Brysselissä järjestetty Game over Nato -mielenosoitus saikin ei niin rauhanomaisen lopun, kun aktivisteja ryhdyttiin pamputtamaan. Poliisi ei ilmeisesti tiennyt, että mielenosoittajat olivat sitoutuneet väkivallattomuuteen - tai sitten heitä ei kiinnostanut. "Poliisi käyttäytyi hyvin aggressiivisesti, usutti poliisikoiria mielenosoittajien kimppuun ja pamputti heitä. Meitä retuutettiin ja pamputettiin jopa päähän", kertoi Riia Colliander Yleisradion uutisille.
Toiminnan taustalla on aktivistien löytämä Haagin kansainvälisen tuomioistuimen julistus sekä Nurnbergin oikeudenkäynti. Haagissa julistettiin vuonna 1996, että ydinaseilla uhkaaminen tai niiden käyttäminen on kansainvälisen oikeuden rikoksia. Nurnberg taas velvoittaa kaikkia, jotka tietävät sotarikosten valmistelusta ovat velvollisia estämään toimet. Belgian ollessa yksi ydinasevalloista ovat rauhanaktivistit Euroopassa pyrkineet ottamaan selvää mahdollisista aikeista käyttää ydinaseita.
Riia Collianderin puhelinhaastattelu Ylellä
Yle: Suomalaisia pidätettin Nato-mielenosoituksessa Brysselissä
Yle video: Poliisi ottaa kiinni Nato-mielenosoittajia Brysselissä (Huomatkaa sympaattinen mummo neulekeppien ja pappa sateenvarjon kanssa videon lopussa)
Juhani Lohikoski: Sananvapauden rajat
Hs: Suomalaisaktivisti: Istutaan pidätysbussissa kädet sievästi nippusiteissä
Hs: Suomalaiset mielenosoittajat vapautettu Brysselissä
AKL: Noin 20 suomalaista kiinniotettu Naton päämajalla Brysselissä
AKL: Suomalaiset kiinniotetut vapautetaan tänä iltana - poliisiväkivalta järkyttänyt rauhanaktivisteja Brysselissä
Mirka Muukkonen: Hei meitä Natotetaan
Näytetään tekstit, joissa on tunniste belgia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste belgia. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai, maaliskuuta 23, 2008
Rauhanaktivisteja pidätetty Brysselissä
Tagit
aktivismi,
belgia,
bryssel,
mielenosoittaminen,
nato,
riia colliander,
ydinaseet
keskiviikkona, heinäkuuta 12, 2006
Kesät ilman terassia
Eilen löysin töistä sen Zenin, jota olin kaivannutkin. Annankadun William K:ssa kun ei ole terassia niin asiakkaitakin parhaimmillaan on kymmenkunta ja hekin yleensä nautiskelevat miljööstä ja erikoisoluista tunnin verran. Eilen sitten onnistuin saamaan sellaisen puuhakkaan asenteen, että tein vain jotain paikan päällä. Asiakkaista nyt oli jotain iloa aina välillä kun pääsi pöytiä kiertämään ja kyselemään, että näenkö oikein vai onko teillä ongelmia tuon tyhjän lasin kanssa?
Uusi hanoihin tullut belgialainen vehnäolut Celis witte(Celis White) on tehnyt kauppaansa suositeltuna. Maku on hieman samanlainen kuin Hoegaardenissa eli Hugossa, paitsi ehkä hieman pehmeämpi, mutta korianterin maku ja raikkaus on Celiksessäkin mukana. Yhdysvalloissa ei voida kuitenkaan enää puhua belgialaisesta oluesta koska sitä valmistetaan myös Texasissa. En tiedä onko maku sama. Asia herättää kummastusta myös belgialaiseen olueeseen erikoistuneella sivustolla. Yksi asia on varma, että belgialaiset oluet ansaitsevat kyllä oman paikkansa olutkartastolla. Heillä on täysin omalaatuinen makunsa.
Trappistioluitakin (aidot luostarioluet) saa valmistaa ainoastaan Belgiassa. Hyvä ja huono puoli näissä oluissa on se, että miedoimmillaankin ne ovat seitsemän volttisia. Rochefortit (kasi ja kymppi) tietenkin muodostaa oman jäljittelemättömän hovinsa näistä oluista. Toisaalta näitä en suosittelisi kesälle vaan nämä toimivat ehkä parhaiten talvella.
Williamissa olisi huomattavaesti tylsempää jos en lukisi sanomalehtiä ja kirjoja päivät pitkät, mutta kun työpaikalla on niin kuuma ettei jaksa aina oikein keskittyä. Eilen kuitenkin onnistuin löytämään jotain siitä hiljaisuudesta ja rauhasta mikä paikan päällä on hallitseva elementti minun valloittavan, ystävällisen, tehokkaan, hymyilevän persoonani lisäksi. Jutusteluakaan ei voinut välttää, mutta se toikin työhön jotain lisää.
Keskiviikon pitäisi olla yksi kolmesta myyntipäivästä ravintoloissa, mutta kesäisin näin ei ole. Kesälomalla päivät menettävät merkityksensä. On aivan sama meneekö juomaan perjantaina vai lauantaina kello kahdeltatoista päivällä vai yöllä ja se näkyy.
Ensi kesänä sitten astuu voimaan tupakointikielto ravintoloissa. Sittenpähän käyn aina pihalla tupakalla, mutta entäs talvisin? Pitääkö minun vaihtaa lämmintä vaatetta päälle ja painua ulos tupakalle vai vaihtaa alaa? Siinäpä kysymys. Tähän varmaan saadaan vastaus talvella 2007 viimeistään ellei - dramaattinen tauko sallittakoon - Maaliskuun 18. päivä 2007 muuta suunnitelmia.
Uusi hanoihin tullut belgialainen vehnäolut Celis witte(Celis White) on tehnyt kauppaansa suositeltuna. Maku on hieman samanlainen kuin Hoegaardenissa eli Hugossa, paitsi ehkä hieman pehmeämpi, mutta korianterin maku ja raikkaus on Celiksessäkin mukana. Yhdysvalloissa ei voida kuitenkaan enää puhua belgialaisesta oluesta koska sitä valmistetaan myös Texasissa. En tiedä onko maku sama. Asia herättää kummastusta myös belgialaiseen olueeseen erikoistuneella sivustolla. Yksi asia on varma, että belgialaiset oluet ansaitsevat kyllä oman paikkansa olutkartastolla. Heillä on täysin omalaatuinen makunsa.
Trappistioluitakin (aidot luostarioluet) saa valmistaa ainoastaan Belgiassa. Hyvä ja huono puoli näissä oluissa on se, että miedoimmillaankin ne ovat seitsemän volttisia. Rochefortit (kasi ja kymppi) tietenkin muodostaa oman jäljittelemättömän hovinsa näistä oluista. Toisaalta näitä en suosittelisi kesälle vaan nämä toimivat ehkä parhaiten talvella.
Williamissa olisi huomattavaesti tylsempää jos en lukisi sanomalehtiä ja kirjoja päivät pitkät, mutta kun työpaikalla on niin kuuma ettei jaksa aina oikein keskittyä. Eilen kuitenkin onnistuin löytämään jotain siitä hiljaisuudesta ja rauhasta mikä paikan päällä on hallitseva elementti minun valloittavan, ystävällisen, tehokkaan, hymyilevän persoonani lisäksi. Jutusteluakaan ei voinut välttää, mutta se toikin työhön jotain lisää.
Keskiviikon pitäisi olla yksi kolmesta myyntipäivästä ravintoloissa, mutta kesäisin näin ei ole. Kesälomalla päivät menettävät merkityksensä. On aivan sama meneekö juomaan perjantaina vai lauantaina kello kahdeltatoista päivällä vai yöllä ja se näkyy.
Ensi kesänä sitten astuu voimaan tupakointikielto ravintoloissa. Sittenpähän käyn aina pihalla tupakalla, mutta entäs talvisin? Pitääkö minun vaihtaa lämmintä vaatetta päälle ja painua ulos tupakalle vai vaihtaa alaa? Siinäpä kysymys. Tähän varmaan saadaan vastaus talvella 2007 viimeistään ellei - dramaattinen tauko sallittakoon - Maaliskuun 18. päivä 2007 muuta suunnitelmia.
Tagit
belgia,
celis witte,
hoegaarden,
hugo,
olut,
terassi,
texas,
tupakkalaki,
william k,
yhdysvallat
perjantaina, huhtikuuta 21, 2006
Belgiassa hyväksyttiin homoille adoptio-oikeus
Belgia osoittaa toimivansa edistyksellisten rintamassa kun salli homoille adoptio-oikeuden. Vääntö oli kuitenkin kova äänestystuloksen perusteella: 34 puolesta, 33 vastaan. Alahuoneessa äänestys oli mennyt riman ylitse hieman helpommin 15 äänen erolla (77-62).
Helsingin sanomien keskustelusivuilla on ehditty jo julistaa yhteiskunnan rappiota ja paukutettu Raamatulla. Rohkeimmat on yrittänyt olla hauskoja vertaamalla homojen adoptioikeutta eläimiin sekaantumiseen. Voisin itsekin hymyillä jos tunnistaisin satiirin, mutta siitä ei ole mitään viitettä. Oikeasti, aikuisten oikeasti, on olemassa ihmisiä, jotka näkevät homouden vievän koko ihmiskunnan helvettiin. Vielä kukaan ei ole ehtinyt esittämään aina-niin-hauskaa "homous on periytyvää"-kommenttia.
Suomessakin olisi mitä pikimmiten myönnettävä homoille adoptio-oikeus. Se ei ole keneltäkään pois. Kukaan ei ole koskaan kuollut homouteen ellei lynkkäystä lasketa sellaiseksi. Asenteissa on paljonkin korjattavaa. Lainsäädännöllä voi tietenkin "taistella" homoutta vastaan. Samoin voidaan "taistella" prostituutiota vastaan julistamalla seksin osto laittomaksi. Suomi voi myös taistella päihteitä vastaan julistamalla päihteiden käyttö kielletyksi, rangaistavaksi teoksi ja sulkemalla kaikki yhteiskunnan ulkopuolelle. Näitä kolmea asiaa yhdistää pelon sekainen hysteria ja demonisointi.
Fasismista varoittava lamppuni vilkkuu.
Homot eivät ole sen enempää perverssejä kuin ihmiset, jotka haluavat rakastella juuri yhdessä tietyssä asennossa tai innostuvat tietyistä piirteistä ihmisissä kuten huulipunasta, nahkaisista kengistä, siitä tavasta, jolla hän pitää hiuksiaan auki tai hänen äänestä. Homot eivät ole uhka. Homot ovat jo täällä. Ei sitä estetä lainsäädännöllä tai tukahduttamalla. Homous ei ole mikään leviävä sairaus.
Kun homot hyväksytään tasa-arvoisiksi heteroiden kanssa, olemme osoittaneet olevamme askeleen suvaitsevaisempia. Homous ei tee ihmisestä mitään ali-ihmistä.
Niilo Paasivirta on hyvin tiivistänyt eräiden homofoobikoiden ajatuksia satiirisella kirjoituksellaan "Homolaki on Suomen loppu".
tagit: politiikka
Helsingin sanomien keskustelusivuilla on ehditty jo julistaa yhteiskunnan rappiota ja paukutettu Raamatulla. Rohkeimmat on yrittänyt olla hauskoja vertaamalla homojen adoptioikeutta eläimiin sekaantumiseen. Voisin itsekin hymyillä jos tunnistaisin satiirin, mutta siitä ei ole mitään viitettä. Oikeasti, aikuisten oikeasti, on olemassa ihmisiä, jotka näkevät homouden vievän koko ihmiskunnan helvettiin. Vielä kukaan ei ole ehtinyt esittämään aina-niin-hauskaa "homous on periytyvää"-kommenttia.
Suomessakin olisi mitä pikimmiten myönnettävä homoille adoptio-oikeus. Se ei ole keneltäkään pois. Kukaan ei ole koskaan kuollut homouteen ellei lynkkäystä lasketa sellaiseksi. Asenteissa on paljonkin korjattavaa. Lainsäädännöllä voi tietenkin "taistella" homoutta vastaan. Samoin voidaan "taistella" prostituutiota vastaan julistamalla seksin osto laittomaksi. Suomi voi myös taistella päihteitä vastaan julistamalla päihteiden käyttö kielletyksi, rangaistavaksi teoksi ja sulkemalla kaikki yhteiskunnan ulkopuolelle. Näitä kolmea asiaa yhdistää pelon sekainen hysteria ja demonisointi.
Fasismista varoittava lamppuni vilkkuu.
Homot eivät ole sen enempää perverssejä kuin ihmiset, jotka haluavat rakastella juuri yhdessä tietyssä asennossa tai innostuvat tietyistä piirteistä ihmisissä kuten huulipunasta, nahkaisista kengistä, siitä tavasta, jolla hän pitää hiuksiaan auki tai hänen äänestä. Homot eivät ole uhka. Homot ovat jo täällä. Ei sitä estetä lainsäädännöllä tai tukahduttamalla. Homous ei ole mikään leviävä sairaus.
Kun homot hyväksytään tasa-arvoisiksi heteroiden kanssa, olemme osoittaneet olevamme askeleen suvaitsevaisempia. Homous ei tee ihmisestä mitään ali-ihmistä.
Niilo Paasivirta on hyvin tiivistänyt eräiden homofoobikoiden ajatuksia satiirisella kirjoituksellaan "Homolaki on Suomen loppu".
tagit: politiikka
Tagit
adoptio,
arvoliberalismi,
belgia,
lainsäädäntö,
linkkejä,
politiikka,
raamattu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)