Munich

Vuokrasinpa tuossa Munichin. Piti aikaisemminkin vuokrata se, mutta ajattelin, että se on liian ajankohtainen tällä hetkellä ja sydän ei välttämättä kestäisi. Katoin silloin Syrianan. Eipä sekään ollut niin kaukaa haettu.

Vuoden 1972 olympialaisissa palestiinalainen(?) ryhmä nimeltä Musta syyskuu ottaa panttivangiksi Israelin maajoukkueen jäseniä. Yrityksessä vapauttaa panttivangit käy niin kuin aina käy - kaikki kuolee.

Israelin sen aikainen pääministeri Golda Meir päättää tehdä esimerkin tuleville ihmisille mietittäväksi: Israelin kansalaisilla ei ole hintaa. Avner (Eric Bana), joka on Mossadin tulokas, ja jonka isä on tunnettu sotasankari, palkataan ottamaan tehtävä vastaan. Hän tulee johtamaan viiden ihmisen ryhmää, jonka tehtävänä on tappaa 11 epäiltyä. Ainoa ehto on, että arabimaihin ei mennä. He saavat toimia vain Euroopassa ja heidän pitää välttää sivullisia. Teloitustapana suositaan räjähteitä pyssyjen sijaan, jotta saataisiin otsikoita.

Avner lähtee hyvillä mielillä etsimään uhrejaan. Ensimmäisen, hieman kömpelön surman jälkeen, he ryhtyvät käyttämään räjähteitä. Ajan kuluessa uhri toisensa jälkeen kuolee erilaisin pommein. Sivullisten uhrien määrän kasvaessa, ryhmä huomaa pian ampuneensa myös CIA:n ja KGB:n väkeä. Avnerin johtama ryhmäkin alkaa pienentyä yksi kerrallaan. Eikä ryhmä pienen luonnollisten syiden takia; Yksi toisensa jälkeen heistä tulee kuten heidän uhreistaankin, varoittavia esimerkkejä.

Ryhmälle annettiin 250000 dollaria alkupääomaa, jota tultaisiin täydentämään varojen loppuessa - kuitteja vastaan. Tässä tietona, että ensimmäisen uhrin hinnaksi tuli kolmisensataatuhatta dollaria, mutta lopulta hinta kasvoi huomattavasti. Muutaman miljoonan jälkeen yhdeksän yhdestätoista (9/11) saatiin murhattua.

Elokuvassa ryhmän ulkopuolinen tehtävänantaja pohdiskelee, että tuleepa tämä kalliiksi, niin osataan huomauttaa, ettei niiden palestiinalaistenkaan tappaminen ole halpaa hupia. Mikä sitten saa Israelia ympäröivät vallat ottamaan Palestiinan tilanteen niin vakavasti? "He vihaavat palestiinalaisia, mutta he vihaavat juutalaisia enemmän."

PLO:n jäsenet tarjosivat luovemman lähtökohdan toiminnalleen: "koti on kaikki kaikessa." Ja koti on siellä, missä se punainen pumppu on. Ja mitä lopulta Mustan syyskuun johtajien tappamisesta seuraa? Heidät korvaa toiset ihmiset, jotka vaativat vieläkin äärimmäisempiä tekoja. Oletan, että joka tapauksessa johtoon astuu aina hieman maltillisempia kavereita, kuin ympäröivät ääripäät. Kun maltilliset lähtee, se on tervetuloa kavereille, jotka ovat hieman kallelaan suurempaan uhrautuvaisuuteen. Uskonnosta tulee politiikkaa ja irronneita päitä lasketaan vieläkin.

Tulipa mieleen dialogin pätkä Israelin valtion olemassaoloa tukevasta mielenosoituksesta. Siellä minulta kysyttiin, että minkä arvoinen on Israelin siviili? Vastasin, että samanarvoinen kuin Libanonin siviili. Vastauksena vastaukseeni sain kuulla: "te ootte niin lapsia. Kasvakaa nyt." Kun ihmiset valitsee sodan puolet, niin rauhan puolustajille jää aika vähän tilaa. Kun kumartaa yhteen suuntaan (rauha) pyllistää toiseen (sota, puolista välittämättä). Siinä mielenosoituksessa kuultiin myös, että joko olette meidän puolella tai meitä vastaan.

Minä olen vastaan. Sotaa.

technorati Munich, avner, Musta syyskuu, PLO, sota, rauha, Israel, Golda Meir,terrorismi, mielenosoitus, CIA, KGB, mossad, olympialaiset, 1972, Eurooppa, Elokuvat.