasemmiston voi melkein aina olettaa vastustavan terveydenhuollon tai koululaitoksen yksityistämistendenssejä. Tähän tarkoitukseen uusi slogan näyttäisi sopivan. Se on yhdenmukainen sisällön kanssa. Tämä jää kuitenkin nähtäväksi, mikä sloganin arvoksi tulee ihmisten mielissä ja puolueen toiminnassa.

Vanhoihin kotisivuihin verrattuna uudet sivustot vaikuttavat selkeämmiltä. Saa nähdä miten piiriosastot ja paikallisosastot sopeutuvat uuteen järjestelmään. Vanhoilta sivuilta oli vaikea löytää omaa piiriosastoa tai tietoa kunnallispolitiikasta. Nyt ne näyttävät löytyvän helposti. Samoin kuin puolueeseen liittyvät ajankohtaiset asiat eduskunnan toiminnasta puoluelaisten blogeihin. Tavallaan on ollut jännä huomata, että puolueen äänenkannattaja Kansan uutiset uudisti oman julkikuvansa paljon aikaisemmin kuin itse puolue.

Joka tapauksessa ulkokuori on virkistävä ja toivon mukaan se yhdistyy myös sisältöön.

Kansan uutiset verkkoon

Vasemmistoliiton äänenkannattajalla Kansan uutisilla on ollut pitkään nettisivut pystyssä, mutta vasta nyt ne alkavat oikeasti näyttämään käyttökelpoisilta sivuilta. Vuosien ajan käytössä on ollut järjestelmä, joka kertoo viikon ajan lehdestä poimitun tärkeän uutisen. Nämä uutiset on jaoteltu erilaisiin ryhmiin kuten pääkirjoitus, ulkomaat, kulttuuri, yms. Ei ole ollut tästä päivästä kertoa viikon ajan samaa uutista, joka on lehdestä poimittu.

Orjatyövoima työhallinnon avuksi

Tempputyöllistäminen on sana, joka on vilahtanut jo kaksien eduskuntavaalien alla. Sekä myös niiden jälkeen. Sitä käytti Kokoomus huudellessaan oppositiosta vaikutusvaltaa ennen viime vaaleja. Sitä käytti SDP joutuessaan oppositioon.

Viikonlopun Kansan uutisten viikkolehdessä oli ikäviä uutisia orjatyövoimasta Suomessa. Edellisen hallituksen aikana tehdyt muutokset työlainsäädäntöön (työvoimapalvelulaki). Sen perusteella Suomessa on jo 15000 ihmistä joutunut karenssiin eli heidät on pudotettu työttömyyskorvauksen piiristä pois. Karenssia tulee siitä hyvästä, että on kieltäytynyt "tempputyöllistämisestä". Tähän kuuluu esimerkiksi työharjoittelusta kieltäytyminen. Työharjoittelu on siis oikean työn tekemistä (8 euron päiväkorvauksella) tai muu työvoimahallinnon esittämä keino keksiä päivittäin tekemistä (8 euron päiväkorvauksella). Ongelma on siinä, että yritykset ovat käyttäneet tätä hyväksi ottamalla harjoittelijoita jatkuvalla syötöllä tekemään hommia säästäen näin työvoimakustannuksista. Toisaalta tämän rinnalle on syntynyt orjatyömarkkinat eli yrityksiä, joilta työvoimahallinto tilaa koulutusta.

Eräs tilattu koulutus oli Kai Hirvasnoron kirjoittaman artikkelin mukaan sitä, että kurssin varsinainen vetäjä kävi pari kertaa viikossa haukkumassa osallistujat siitä, että eivät olleet hankkineet töitä ympärillä sijaitsevista yrityksistä.

Työministerin pesti on tosin Vihreillä, joten kaipa tässä on turha Kokoomusta syyttää, paitsi siltä osin, että vaalien jälkeen on vaiennut puheet niin tempputyöllistämisestä kuin tasa-arvotuposta.

Arhinmäen syytteestä on luovuttu

Syyttäjä Harri Ilander veti syytteet pois kolmeltä henkilöltä Smash asem -"mielenosoituksen" yhteydessä. Syyttäjän mukaan ei ollut näyttöä siitä, että poliisi olisi antanut velvoittavia käskyjä, joita noudattamatta jättämisestä olisi voinut syyttää niskoittelusta. Syyte vedettiin pois myös Paavo Arhinmäeltä. Asiasta raportoivat ainakin Yle, Kansan uutiset ja Helsingin sanomat. Jopa peräseinojoen Keskustanuorten tekemästä liittokokousaloitteesta on käyty keskustelua Laura Tuomisen blogissa. Ajatusrikollinenkin on kirjoittanut aiheesta.

Poistumiskäsky on ollut yksi keskeisimmistä väittelyn aiheista. Esimerkiksi Kiasmalla poliisi antoi poistumiskäskyn, jota ei voinut kuulla. Tätä ei voida pitää velvoittavana. Toiseksi poliisi antoi myöhemmin käskyn (noin 20.30), jonka pystyi kuulemaan, mutta jota ei voinut noudattaa. Kiasmahan oli saarrettuna eikä ketään päästetty poistumaan. Myöhemmin asiasta on käynyt ilmi, että poliisi on päästänyt joitakin ihmisiä satunnaisesti pois. Mielenosoituspaikalta kahden korttelin päässä, Kaivopihalla, poliisi on antanut poistumiskäskyn, joka on ollut hieman kyseenalainen. Käskystä on liikkumassa kaksi versiota. "Tavalliset ihmiset saavat poistua, anarkistit jäävät" sekä "anarkistit saavat jäädä" on käskynä hieman tulkinnallinen. Entä, jos kokee olevansa sekä anarkisti että tavallinen ihminen? Neljänneksi käsky on annettu vasta kiinniottojen jälkeen.

Smash asemin jälkipyykki jakaakin ihmisten mielipiteitä moneen suuntaan. Joidenkin mielestä poliisi teki aivan oikein ja jatkossakin poliisin pitäisi sulkea liikenne keskustasta, ottaa kiinni satunnaisia ihmisiä ennakkotoimenpiteinä, huudella asiattomuuksia, antaa hipeille pamppua, estää mielenosoittamisia, estää sananvapautta, valehdella yleisölle, toisten mielestä taas ei.

Korkeasaarelle kova tuomio kansalaisilta

Uutislehti satanen kysyi viikonlopun alussa kansalaisilta riistääkö Korkeasaari eläimiä? Maanantaina julkaistu tulos kertoi, että 62 prosenttia kansalaisista piti oikeana vastauksena myöntävää puolta. Kysymyksen innoituksena oli todennäköisesti perjantaina järjestetty mielenosoitus, jossa haluttiin osoittaa, että Korkeasaaren tehtävä suojella uhanalaisia eläimiä olisi toissijainen.

Helsingin sanomat kävi haastattelemassa molempia osapuolia. Mielenosoittaja Jari Kujansuun mukaan Korkeasaari opettaa lapsille vääränlaisen luontosuhteen. Korkeasaaren johtaja Seppo Turunen taas uskoo, että mielenosoittajien toiminta perustuu tunteisiin ja kokemuksiin kotieläimistä.

Myönteistä asiassa on se, että Korkeasaari toimii hieman avoimemmin ja osallistuu keskusteluun. Vaikkakin johtajan näkemys ei mitenkään erityisen syvällinen olekaan mielenosoittajien motiiveja kohtaan. Aikaisemmin Korkeasaaren johto on kieltäytynyt julkisesta keskustelusta, koska mediasta on saatu huonoja kokemuksia.

Budjettiriihi alkaa

Vanhasen toinen hallitus aloitti eilen ensimmäisen budjettiriihensä. Samaan aikaan järjestettiin pienimuotoista mielenilmausta Säätytalon ulkopuolella. Kansan uutisten mukaan Yhteis- ja yksinhuoltajien liitto oli myös paikalla ihmettelemässä hallituksen sosiaalisuutta. "Liitto halusi muistuttaa siitä, että hallitus ottaa yksinhuoltajilta saman tien pois lupaamansa kymmenen euron lapsilisäkorotuksen päivähoito- ja muiden maksujen korotuksina" kirjoittaa Kansan uutisten toimittaja Tuula Kärki.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että hallitus joutuu hieman tarkastelemaan uudestan hallitusohjelmaansa. Helsingin sanomien toimittaja Hanna Kaarto käyttää kuvausta "repiminen" samassa yhteydessä. Hallitusohjelmassa luvatut 1,1 miljardin euron tuloveron kevennykset jäävät myöhemmäksi. Hyvä niin, sillä rahoja hallitus tarvitsee työllistämiseen, kuntien avustamiseen ja "tasa-arvotupon" toteuttamiseen, mistä jälkimmäiseen ei usko edes teemalla hallitukseen surfannut Kokoomus.

Alkoholiverotuksen nosto toteutuu näillä näkymin lähiaikoina. Tätä asiaa on kannatettu yli puoluerajojen aina opposition laitimmaisesta reunasta (Perussuomalaiset) aina hallituksen ytimeen (Keskusta) asti. Tällä kertaa valtiovarainministeriön virkamiehet voittivat maltisilla korotuksilla. Verotusta tältä osin korotetaan mahdollisesti uudestaan ensi vuonna.

Ympäristöverotuksen, eli ns. haittaverojen, painopisteet näyttävät siirtyvän entistä ekologisempaan suuntaan. Autojen verotuksessa siirrytään päästöpohjaisempaan haittaverotukseen siten, että hiilidioksidipäästöjen mukaan verotetaan.

Korkeakoulujen rahoituksen uusi hallitus hakee pyhältä hengeltä. Valtiovarainministeriö on ajatellut leikata 30 miljoonalla eurolla rahoitusta. Ammattikorkeakokoulut sekä yliopistot näkevät tulevaisuuden synkkänä. Hallitus on päättänyt toteuttaa mittavia uudistuksia korkeakoulukentällä, jotka nielevät vain lisää rahaa tulevaisuudessa, samalla rahahanoja suljetaan pikkuhiljaa. Valmistellaanko tässä korkeakoulujen myyntiä kokonaisuudessaan vai eikö sivistykselle riitä tukea enää?

Perintöverotukseen (syy, jonka takia monet kuolevat ihmiset muuttavat ulkomaille kevyemmin verotettaviksi) tehdään moninkertaisia tasonostoja. 20 000 euron alittavat perinnöt muuttuvat kokonaan verottomiksi. Tämä on niitä asioita, joista monet puolueet olivat yhtä mieltä, että jotain pitäisi tehdä. Kokoomuksen ja RKP:n ajaman täysverottomuuden ja Vasemmistoliiton maltillisen alimpien verorajojen noston väliltä on löytynyt siedettävä kompromissi. Hienointahan tietenkin olisi, jos perintöveron pystyisi hienovaraisemmin säätämään progressiiviseksi lähtien liikkeelle vaikka prosentista ja nostamalla veroastetta aina 50 prosenttiin asti liukumalla tasaisesti. Perintöveroon ei pidä kuitenkaan suhtautua kuin muihin ansiotuloihin. Eivät ihmiset kuitenkaan työkseen kuole (paitsi palvelu- ja hoiva-alalla). Pääomaverotuksen saaminen progressiivisen verotuksen piiriin oli nyt aivan liikaa toivottua. Edes pääomaveron kiristämisestä ei Vihreistä huolimatta ole kuulunut mitään.

Mitä taas tulee Matti Vanhasen "edellistä sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan hallitukseen", niin se on paskapuhetta, soinilaista tyhjäkäyntiä, jota Vanhanen ei pysty todistamaan vaikka haluaisi. Nykyinen hallitus ei ole tehnyt sen enempää tuloerojen kasvulle kuin edellinenkään.

Hyvät kansanäänestykset

Viikon aikana on ollut useampiakin ulostuloja liittyen äänestämiseen. Kokoomusnuoret liittyivät Keskustanuorten vaatimuksiin alentaa äänestysikärajaa 16-vuoteen. Kansan uutisten pääkirjoituksessa otettiin tänään kantaa neuvoa antavien kansanäänestysten lisäämiseksi. Anna Mäenpää blogissaan taas katsoi, ettei tämä korjaisi ongelmia. Helsingin sanomat kertoi Suvi Lindenin aikomuksesta tuoda nettiäänestykset Suomeen.

Suomessa on kansanäänestyksiä käytetty vain kaksi kertaa valtion asioista koko itsenäisyyden aikana. Ensimmäisen kerran kun kumottiin kieltolaki ja toisen kerran kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Tällä perusteella ei voi ainakaan sanoa, että äänestyksiä järjestettäisiin liikaa. Euroopan unionin perustuslaista, Natosta, EMU:sta sekä ydinvoimasta on ehdotettu kansanäänestyksiä järjestettäviksi. Ei yhtään huonompia aiheita. Ainakaan merkitykseltään ne eivät ole vähäpätöisiä vaatimuksia. Vaikka vastustaisin Natoa tai Euroopan unionin perustuslakia (tietyin varauksin), niin kannatan kyllä kansanäänestysten järjestämistä aiheista. Ne tavallaan antaisivat vahvemman legimiteetin päättäjille. Sipoossa taas järjestettiin kansanäänestys, jossa äänestettiin Helsingin aluevaatimuksia vastaan. Näyttää siltä, että tässä tapauksessa kansanääntä ei kuunnella. EU:n tapauksessa taas esimerkiksi Claes Andersson sanoi vastustavansa Eu:hun liittymistä, mutta äänesti neuvoa-antavan äänestyksen mukaisesti.

Itse näkisin kansanäänestysten yleistämisen hyvänä asiana, mutta menisin vielä pitemmälle. Kansanäänestyksistä olisi tehtävä sitovia ja pitkällä tähtäimellä olisi pyrittävä siihen, että kansalaiset saisivat myös itse päättää, mitkä asiat menisivät kansanäänestykseen esimerkiksi nimilistojen avulla. Tämän en näkisi mitenkään olevan demokratian vastaista, vaan enemmänkin se tekisi demokratiasta vain vahvemman.

Nettiäänestyksiin taas liittyy ongelmia. Silloin ei voida välttämättä varmistaa edustaako ääni kansaalaisen oikea äänestystahtoa eikä vaalisalaisuudestakaan voida mennä takuuseen. Toisaalta Yhdysvalloista on tullut tietoja, että äänestyskoneet rekisteröivät eri tuloksia kuin mitä äänestäjät ovat tarkoittaneet. Tämä on jo suuren luokan ongelma koneilla tehtävistä äänestyksistä. Jos nämä ongelmat pystyttäisiin ratkaisemaan, niin eihän siinä pitäisi olla mitään ongelmia sitten.

Loppujen lopuksi ainoa mikä näissä parannuksissa on pelättävää on, että päättäjät eivät saisikaan enää päättää yksin kansan valtakirjalla tai ilman.

Aforismeja blogistaniassa

Kansan uutisissa oli tänään artikkeli aforismeista. Artikkelin yhteydessä mainostettiin aforismiblogia. Lueskelin blogia lävitse tänään. Erittäin hyviä juttuja ja paljon. Harvinaista on että jotain blogia lukee käänteisessä kronologisessa järjestyksessä ja jatkaa. Aikamoinen aarreaitta tämä.