Keskustan kansanedustaja Mirja Vehkaperä kyseli eduskunnan kyselytunnilla taannoin, että voiskohan noilla mainoksille tehdä jotain. Vehkaperää on nimittäin ottanut pannuun tuo puolialastomien naisten viidakko keskellä kaupunkia. Tällä saattaisi olla yhteys jopa nuorten tekemiin itsemurhiin, kun minun pullamössösukupolvesta seuraava perunalastu- ja limpparisukupolvi masentuu siitä, kun ei olla oikean kokoisia tai muuten mainosten näköisiä.
Ministeri Mauri Pekkarisen mukaan julkinen valta ei voi puuttua mainonnan sisältöön kun meillä on tämä sananvapaus. Sananvapautta Vehkaperäkään ei Helsingin sanomien mukaan halua lähteä rajoittamaan. Mutta kenellä kaikilla on sananvapaus mainonnan alalla? Tuskinpa se kuitenkaan meikäläinen on noita mainoksia ostanut tai minun naapurinikaan sanoakseen, että tässä on nainen, jolla on tämmöiset alusvaatteet ja niitä pitää esitellä. Onko mainonnassa kyse pelkästä sananvapaudesta? Kyllähän mainoksia enemmän ostetaan, jotta saadaan edistettyä myyntiä kuin esimerkiksi edistääkseen mielipiteitä. Sitä paitsi mielipiteitten esittäminen ostamalla mainostilaa ei ole niin herkullinen mainostilan myyjän kannalta. Muistellaanpa kun tuossa Animalian mainokset vedettiin Jcdecauxin tauluista pois negatiivisen palautteen takia. Negatiivista palautetta JcDecaux on saanut myös siiderimainoksista ja vähäpukeisista naisista, mutta niitä ei olekaan vedetty pois. Eikö tämä ole suurempaa sananvapauden rajoittamista kuin alusvaatemainokset?
Tämmöisenä vasemmistolaisena taloudenohjailijana heräsi eräs ajatus, jota olisi mukava päästä kokeilemaan. Mitäs jos otettaisiin vaikka bussipysäkit ja muutamien teiden mainostaulut kunnalle takaisin? Mainostilaa myytäisiin edelleen, mutta kaupunkilaiset saisivat esimerkiksi äänestää, että mitkä mainokset olisivat sopivia julkiseen tilaan? Miltä tämmöinen kuulostaisi? Entä, jos osa mainostilasta arvottaisiin vain umpimähkään halukkaiden kesken ja voittaja saisi laittaa oman mielipiteensä symbolista maksua vastaan esille, tai mahdollisesti jopa ilman maksua?
Voisimmeko silloin nähdä joitain seuraavista mainoksista: "meitsillä on bileet osoitteessa x perjantaina kello kuudesta eteenpäin, omat juomat messiin", "älkää rikkoko laseja puistoihin!", "olispa Kekkonen vielä täällä" tai "tule kirppikselle ostamaan käytettyä tavaraa osoitteeseen x"?
2 kommenttia:
Harvinaisen positiivinen avaus Mirja Vehkaperältä.
Kieltämättä eduskunnassa harvoin keskustellaan julkisesta tilasta. Mutta keskustelu lienee päättynyt Pekkarisen ja Vehkaperän osalta - ehkä.
Lähetä kommentti