Tämä päivä lähti käyntiin aika mystisesti. Näin unta, että olin syönyt koko jääkaapin tyhjäksi, ja että siellä ei olisi mitään kun herään. Onneksi olin väärässä. Luulin sitä enteeksi, turhaan. Löysin nimittäin matkalla treeneihin arpalipun, josta raaputtamalla paljastui 10 000 euron palkinto. Treenitkin meni oikein hyvin. Pistin kaksi kohtausta uusiksi, ja ne olivat elämäni parhaimmat ajatukset - siihen mennessä.
Treeneistä lähdinkin sitten suoraan töihin. Ajattelin, että olenpas väsynyt, ja voisin juhlistaa voittoani sekä hyvin menneitä treenejä. Harmi vain kun pitäisi viettää töissä loppu päivä. Töihin saapuessani huomasinkin, että olin katsonut väärää viikkoa. Minulla onkin neljä päivää vapaata nyt.
Soitin muutamalle ystävälleni, joiden kanssa sovimme, että näkisimme ravintola Rytmissä. Siellä sitten otettiin muutama olut. Paikalla saapui myös vanha koulukaverini. Vaihdoimme kuulumisia. Hän kertoi olevansa nykyään ohjaaja. Hän on ohjaamassa puoliksi omaa käsikirjoitustaan. Hän pyysi, jos tulisin näyttelemään päähenkilön sidekickia. Taisin suostua. Elokuvan toinen käsikirjoittaja on Charlie Kaufman. En muista suostuinko heti vai vasta suostuttelun jälkeen.
Kotiin päätin mennä taksilla. Taksikuskin kanssa tajusin, mikä estää naisia ja miehiä olemasta tasa-arvoisia. Oivallukseni todennäköisesti poistaisi kaikki esteet tasa-arvolta. Syy oli sinänsä simppeli. Tässä välissä tietenkin kuolin, joten en voi paljastaa oivallustani kokonaan.
Kuoltuani pääsin tietenkin taivaaseen, joka nyt on hieman erilainen kuvitellusta. Se on kuulemma aina sanoi västäräkki. Hän kertoi myös, että 24 vuoden päästä palaisin uudestaan maahan puoliksi ihmisenä ja puoliksi kobrana, eli kobramiehenä.
Kohta kun menen nukkumaan, niin siitä huolimatta, minusta on erittäin jännittävää, että olen seuraavassa elämässä kobramies. Pääsen varmaan taistelemaan ahneita rikollisia vastaan. Päivä on, rakas päiväkirjani, ollut siis varsin mielenkiintoinen. Toivottavasti huomisestakin tulee mukava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti