Vihdoinkin joku on samaa mieltä. Se, että edustaa laitaa, voi ainakin sanoa edustavansa jotain. Orjuuteen tai kuolemanrangaistukseen maltillisesti suhtautuvat ovat tämän päivän paskasakkiväkeä, jolta puuttuu selkäranka.
The moderate as extremist
technorati paskasakki, maltilliset, extreme, radikalismi, radikaalit.
keskiviikkona, marraskuuta 29, 2006
maanantaina, marraskuuta 27, 2006
sunnuntai, marraskuuta 26, 2006
del.icio.us
Olen käyttäny vähän aikaa del.icio.us-järjestelmää ja nyt se tuntuu niin luontevalta osalta nettikäyttöäni, että ihmettelen jo, että miten minä ennen aina löysin kaiken tiedon uudestaan.
Oikeaan sivupalkkiin lisään yhteydet otsikon Meitsi netissä alle.
ps. Kello 16.00 tänään Trickshotissa vaaliläppää ja häppää. Tukiryhmän kokoukset on siistejä ja ne jää harvoin yhteen biniin. Siitä muistutuksena: tässä baarissa haluaisin olla.
pps. Ei tuolta löytynyt arviota Trickshotista, mutta laitoin palautetta, että semmoinen pitäisi tehdä.
Delicious
ja
Minun tagit
technorati delicious, tagit, netti, baarit, trickshot
Oikeaan sivupalkkiin lisään yhteydet otsikon Meitsi netissä alle.
ps. Kello 16.00 tänään Trickshotissa vaaliläppää ja häppää. Tukiryhmän kokoukset on siistejä ja ne jää harvoin yhteen biniin. Siitä muistutuksena: tässä baarissa haluaisin olla.
pps. Ei tuolta löytynyt arviota Trickshotista, mutta laitoin palautetta, että semmoinen pitäisi tehdä.
Delicious
ja
Minun tagit
technorati delicious, tagit, netti, baarit, trickshot
lauantaina, marraskuuta 25, 2006
Neljän kohdan suunnitelma
Kunnianhimoiset maailmanvaltaussuunnitelmani menivät tänään mönkään. Syy oli se kaikkien pikkuhitlerien klassikko. En kuullut kumpaakaan herätyskelloista, vaikka olen epäillyt sen toisen toimivuutta jo pitemmän aikaan. Ihanainen väittää sen kyllä toimivan. Hän jopa luulee, että ilkeämielisyyttäni laitan sen soimaan tahallaan epäluonnollisiin kellonaikoihin. Samaa mieltä olemme ainakin siitä, että Hän kyllä kuulee tämän toisen kellon.
Maailman valloitussuunitelmani sisälsi tälle päivälle useita osasia, joiden kaikkien piti toteutua kello 10-14 välisenä aikana. Kun nousin vaivihkaa ylös luullen pääseväni yllättämään herätyskellon, kello oli jo 12.30. Laskin nopeasti päässä kauanko minulla menisi päästä paikan päälle ja totesin, että joudun myöhentämään valloitussuunnitelmaani vuodella.
Helsingin Vasemmistoliiton syyskokoukseen olisin tuonut pari aloitetta. Toinen niistä olisi, että kokoukset voisivat alkaa joskus vaikka iltapäivällä, jotta yötyöläisetkin pääsevät (siis jaksavat) tulla paikalle. Kokouksethan ovat tunnetusti tylsiä sekä täynnä tarpeettomia sivuhuomautuksia. Kutsun näitä interkokouksellisuudeksi. Ne ovat kokouksia, jotka viittaavat muihin kokouksiin.
Toinen aloitteeni, se luonnollisestikin vähemmän tärkeä, olisi koskenut julkista tilaa. Eilen kävimme testaamassa Kampissa onko kyseinen bussiterminaali julkista tilaa. Kolmen vartin leppoisan kahvittelun jälkeen jouduimme jo pikku hiljaa epäilemään, että kyseinen tila ei ole julkinen. Syyskokouksessa olisin kehottanut Vasemmistoliiton Helsingin valtuutettuja palauttamaan keskustelun julkisesta tilasta valtuustoon. Sotaa ei tarvitse edes voittaa heti. Valtuustossa voitaisiin vaikka tehdä aloite, jolla varmistettaisiin, että ihmiset voivat kokoontua Kampin ostoskeskukseen olemaan ilman ostamista. Hyvänä bonuksena kaikki halukkaat voisivat tuoda paikalle myös omat kahvit termarissa sekä vähän pullaa. Oma tyynykin olisi kiva. Nämä kaikki seikat nimittäin riittivät paikalta poistamiseen.
Kolmas aloitteeni olisi koskenut Helsingin Vasemmistoliiton avoimmuutta. Olisin tehnyt vuosikokoukselle aloitteen hallitusten kokousten avaamisesta kaikille jäsenille. Kokousten pöytäkirjojen yhteenveto tai tarkka jäljennös sähköpostilistoille olisi kaikessa ajankäytössään sekunttipelleilyä. Puolue, joka tukee avoimia poliittisia prosesseja, voisi näyttää hyvää esimerkkiä puolueen jäsenille sekä puolueen ulkopuoliselle yhteiskunnalle.
Neljäntenä koukkuna, jolla olisin pelastanut kokouksen tunnelman, olisin pitänyt palavan puheenvuoron yleisölle syistä, miksi minut pitäisi valita hallitukseen. Olin suunnitellut kävellä lavalle Avaimen Roihuvuori-kappaleen soidessa taustalla. Videoinsertti minulta olisi puuttunut, mutta jos minulla sellainen olisi ollut, niin se olisi ollut tarkka kopio Ilmestyskirja.nyt.Reduxin trailerista. Oikeastaanhan minä olisin voinut käyttää sitä muutenkin. Puheenvuoro olisi ollut silkkaa populismia sekä möröillä pelottelua. Jos minua ei valita hallitukseen, niin Rajamäkeläiset voittavat vaalit ja kieltävät koko Vasemmistoliiton. Sen lisäksi taivaalta tulisi satamaan tulta, tappuraa ja sammakoita. Puheen lopettaisin kitaran polttamiseen, jonka äärellä palvoisin vallankumouksen aavetta.
Ps. Nyt kun luin kokouksesta tehdyn tiedotteen, niin muthan on valittu hallitukseen. Jee. Ei tarvinnut olla paikalla edes valitsemassa itseä. Johtokunta valittiin yksimielisesti.
technorati aamunavaus, aamut, Helsingin Vasemmistoliitto, Vasemmistoliitto, valtuusto, Kamppi, Kampin ostoskeskus, vallankumouksen aave, avoimuus, julkinen keskustelu, maailmanvalloitus, Mc Avaina, avain, asa, roihuvuori, Jim Hendrix, palava kitara, herätyskello, kello, aika, yötyö, puhe, insertti, ilmestyskirja, ilmestyskirja nyt
Maailman valloitussuunitelmani sisälsi tälle päivälle useita osasia, joiden kaikkien piti toteutua kello 10-14 välisenä aikana. Kun nousin vaivihkaa ylös luullen pääseväni yllättämään herätyskellon, kello oli jo 12.30. Laskin nopeasti päässä kauanko minulla menisi päästä paikan päälle ja totesin, että joudun myöhentämään valloitussuunnitelmaani vuodella.
Helsingin Vasemmistoliiton syyskokoukseen olisin tuonut pari aloitetta. Toinen niistä olisi, että kokoukset voisivat alkaa joskus vaikka iltapäivällä, jotta yötyöläisetkin pääsevät (siis jaksavat) tulla paikalle. Kokouksethan ovat tunnetusti tylsiä sekä täynnä tarpeettomia sivuhuomautuksia. Kutsun näitä interkokouksellisuudeksi. Ne ovat kokouksia, jotka viittaavat muihin kokouksiin.
Toinen aloitteeni, se luonnollisestikin vähemmän tärkeä, olisi koskenut julkista tilaa. Eilen kävimme testaamassa Kampissa onko kyseinen bussiterminaali julkista tilaa. Kolmen vartin leppoisan kahvittelun jälkeen jouduimme jo pikku hiljaa epäilemään, että kyseinen tila ei ole julkinen. Syyskokouksessa olisin kehottanut Vasemmistoliiton Helsingin valtuutettuja palauttamaan keskustelun julkisesta tilasta valtuustoon. Sotaa ei tarvitse edes voittaa heti. Valtuustossa voitaisiin vaikka tehdä aloite, jolla varmistettaisiin, että ihmiset voivat kokoontua Kampin ostoskeskukseen olemaan ilman ostamista. Hyvänä bonuksena kaikki halukkaat voisivat tuoda paikalle myös omat kahvit termarissa sekä vähän pullaa. Oma tyynykin olisi kiva. Nämä kaikki seikat nimittäin riittivät paikalta poistamiseen.
Kolmas aloitteeni olisi koskenut Helsingin Vasemmistoliiton avoimmuutta. Olisin tehnyt vuosikokoukselle aloitteen hallitusten kokousten avaamisesta kaikille jäsenille. Kokousten pöytäkirjojen yhteenveto tai tarkka jäljennös sähköpostilistoille olisi kaikessa ajankäytössään sekunttipelleilyä. Puolue, joka tukee avoimia poliittisia prosesseja, voisi näyttää hyvää esimerkkiä puolueen jäsenille sekä puolueen ulkopuoliselle yhteiskunnalle.
Neljäntenä koukkuna, jolla olisin pelastanut kokouksen tunnelman, olisin pitänyt palavan puheenvuoron yleisölle syistä, miksi minut pitäisi valita hallitukseen. Olin suunnitellut kävellä lavalle Avaimen Roihuvuori-kappaleen soidessa taustalla. Videoinsertti minulta olisi puuttunut, mutta jos minulla sellainen olisi ollut, niin se olisi ollut tarkka kopio Ilmestyskirja.nyt.Reduxin trailerista. Oikeastaanhan minä olisin voinut käyttää sitä muutenkin. Puheenvuoro olisi ollut silkkaa populismia sekä möröillä pelottelua. Jos minua ei valita hallitukseen, niin Rajamäkeläiset voittavat vaalit ja kieltävät koko Vasemmistoliiton. Sen lisäksi taivaalta tulisi satamaan tulta, tappuraa ja sammakoita. Puheen lopettaisin kitaran polttamiseen, jonka äärellä palvoisin vallankumouksen aavetta.
Ps. Nyt kun luin kokouksesta tehdyn tiedotteen, niin muthan on valittu hallitukseen. Jee. Ei tarvinnut olla paikalla edes valitsemassa itseä. Johtokunta valittiin yksimielisesti.
technorati aamunavaus, aamut, Helsingin Vasemmistoliitto, Vasemmistoliitto, valtuusto, Kamppi, Kampin ostoskeskus, vallankumouksen aave, avoimuus, julkinen keskustelu, maailmanvalloitus, Mc Avaina, avain, asa, roihuvuori, Jim Hendrix, palava kitara, herätyskello, kello, aika, yötyö, puhe, insertti, ilmestyskirja, ilmestyskirja nyt
perjantaina, marraskuuta 24, 2006
KAMPIN KESKUKSESSA VALLATTIIN OSTOSVAPAA VYÖHYKE
TIEDOTE
24.11.06
Vapaa julkaistavaksi heti
KAMPIN KESKUKSESSA VALLATTIIN OSTOSVAPAA VYÖHYKE
Etelä-Suomen vasemmistonuoret valtasivat hetki sitten ostoskeskus Kampin alakerrasta ostosvapaan vyöhykkeen. Mielenosoituksessa vallattiin ostoskeskuksen alakerrasta alue, joka julistettiin ostosvapaaksi vyöhykkeeksi Älä osta mitään -päivän kunniaksi. Mielenosoitus sujuu rauhallisesti, ja Vallatulla alueella voi lueskella mukavilla sohvilla lehtiä ja kirjoja, hörppien samalla aktivistien tarjoamaa Reilun kaupan kahvia.
Mielenosoituksella halutaan kiinnittää huomiota siihen, että yhä suurempi osa julkisesta tilastamme on yksityistetty ja valjastettu markkinoiden mainostilaksi. Kampin ostoskeskus on hyvä esimerkki tällaisesta puolijulkisesta tilasta, jonka läpi täytyy kulkea päästäkseen käyttämään julkista liikennettä. ”Kampin läpi kulkevat ihmiset joutuvat katselemaan mainoksia ja ottamaan vastaan kulutustuputusta vasten tahtoaan”, toteaa Etelä-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Kirsi Pihlaja, joka kulkee keskuksen läpi lähes päivittäin.
Kampista puuttuu myös julkiselle tilalle ominainen jokamiehen oikeus oleskella ilman ostoksia ja kokoontua vapaasti vaikkapa osoittamaan mieltä kuten kaduilla ja toreilla. Kamppi myös määrittelee nettisivuillaan itsensä näin: ”Kamppi - kun haluat ostaa ja viihtyä”. ”Tämä antaa ymmärtää, että keskuksia ei ole rakennettu palvelemaan kaikkia kansankerroksia, vaan ainoastaan niitä joilla on varaa kuluttaa”, sanoo Pihlaja.
Etelä-Suomen Vasemmistonuorten mielestä ihmiset on jaettu ostovoiman perusteella niihin, jotka saavat tilaa käyttää, ja niihin, jotka ovat epätoivottuja vieraita. Julkisen tilan pitää olla kaikkien käytettävistä varallisuuteen katsomatta, vasemmistonuoret vaativat. Ostoskeskuksen alakerran valtaaminen on symbolinen ele ihmisten kaupungin puolesta kerskakulutusta vastaan. Etelä-Suomen Vasemmistonuoret katsoo, että Kampin alakerta on julkista tilaa siinä missä kadutkin.
Lisätietoja ja kuvia mielenosoituksesta:
Kirsi Pihlaja, p. 050-5979512
puheenjohtaja
Etelä-Suomen Vasemmistonuoret
24.11.06
Vapaa julkaistavaksi heti
KAMPIN KESKUKSESSA VALLATTIIN OSTOSVAPAA VYÖHYKE
Etelä-Suomen vasemmistonuoret valtasivat hetki sitten ostoskeskus Kampin alakerrasta ostosvapaan vyöhykkeen. Mielenosoituksessa vallattiin ostoskeskuksen alakerrasta alue, joka julistettiin ostosvapaaksi vyöhykkeeksi Älä osta mitään -päivän kunniaksi. Mielenosoitus sujuu rauhallisesti, ja Vallatulla alueella voi lueskella mukavilla sohvilla lehtiä ja kirjoja, hörppien samalla aktivistien tarjoamaa Reilun kaupan kahvia.
Mielenosoituksella halutaan kiinnittää huomiota siihen, että yhä suurempi osa julkisesta tilastamme on yksityistetty ja valjastettu markkinoiden mainostilaksi. Kampin ostoskeskus on hyvä esimerkki tällaisesta puolijulkisesta tilasta, jonka läpi täytyy kulkea päästäkseen käyttämään julkista liikennettä. ”Kampin läpi kulkevat ihmiset joutuvat katselemaan mainoksia ja ottamaan vastaan kulutustuputusta vasten tahtoaan”, toteaa Etelä-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Kirsi Pihlaja, joka kulkee keskuksen läpi lähes päivittäin.
Kampista puuttuu myös julkiselle tilalle ominainen jokamiehen oikeus oleskella ilman ostoksia ja kokoontua vapaasti vaikkapa osoittamaan mieltä kuten kaduilla ja toreilla. Kamppi myös määrittelee nettisivuillaan itsensä näin: ”Kamppi - kun haluat ostaa ja viihtyä”. ”Tämä antaa ymmärtää, että keskuksia ei ole rakennettu palvelemaan kaikkia kansankerroksia, vaan ainoastaan niitä joilla on varaa kuluttaa”, sanoo Pihlaja.
Etelä-Suomen Vasemmistonuorten mielestä ihmiset on jaettu ostovoiman perusteella niihin, jotka saavat tilaa käyttää, ja niihin, jotka ovat epätoivottuja vieraita. Julkisen tilan pitää olla kaikkien käytettävistä varallisuuteen katsomatta, vasemmistonuoret vaativat. Ostoskeskuksen alakerran valtaaminen on symbolinen ele ihmisten kaupungin puolesta kerskakulutusta vastaan. Etelä-Suomen Vasemmistonuoret katsoo, että Kampin alakerta on julkista tilaa siinä missä kadutkin.
Lisätietoja ja kuvia mielenosoituksesta:
Kirsi Pihlaja, p. 050-5979512
puheenjohtaja
Etelä-Suomen Vasemmistonuoret
torstaina, marraskuuta 23, 2006
Kulutuskapula voittanut Pääministerin parhaat käytännöt -palkinnon
23.11.2006
Julkaisuvapaa heti
Kulutuskapula ry voitti tietoyhteiskunnan parhaat käytännöt -palkinnon IST 2006 -tapahtuman päätöstilaisuudessa Helsingissä. Palkinnon kävi luovuttamassa Suomen pääministeri Matti Vanhanen. Kulutuskapulan puolesta palkinnon haki Kulutuskapulasovelluksen kehittänyt taiteiden maisteri Wesa Aapro. Palkinnon suuruus on 10000 euroa.
Kulutuskapula on matkapuhelinsovellus, joka tarjoaa kulutustavaroista eettistä tietoa viivakoodien perusteella.
"Hienoa, että raati uskalsi palkita Kulutuskapulan sen potentiaalin takia", sanoo Aapro. "Palkinnon ajoitus on erinomainen, sillä uusi eettisen kuluttamisen aalto on selvästi havaittavissa."
"Nykyään Kuluttaminen on elämyksiä ja eettinen kuluttaminen on elämyksiä parhaimmillaan", sanoo Jaakko Vasankari, Kulutuskapula ry:n puheenjohtaja. "Toivottavasti palkinnon tuoma julkisuus lisää kuluttajien, järjestöjen ja yritysten kiinnostusta Kulutuskapulaan."
Kulutuskapula ry tarjoaa kansalaisjärjestöille ja kulutusaktivisteille väylän saada äänensä kuuluviin. Kuluttajille Kulutuskapula on päätösten tukena. Tällä hetkellä päivittäistavarakaupasta liikkuva tieto on saatavilla ainoastaan tuottajilta. Kulutuskapula tasaa markkinoilla olevan tiedon määrän myyjän ja ostajan kesken.
Aapro ja Vasankari ovat molemmat sitä mieltä, että palkinto meni oikeaan osoitteeseen: "Ostokuiteissa on enemmän voimaa kuin äänestyslipuissa. Päivittäiskaupassa tehtävillä päätöksillä muutetaan maailmaa päivittäin".
"Jokaisella viivakoodilla on tarina kerrottavana", sanoo Vasankari, "ja kulutuskapula on media, jolla se kerrotaan."
lisätietoja:
http://www.kulutuskapula.org/
Jaakko Vasankari
puheenjohtaja
Kulutuskapula ry
050-4362199
jage.vasankari@gmail.com
Wesa Aapro
Perustaja
Kulutuskapula ry
050-5933854
wesa.aapro@gmail.com
http://www.kulutuskrapula.blogspot.com
Julkaisuvapaa heti
Kulutuskapula ry voitti tietoyhteiskunnan parhaat käytännöt -palkinnon IST 2006 -tapahtuman päätöstilaisuudessa Helsingissä. Palkinnon kävi luovuttamassa Suomen pääministeri Matti Vanhanen. Kulutuskapulan puolesta palkinnon haki Kulutuskapulasovelluksen kehittänyt taiteiden maisteri Wesa Aapro. Palkinnon suuruus on 10000 euroa.
Kulutuskapula on matkapuhelinsovellus, joka tarjoaa kulutustavaroista eettistä tietoa viivakoodien perusteella.
"Hienoa, että raati uskalsi palkita Kulutuskapulan sen potentiaalin takia", sanoo Aapro. "Palkinnon ajoitus on erinomainen, sillä uusi eettisen kuluttamisen aalto on selvästi havaittavissa."
"Nykyään Kuluttaminen on elämyksiä ja eettinen kuluttaminen on elämyksiä parhaimmillaan", sanoo Jaakko Vasankari, Kulutuskapula ry:n puheenjohtaja. "Toivottavasti palkinnon tuoma julkisuus lisää kuluttajien, järjestöjen ja yritysten kiinnostusta Kulutuskapulaan."
Kulutuskapula ry tarjoaa kansalaisjärjestöille ja kulutusaktivisteille väylän saada äänensä kuuluviin. Kuluttajille Kulutuskapula on päätösten tukena. Tällä hetkellä päivittäistavarakaupasta liikkuva tieto on saatavilla ainoastaan tuottajilta. Kulutuskapula tasaa markkinoilla olevan tiedon määrän myyjän ja ostajan kesken.
Aapro ja Vasankari ovat molemmat sitä mieltä, että palkinto meni oikeaan osoitteeseen: "Ostokuiteissa on enemmän voimaa kuin äänestyslipuissa. Päivittäiskaupassa tehtävillä päätöksillä muutetaan maailmaa päivittäin".
"Jokaisella viivakoodilla on tarina kerrottavana", sanoo Vasankari, "ja kulutuskapula on media, jolla se kerrotaan."
lisätietoja:
http://www.kulutuskapula.org/
Jaakko Vasankari
puheenjohtaja
Kulutuskapula ry
050-4362199
jage.vasankari@gmail.com
Wesa Aapro
Perustaja
Kulutuskapula ry
050-5933854
wesa.aapro@gmail.com
http://www.kulutuskrapula.blogspot.com
Kuokkavierasbileet
Ne on taas täällä. Kahden vuoden tauon jälkeen kuokkavierasbileet ovat palanneet. Jouhajoukot pääsevät taas harjoittelemaan tositilanteita varten. Viimeksi onnistuin aika hyvin päättelemään tulevat otsikot. Nyt mennään taas roskatoimittajan pään sisälle. Täällä ollaan:
Mitäköhän Jari Liukku keksii nyt ihmisten pään menoksi? Pääsee Rajamäki nyt henkilökohtaisesti ampumaan haulikolla yhteiskunnan pohjasakkaa? Onko Arhinmäki kutsuttu? Mitä mieltä on Loka Laitinen? Tuleeko tänä vuonna joulua?
Kaikkiin näihin löytyy vastaus 7.12. roskalehdistä ympäri maan.
"KAIKKIEN AIKOJEN MELLAKKA!!!"
"MATTI VANHANEN: KUSIN HOUSUUNI!"
"RAJAMÄKI NÄKEE PAINAJAISIA - LUE KAIKKI"
"TUOMIOJA VANGITTUNA - HIPIT YRITTÄÄ NEUVOTELLA HÄNET VAPAAKSI!!!"
"TAKSISSA LOMMO - MILJOONAVAHINGOT SANOO ASIANTUNTIJA"
"NIMETÖN SISÄPIIRILÄINEN: OPIT TULI ULKOMAILTA"
"KANSANEDUSTAJA PIDÄTETTY VÄKIVALTAISESSA MELLAKASSA"
Jos miettii, minkälaisia ylilyöntejä viimeksi tapahtui, N
niin ehkäpä nuo otsikkoni on aika hentoja. Kokeillaanpas uudestaan:
"2000 kiinniottoa - tilanpuutteen vuoksi turvauduttiin teloituksiin"
"Jukka Damage: minut lavastettiin"
"Berluscioni: Suomesta puuttuu tyyliä"
"Matti Vanhanen: poikkeuslaki"
"Ulkonaliikkumiskielto astuu voimaan - rikkojille ankarimmat tuomiot"
"Poliisi: media antaa liikaa tilaa"
"Rajamäki aikoo rajoittaa med---"
technorati kuokkavierasbileet, itsenäisyyspäivä, 6.12., poliisi, silvio Berluscioni, Matti Vanhanen, ulkonaliikkumiskielto, Kari Rajamäki, Jari Liukku, jouhajoukot, mellakat, sisälukutaito, luetun ymmärtäminen, roskalehdet, Jukka Damage.
Mitäköhän Jari Liukku keksii nyt ihmisten pään menoksi? Pääsee Rajamäki nyt henkilökohtaisesti ampumaan haulikolla yhteiskunnan pohjasakkaa? Onko Arhinmäki kutsuttu? Mitä mieltä on Loka Laitinen? Tuleeko tänä vuonna joulua?
Kaikkiin näihin löytyy vastaus 7.12. roskalehdistä ympäri maan.
"KAIKKIEN AIKOJEN MELLAKKA!!!"
"MATTI VANHANEN: KUSIN HOUSUUNI!"
"RAJAMÄKI NÄKEE PAINAJAISIA - LUE KAIKKI"
"TUOMIOJA VANGITTUNA - HIPIT YRITTÄÄ NEUVOTELLA HÄNET VAPAAKSI!!!"
"TAKSISSA LOMMO - MILJOONAVAHINGOT SANOO ASIANTUNTIJA"
"NIMETÖN SISÄPIIRILÄINEN: OPIT TULI ULKOMAILTA"
"KANSANEDUSTAJA PIDÄTETTY VÄKIVALTAISESSA MELLAKASSA"
Jos miettii, minkälaisia ylilyöntejä viimeksi tapahtui, N
niin ehkäpä nuo otsikkoni on aika hentoja. Kokeillaanpas uudestaan:
"2000 kiinniottoa - tilanpuutteen vuoksi turvauduttiin teloituksiin"
"Jukka Damage: minut lavastettiin"
"Berluscioni: Suomesta puuttuu tyyliä"
"Matti Vanhanen: poikkeuslaki"
"Ulkonaliikkumiskielto astuu voimaan - rikkojille ankarimmat tuomiot"
"Poliisi: media antaa liikaa tilaa"
"Rajamäki aikoo rajoittaa med---"
technorati kuokkavierasbileet, itsenäisyyspäivä, 6.12., poliisi, silvio Berluscioni, Matti Vanhanen, ulkonaliikkumiskielto, Kari Rajamäki, Jari Liukku, jouhajoukot, mellakat, sisälukutaito, luetun ymmärtäminen, roskalehdet, Jukka Damage.
keskiviikkona, marraskuuta 22, 2006
Anagrammeja
Löysin netistä anagrammigeneraattorin.
Kokeilin omalla nimellä ja sain muutaman hyvänkin anagrammin:
virkaansa jaakko
arvokkain jaksaa
sakkia korjaavan
konjakki vasaraa
Löysin koneen Jyrki J. Kasvin kotisivuilta. Päivittämällä sivua uudestaan, vasempaan alapalkkiin tulee arvottu jyvänen, joka saattaa sisältää päivin vinkkilinkin, Kasvin seuraamat blogit, lainauksia tai jotain todella sekavaa.
ps. Lisäsin blogeihin sen blogin, minkä poissaoloa olen aina ihmetellyt.
Tässä baarissa haluaisin olla.
"Tyyppi käy baareissa ja niiku kertoo, millaista oli."
technorati anagrammi, generaattori, Jyrki J Kasvi, lainaukset, nettisivut, vinkkilinkki.
Kokeilin omalla nimellä ja sain muutaman hyvänkin anagrammin:
virkaansa jaakko
arvokkain jaksaa
sakkia korjaavan
konjakki vasaraa
Löysin koneen Jyrki J. Kasvin kotisivuilta. Päivittämällä sivua uudestaan, vasempaan alapalkkiin tulee arvottu jyvänen, joka saattaa sisältää päivin vinkkilinkin, Kasvin seuraamat blogit, lainauksia tai jotain todella sekavaa.
ps. Lisäsin blogeihin sen blogin, minkä poissaoloa olen aina ihmetellyt.
Tässä baarissa haluaisin olla.
"Tyyppi käy baareissa ja niiku kertoo, millaista oli."
technorati anagrammi, generaattori, Jyrki J Kasvi, lainaukset, nettisivut, vinkkilinkki.
tiistaina, marraskuuta 21, 2006
Helsingin nuoret ehdokkaat
Helsingin nuoret ehdokkaat. Kuvassa Paavo Arhinmäki (vas.), Jaakko Vasankari, Miina Kajos, Juhani Saari, Alina Mänttäri, Pekka Buttler ja Anna Tammisto.
perjantaina, marraskuuta 17, 2006
YO-kirjoitukset
Tänään uutisissa oli ylioppilaskirjoitusten maksujen nostamisesta. Koulutuksen pitäisi olla maksuton. Toista on Kreikassa. Siellä saa tupakoida missä vaan, kouluissakin. Siellä saa myös maksutonta opetusta yliopistoon saakka ja valtio maksaa vielä kirjatkin. Laadusta en sano mitään.
Ammutaanpa nyt myytti koulun maksuttomuudesta alas. Se ei ole maksutonta. Pitää paikkaansa, että koulut eivät ota lukukausimaksuja, mutta siihen se oikeasti jääkin. Lukiolaiset joutuvat ostamaan kirjoja, jos kirjastosta kyseisiä opuksia ei löydy. He joutuvat maksamaan tutkintomaksuja. Maksut käytetään varmastikin suurimmaksi osaksi sensorien palkkioiden kuittaamiseksi. Jos kuitenkin halutaan puhua koulutuksen maksuttomuudesta, minä ainakin haluaisin, meidän pitäisi tehdä kouluista maksuttomia. Pois tutkintomaksut, pois kirjaostokset, pois oikeisto.
Hyviäkin uutisia tuli. Steen1 on lähdössä eduskuntavaaleihin SKP:n listalta.
technorati koulutus, koulutuspolitiikka, opetus, opetustoiminta, skp, Kreikka, eduskuntavaalit, kirjoitukset, yo, Steen1, maksuttomuus, peruskoulu, lukio, yliopisto, kirjat, oikeisto, vasemmisto.
Ammutaanpa nyt myytti koulun maksuttomuudesta alas. Se ei ole maksutonta. Pitää paikkaansa, että koulut eivät ota lukukausimaksuja, mutta siihen se oikeasti jääkin. Lukiolaiset joutuvat ostamaan kirjoja, jos kirjastosta kyseisiä opuksia ei löydy. He joutuvat maksamaan tutkintomaksuja. Maksut käytetään varmastikin suurimmaksi osaksi sensorien palkkioiden kuittaamiseksi. Jos kuitenkin halutaan puhua koulutuksen maksuttomuudesta, minä ainakin haluaisin, meidän pitäisi tehdä kouluista maksuttomia. Pois tutkintomaksut, pois kirjaostokset, pois oikeisto.
Hyviäkin uutisia tuli. Steen1 on lähdössä eduskuntavaaleihin SKP:n listalta.
technorati koulutus, koulutuspolitiikka, opetus, opetustoiminta, skp, Kreikka, eduskuntavaalit, kirjoitukset, yo, Steen1, maksuttomuus, peruskoulu, lukio, yliopisto, kirjat, oikeisto, vasemmisto.
keskiviikkona, marraskuuta 15, 2006
Minun kaupunkini
Minut on ensimmäistä kertaa haastettu ja vielä niinkin seksikkäästä aiheesta kuin kaupunkisuunnittelusta. Älkää silti peljätkö. Riku Eskelinen haastoi visioiman Helsingin tulevaisuutta. Tulen käyttämään tässä kirjoituksessa muutamaa otsikkoa, tämäkin ensimmäistä kertaa. Ingressi vain puuttuu.
VAPAA TILA
Julkinen, kaikille avoin tila on pienentynyt jatkuvasti. Julkinen tila ei ole pienentynyt kuitenkaan kuin yhteisenä julkilausumana, vaan pala kerrallaan ja sieltä täältä. Tämän näkeminen vaatii isompaa näkökulmaa kuin yksi vuosi. Toisinkin voisi olla. En nyt lähde kaupallisuutta suoraan kritisoimaan, vaan yritän olla vähän yleisempi.
Julkista tilaa on pienennetty vähän kerrallaan, ei kuitenkaan niin, että sanottaisiin, että tietyt tilat olisivat ei-julkisia.
Kuvitelkaapa kaikki niitä ostoskeskuksia, joita on laajennettu ja rakennettu pääkaupunkiseudulle tämän vuosituhannen alusta. Ne kutsuvat meitä kaupunkilaisia "yhteiseen olohuoneeseen", paikkaan missä voi vaan olla. Mutta ne eivät ole paikkoja, missä olla. Niissä voi olla tietyllä tapaa: hiljaa, häiritsemättä muita. Toisin kuin puistoissa, nuorisotiloissa ja ravintoloissa. Seurallisuus on kiellettyä. Väittäisin tätä harhaan johtavaksi markkinoinniksi, josta pitäisi asettaa liiketoimintakieltoon.
Silloin tällöin, kun olen julkisesti median (lehdet, netti) kautta puhunut näistä asioista, olen kaivannut yllätyksellisyyttä. Sitä, että ihmiset järjetävät yhteisöllistä toimintaa. Minulla on sanottu tai kirjoitettu, että "ei kai nyt missä tahansa voi pitää mielenosoituksia" tai "pitääks kaikki paikat hajoittaa, jotta nuoriso saisi vähän jännitystä." Ottamatta nyt varsinaisesti kantaa siihen, mitä nämä ihmiset ovat yleisesti ajatelleet, niin sanon sen, että pidän mielikuvituksen puutteena sitä, että nuo ovat ainoat asiat, jotka muodostavat joillekin ihmisille "yllätyksellisyyden".
Jos kaikki ihmiset ohjataan ostoskeskuksiin viettämään aikaa, niin kynnys kaikenlaiselle osallistumiselle ja osallistamiselle on laskettava samalla tasolle kuin Tokoinrannassa, Esplanadin puistossa tai Kaivopuistossa. Silloin nämä "yllätykset" ovat musiikki, teatteri tai istuskelu siellä, missä on tilaa. Tila on muutakin kuin kävelyreitti pisteen A ja B välillä.
Ostoskeskukset eivät ole kuitenkaan mitään trendien luojia, vaan ne alunperin julkiset tilat. Torit, joilla pystyi viettämään aikaa ja olla sosiaalinen, käyttämättä rahaa. 1990-luvun puolivälissä Helsingin metroasemilla otettiin käyttöön "asiaton oleskelu kielletty" -politiikka.
Jos olet, et voi asiattomasti oleskella. Jopa kunnalliset, julkiset palvelun tarjoajat ottivat tämäm ajatuksen käyttöön. HKL tulkitsi tämän filosofisen ajatuksen niihin aikoihin siten, että jos et tiedä minne olet menossa, mene miettimään sitä muualle. Ajatus kukoistaa edelleenkin. Sinun on näyteltävä, että tietäisit minne olet menossa, mutta odottelet vain lähtöä.
KATU ON ILMOITUSTAULU
Vuosia sitten, kun Helsingissä aloitettiin Stop töhryille -kampanja, lähdettiin lopettamaan pommaamista (en vieläkään suostu käyttämään bompaus-termiä), oltiin kuin oltais pesemässä kännisten ihmisten oksennuksia. Todellisuudessa silloin alkoi nollatoleranssi kaikelle "katukulttuurille". EU:n ansiosta (siitäkin on välillä hyötyä, Eu on kuitenkin työkalu, ei päämäärä) sallittiin katusoittaminen ilman lupaa. Mutta hyvä taide ei miellytä kaikkia. Hyvä taide mielestäni on sitä, että se jakaa ihmisten mielipiteitä tai ainakin herättää ajatuksia, joita muuten ei olisi syntynyt.
Puolitoistavuotta sitten otettiin kiinni henkilö, joka oli liimaillut "let me love" -tarroja ympäri kaupunkia. Silloin poliisi tutki motiivia. Jos ei ole selvinnyt vielä, niin lainaan erästä englanninkielistä kansanviisautta: "Always read the label".
Stop töhryt -kampanjan nykyiset 1,5 miljoonaa (muistinvarainen) euroa käytetään FPS:n palkkaamiseen syyllisten kiinnottamiseksi ja sellaisten paikkojen pesemiseen, joita suurin osa kaupunkilaisista ei tule näkemään.
Sähkökaappeja ja harmaita seiniä ei saa kaunistaa millään omaehtoisella. Graffitit, tarrat ja julisteet eivät ole estettisiä kaikkien mielestä. Kaikki eivät myöskään pidä modernista tanssista, beatnikista tai Dave Lindholmista. Nuo kolme mediaa kadulla ovat kuitenkin muutakin kuin pelkästään taidetta, ne ovat mielipiteitä ja ilmoituksia. Niitä pitää osata vain lukea. Sähkökaappien koristeet, jotka on osan mielestä rumia itsessään (julisteet ja tarrat siis) ovat myös ilmoitustaulu.
Niissä kerrotaan tapahtumista, joista ei muuten kerrota, ja niissä kerrotaan tapahtumista niille, jotka eivät lehtien menopalstoja lue. Katutaide on media, joka mainostaa ja kertoo mielipiteitä sekä on kosketus mystiikkaan. Joku haluaa minun kuuntelevan.
JOUKKOJEN PITÄÄ LIIKKUA JOUKOISSA
Tehokas joukkoliikenne ei ole tarkoitettu vain nopeaan ja vaivattomaan liikkumiseen. Joukkoliikenteen pitää olla myös ekologista. Per matkustaja -kaavalla laskettuna metro on energiankulutukseltaan kaikkein tehokkain. Yksityisautoiluun nähden ainoat enemmän energiaa henkilöä kohden kuluttavat on joukkoliikenneväline nimeltä lentokone.
Yksityisautoilu on tarpeellista, mutta se on luxus, mihin tulevaisuudessa ei ole varaa. Paitsi niillä, jotka ovat valmiita sotimaan sen takia. Yksityisten autojen tarvetta on mietittävä tulevaisuudessa. Autolla voi kuljettaa kaikenlaista tavaraa, mutta tarvitseeko jokaisen kuljettaa itsensä autolla. Jos ennen yksi auto toi maitopurkin sadalle ihmisille, nyt sata ihmistä käy autolla hakemassa yhden purkin. Lähikaupat ovat kalliimpia, mutta ekologisempia. Suuret ostoskeskukset ovat vain ulkoistaneet logistiikkapalvelut kunnille ja kuluttajille.
Maailman tulee tulevaisuudessa kulkea raiteilla, niin myös Helsingin. Harmillista, että seuraavat kunnallisvaalit on vasta 2,5 vuoden päästä. Nykyistä valtuustoa (myös ympäryskuntien) pidän linjattomana. Älkää kuitenkaan ymmärtäkö väärin. Tämmöiset asiat herättää keskustelua poliitikoissa. Puolesta ja vastaan löytyy argumentteja jatkuvasti. Näistä siis tapellaan, mutta argumentit on typeriä. "Jos liikennettä siirretään raiteille, pitääkö mun luopua autostani." "Mitä jos ne metrot/raitiovaunut slummiuttaa mun asuinalueen." Onko Punavuori tai Töölö jotenkin slummiutuneita? Molempiin pääsee raitiovaunulla tälläkin hetkellä.
HAASTEET
Nyt haastan sitten muita bloggaajia kirjoittamaan kelojaan kaupungin tulevaisuudesta. Muutaman henkilön jätän haastamatta sen takia, että he eivät pidä kokonaista blogia, eli heiltä puuttuu kommenttiosuudet kokonaan. Etsitäänpäs helsinkiläisiä ja ah, otan löytyihän näitäkin ja paljon. Pahoittelut, että tekstistä tuli näin pitkä, mutta kirjoitin tämän ravintolassa. Tämä siis niille, jotka jaksoivat lukea tänne asti.
Avataan Blogilista ja katsotaan suosikit. Haasteet lähtee Juhani Lohikoskelle, Tapio Laaksolle, Osku Pajamäelle, Steen1:lle, Eka binille, Pekka Buttlerille, Laura Tuomiselle, Timo Riitamaalle sekä Aija Typölle.
Vastauksia on tullut seuraavilta:
Eka Bini: Mun stadi
Tapio Laakso: Mun kaupunki
Laura Tuominen: Minun Helsinkini, part one
Hinkstoona: sohvalta käsin
technorati Helsinki, kaupunkisuunnittelu, Riku Eskelinen, vapaa tila, julkinen tila, esplanadi, punavuori, töölö, raitiovaunut, metro, Stop töhryille, fps, fäpsit, joukkoliikenne, rahattomuus, graffitti, pommaamimen, bompaus, julisteet, tarrat, sähkökaapit, harmaat seinät, koristeet, katutaide, kulttuuri, katukulttuuri, taide, yksityisautoilu, raideliikenne, Juhani Lohikoski, Tapio Laakso, Steen1, Eka bini, Osku Pajamäki, Pekka Buttler, Laura Tuominen, Timo Riitamaa, Aija Typpö.
VAPAA TILA
Julkinen, kaikille avoin tila on pienentynyt jatkuvasti. Julkinen tila ei ole pienentynyt kuitenkaan kuin yhteisenä julkilausumana, vaan pala kerrallaan ja sieltä täältä. Tämän näkeminen vaatii isompaa näkökulmaa kuin yksi vuosi. Toisinkin voisi olla. En nyt lähde kaupallisuutta suoraan kritisoimaan, vaan yritän olla vähän yleisempi.
Julkista tilaa on pienennetty vähän kerrallaan, ei kuitenkaan niin, että sanottaisiin, että tietyt tilat olisivat ei-julkisia.
Kuvitelkaapa kaikki niitä ostoskeskuksia, joita on laajennettu ja rakennettu pääkaupunkiseudulle tämän vuosituhannen alusta. Ne kutsuvat meitä kaupunkilaisia "yhteiseen olohuoneeseen", paikkaan missä voi vaan olla. Mutta ne eivät ole paikkoja, missä olla. Niissä voi olla tietyllä tapaa: hiljaa, häiritsemättä muita. Toisin kuin puistoissa, nuorisotiloissa ja ravintoloissa. Seurallisuus on kiellettyä. Väittäisin tätä harhaan johtavaksi markkinoinniksi, josta pitäisi asettaa liiketoimintakieltoon.
Silloin tällöin, kun olen julkisesti median (lehdet, netti) kautta puhunut näistä asioista, olen kaivannut yllätyksellisyyttä. Sitä, että ihmiset järjetävät yhteisöllistä toimintaa. Minulla on sanottu tai kirjoitettu, että "ei kai nyt missä tahansa voi pitää mielenosoituksia" tai "pitääks kaikki paikat hajoittaa, jotta nuoriso saisi vähän jännitystä." Ottamatta nyt varsinaisesti kantaa siihen, mitä nämä ihmiset ovat yleisesti ajatelleet, niin sanon sen, että pidän mielikuvituksen puutteena sitä, että nuo ovat ainoat asiat, jotka muodostavat joillekin ihmisille "yllätyksellisyyden".
Jos kaikki ihmiset ohjataan ostoskeskuksiin viettämään aikaa, niin kynnys kaikenlaiselle osallistumiselle ja osallistamiselle on laskettava samalla tasolle kuin Tokoinrannassa, Esplanadin puistossa tai Kaivopuistossa. Silloin nämä "yllätykset" ovat musiikki, teatteri tai istuskelu siellä, missä on tilaa. Tila on muutakin kuin kävelyreitti pisteen A ja B välillä.
Ostoskeskukset eivät ole kuitenkaan mitään trendien luojia, vaan ne alunperin julkiset tilat. Torit, joilla pystyi viettämään aikaa ja olla sosiaalinen, käyttämättä rahaa. 1990-luvun puolivälissä Helsingin metroasemilla otettiin käyttöön "asiaton oleskelu kielletty" -politiikka.
Jos olet, et voi asiattomasti oleskella. Jopa kunnalliset, julkiset palvelun tarjoajat ottivat tämäm ajatuksen käyttöön. HKL tulkitsi tämän filosofisen ajatuksen niihin aikoihin siten, että jos et tiedä minne olet menossa, mene miettimään sitä muualle. Ajatus kukoistaa edelleenkin. Sinun on näyteltävä, että tietäisit minne olet menossa, mutta odottelet vain lähtöä.
KATU ON ILMOITUSTAULU
Vuosia sitten, kun Helsingissä aloitettiin Stop töhryille -kampanja, lähdettiin lopettamaan pommaamista (en vieläkään suostu käyttämään bompaus-termiä), oltiin kuin oltais pesemässä kännisten ihmisten oksennuksia. Todellisuudessa silloin alkoi nollatoleranssi kaikelle "katukulttuurille". EU:n ansiosta (siitäkin on välillä hyötyä, Eu on kuitenkin työkalu, ei päämäärä) sallittiin katusoittaminen ilman lupaa. Mutta hyvä taide ei miellytä kaikkia. Hyvä taide mielestäni on sitä, että se jakaa ihmisten mielipiteitä tai ainakin herättää ajatuksia, joita muuten ei olisi syntynyt.
Puolitoistavuotta sitten otettiin kiinni henkilö, joka oli liimaillut "let me love" -tarroja ympäri kaupunkia. Silloin poliisi tutki motiivia. Jos ei ole selvinnyt vielä, niin lainaan erästä englanninkielistä kansanviisautta: "Always read the label".
Stop töhryt -kampanjan nykyiset 1,5 miljoonaa (muistinvarainen) euroa käytetään FPS:n palkkaamiseen syyllisten kiinnottamiseksi ja sellaisten paikkojen pesemiseen, joita suurin osa kaupunkilaisista ei tule näkemään.
Sähkökaappeja ja harmaita seiniä ei saa kaunistaa millään omaehtoisella. Graffitit, tarrat ja julisteet eivät ole estettisiä kaikkien mielestä. Kaikki eivät myöskään pidä modernista tanssista, beatnikista tai Dave Lindholmista. Nuo kolme mediaa kadulla ovat kuitenkin muutakin kuin pelkästään taidetta, ne ovat mielipiteitä ja ilmoituksia. Niitä pitää osata vain lukea. Sähkökaappien koristeet, jotka on osan mielestä rumia itsessään (julisteet ja tarrat siis) ovat myös ilmoitustaulu.
Niissä kerrotaan tapahtumista, joista ei muuten kerrota, ja niissä kerrotaan tapahtumista niille, jotka eivät lehtien menopalstoja lue. Katutaide on media, joka mainostaa ja kertoo mielipiteitä sekä on kosketus mystiikkaan. Joku haluaa minun kuuntelevan.
JOUKKOJEN PITÄÄ LIIKKUA JOUKOISSA
Tehokas joukkoliikenne ei ole tarkoitettu vain nopeaan ja vaivattomaan liikkumiseen. Joukkoliikenteen pitää olla myös ekologista. Per matkustaja -kaavalla laskettuna metro on energiankulutukseltaan kaikkein tehokkain. Yksityisautoiluun nähden ainoat enemmän energiaa henkilöä kohden kuluttavat on joukkoliikenneväline nimeltä lentokone.
Yksityisautoilu on tarpeellista, mutta se on luxus, mihin tulevaisuudessa ei ole varaa. Paitsi niillä, jotka ovat valmiita sotimaan sen takia. Yksityisten autojen tarvetta on mietittävä tulevaisuudessa. Autolla voi kuljettaa kaikenlaista tavaraa, mutta tarvitseeko jokaisen kuljettaa itsensä autolla. Jos ennen yksi auto toi maitopurkin sadalle ihmisille, nyt sata ihmistä käy autolla hakemassa yhden purkin. Lähikaupat ovat kalliimpia, mutta ekologisempia. Suuret ostoskeskukset ovat vain ulkoistaneet logistiikkapalvelut kunnille ja kuluttajille.
Maailman tulee tulevaisuudessa kulkea raiteilla, niin myös Helsingin. Harmillista, että seuraavat kunnallisvaalit on vasta 2,5 vuoden päästä. Nykyistä valtuustoa (myös ympäryskuntien) pidän linjattomana. Älkää kuitenkaan ymmärtäkö väärin. Tämmöiset asiat herättää keskustelua poliitikoissa. Puolesta ja vastaan löytyy argumentteja jatkuvasti. Näistä siis tapellaan, mutta argumentit on typeriä. "Jos liikennettä siirretään raiteille, pitääkö mun luopua autostani." "Mitä jos ne metrot/raitiovaunut slummiuttaa mun asuinalueen." Onko Punavuori tai Töölö jotenkin slummiutuneita? Molempiin pääsee raitiovaunulla tälläkin hetkellä.
HAASTEET
Nyt haastan sitten muita bloggaajia kirjoittamaan kelojaan kaupungin tulevaisuudesta. Muutaman henkilön jätän haastamatta sen takia, että he eivät pidä kokonaista blogia, eli heiltä puuttuu kommenttiosuudet kokonaan. Etsitäänpäs helsinkiläisiä ja ah, otan löytyihän näitäkin ja paljon. Pahoittelut, että tekstistä tuli näin pitkä, mutta kirjoitin tämän ravintolassa. Tämä siis niille, jotka jaksoivat lukea tänne asti.
Avataan Blogilista ja katsotaan suosikit. Haasteet lähtee Juhani Lohikoskelle, Tapio Laaksolle, Osku Pajamäelle, Steen1:lle, Eka binille, Pekka Buttlerille, Laura Tuomiselle, Timo Riitamaalle sekä Aija Typölle.
Vastauksia on tullut seuraavilta:
Eka Bini: Mun stadi
Tapio Laakso: Mun kaupunki
Laura Tuominen: Minun Helsinkini, part one
Hinkstoona: sohvalta käsin
technorati Helsinki, kaupunkisuunnittelu, Riku Eskelinen, vapaa tila, julkinen tila, esplanadi, punavuori, töölö, raitiovaunut, metro, Stop töhryille, fps, fäpsit, joukkoliikenne, rahattomuus, graffitti, pommaamimen, bompaus, julisteet, tarrat, sähkökaapit, harmaat seinät, koristeet, katutaide, kulttuuri, katukulttuuri, taide, yksityisautoilu, raideliikenne, Juhani Lohikoski, Tapio Laakso, Steen1, Eka bini, Osku Pajamäki, Pekka Buttler, Laura Tuominen, Timo Riitamaa, Aija Typpö.
maanantaina, marraskuuta 13, 2006
Reservoir dogsin uudelleen tuleminen
Reservoir dogs -peli on ilmestynyt vähän aikaa sitten kauppojen hyllyille. Jossain vaiheessahan se on tietenkin haettava, mutta kaikki aikani menisi todennäköisesti sen kimpussa, että katsotaan joulukuussa tarkemmin. Tämä siitä huolimatta, että IGN:n arvostelussa koirat eivät pärjää.
Ruokahalun ylläpitämiseksi muutama Reservoir dogsin traileri.
Ei ne lapset ota niitä vaikutteita elokuvista vaan ympäristöstä yleensä:
Jotkut skidit tietenkin ottaa.
Ja mitäs se Mr. Blonde (Michael Madsen) sitten lopulta tekikään? Meniköhän se vaikka näin?
technorati Reservoir dogs, pelit, youtube, Michael Madsen, traileri, ign
Ruokahalun ylläpitämiseksi muutama Reservoir dogsin traileri.
Ei ne lapset ota niitä vaikutteita elokuvista vaan ympäristöstä yleensä:
Jotkut skidit tietenkin ottaa.
Ja mitäs se Mr. Blonde (Michael Madsen) sitten lopulta tekikään? Meniköhän se vaikka näin?
technorati Reservoir dogs, pelit, youtube, Michael Madsen, traileri, ign
keskiviikkona, marraskuuta 08, 2006
Demokraatit voittamassa vaalit
Reilua peliä - Kirsi Pihlaja, Jussi Saramo ja minä (c) Cecilia BergströmTämän uutisen nyt voi löytää, miltä tahansa uutistoimistolta, mutta blogeista ja foorumeilta löytyy ne hienot analyysit.
Janne Länsipuro arvioi miten vaalit tulevat menemään. Nyt ei ole kyse voittajista ja häviäjistä, vaan vaalitavasta.
"Näyttäsi siltä, että mielenkiintoista seurattavaa tänä yönä voi olla tämä foorumi, jossa kansalaiset jakavat äänestys kokemuksiaan tyyliin, ‘’äänestyspaikalla ei ollut kynää… Sanoivat, että se pitää tuoda itse.'’", kirjoittaa Länsipuro blogissaan. Vaikkakin kokemus kuulostaa surulliselta, on siinä jotain hauskaakin. "Oma kynä mukaan!"
Kyseisellä Black box voting -foorumilla on myös muita kummallisia kuvauksia. Yhdessä tapauksessa eräs äänestäjä (jonka nimeä ei ole vielä julkistettu) on syyttänyt äänestyspaikan vapaaehtoista työntekijää äänestäjän päällekäymisestä, kuristamisesta ja paikalta poistamisesta.
Toisella äänestyspaikalla (Montrose) on jo farssin piirteitä. Äänestyskone on rikki ja ihmisille jaetaan "Sample ballot" papereita, joilla voi äänestää kaikista äänestettävissä olevista asioista. Epäilyksiä on herättänyt se, että lasketaanko lipukkeet, joissa lukee "Sample ballot". Kaksi muuta epäilyttävää piirrettä on se, että ihmiset käyvät hakemassa äänestyslipukkeita pöydiltä, joita kukaan ei valvo. Lipukkeita voi ottaa vaikka kaikki kerrallaan. Myöskään laatikkoa, johon laput pitää laittaa, ei olla valvomassa. Toisin sanoen, kukaan ei ole varmistamassa, että äänestäjät laittavat laatikkoon yhden lapun per äänestäjä.
San Bernardinossa ei tarkisteta kenenkään henkilöllisyyttä. Paikallisen vaalilautakunnan työntekijän mukaan todentaminen tapahtuu siten, että allekirjoituksia verrataan kuukauden sisällä ja jos niissä on jotain epäilyttävää, laput hylätään.
Eka bini esitteli blogissaan myös yhden HBO:n dokumentin, joka on Black box voting -foorumillakin herättänyt huomiota. Yksi vaalityöntekijöistä on päättänyt vaatia käsin laskua sekä näyttää kyseisen videon muille työntekijöille.
technorati Janne Länsipuro, Eka bini, blogit, vaalit, 2006, äänestäminen, Yhdysvallat, usa, HBO, black box voting, foorumit, global elections systems, Montrose, San Bernardino
sunnuntai, marraskuuta 05, 2006
Sunnuntain herätysliike
Tästä blogista on tullut ehkä kaikkein tärkein maailman jäsentäjä minulle. Helppo ja vaivaton tapa kokeilla ajatustensa lentävyyttä. Välittömät kommentointi mahdollisuudet taas antavat vastakaikua ajatuksilleni. Kun blogini oli ollut pystyssä vasta kaksi kuukautta sain palautetta, että kirjoittelen aika pitkiä vuodatuksia (miinus), mutta toisaalta päivitän blogiani ahkerasti (plussa).
Se, että kirjoitan monista aiheista on aiheuttanut myös sen, että googlen etsintäkoneella tulee välillä kummallisia hakusanoja, jotka johtavat blogiini.
Tähän mennessä tapahtunut:
Kaikki mikä sinun tulee tietää
Exodus Kallio
Huumeidenvastainen propaganda
Renessanssi - tämä nyt tuntuu jo itsestään selvältä.
Renessanssi teatteri
Karpolla on asiaa
Adressi eroa Kari Rajamäki
Kun kuuntelen Tomppaa
Stand-up koomikon säännöt
Suomen anarkistit
Blogia perustaessa halusin antaa tälle ylimielisen nimen, joka kuvastaisi myös sitä aluetta mihin haluaisin keskittyä. Esikuvana minulla oli silloin Dietrich Schwanitzin "Sivistyksen käsikirja - kaikki mikä sinun tulee tietää" ja ei tule tietää". Siitä asti kun sain sen lahjaksi, olen pitänyt kyseistä kirjaa maailman ylimielisimmin nimettynä. Samaan aikaan kirja myös lunasti lupauksensa. Raamattu käydään muutamalla sivulla lävitse. Kirja sisältää yksinkertaistamisen ja popularisoinnin perusteet riviensä välissä. Minä halusin kirjoittaa sellaisen blogin, minkä Jerry Seinfeld ja Schwanitz voisivat kirjoittaa yhdessä. Blogi lupaisi käsitellä kaikkea ja käsittelisi mitä sattuu.
Blogin nimi viittaa omaan ihmisihanteeseeni - renessanssiajan ihmiseen. "Kaikki mikä sinun tulee tietää" on omasta mielestäni erittäin arrogantti nimi aikana, jolloin meillä on informaatiota enemmän kuin ihminen pystyy elämänsä aikana käsittelemään.
Matkan aikana on tietenkin löytynyt uusia blogeja. Sivuston oikeassa reunassa on koottuna niitä, joita luen. Kaikkia en muista tai ehdi sinne päivittää, jotkut ovat ilmestyneet sinne yhden lukukerran perusteella. Käytän kuitenkin Blogilistaa ahkerasti etsiessäni uusia blogeja tai tarkistaessani, mitkä blogeista on päivitettyjä.
Taas on niidenkin päivitysten aika. Ajattelin hieman siistiä blogilinkkejä hieman. Ensinnäkin poistan Sen pakollisen blogin, koska sitä ei ole päivitetty pitkään aikaan ja on saattanut jäädä yhden henkilön lyhyeksi kokeiluksi.
Sitten lisäilemään blogeja, joita olen lueskellut, mutta jotka puuttuvat blogilistaltani.
Teppo Moision Pohdiskeleva liftari on ollut jonkin aikaa tilauksessa. Tällä hetkellä hän on pohdiskellut vakavasti blogilehden julkaisemista, joka sisältäisi mahdollisesti paperiversion, että blogosfäääriä tutkailevaa puoliammattimaista julkaisua. Tai ainakin periaate tuntuu olevan se, että tehdä ammattimaisesti harrastusjulkaisua.
Osku Pajamäen blogi on ollut tilattuna blogilistalta, mutta nyt kun herra on ryhtynyt julkaistujen kolumniensa sijaan oikeasti bloggaamaan, niin hänet on hyvä lisätä tuonne kulmaan. Pajamäki on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja demarinuorten entinen puheenjohtaja. Otsikoihin hän nousi hetkeksi viime keväänä, kun hän julkaisi kirjan Ahne sukupolvi. Buttlerin Pekka arvosteli tämän kirjan omassa blogissaan. Arvostelu ei ole kirjojen ystävältä mairitteleva. No, on niitä pienempiäkin manifesteja tehty. Jos mietitte, että minkä kokoinen on Weberin Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki ja minkälainen vaikutus sillä on ollut, niin ei kirjoja tulekaan arvostella kokonsa puolesta.
Muisti|kirja on toinen runoblogi, jota seuraan. Tämä siis Ayattaren Kartaston lisäksi.
Vihreiden varapuhiksen Janne Länsipuron vaaliblogiakin olen seurannut. Kutsun tiettyjä blogeja vaaliblogeiksi sen takia, että ne on perustettu vaaleja varten. Ei siinä mitään pahaa ole. Siinä vaiheessa kun minusta tuli ehdokas ja vaalikampanjaa on käynnistelty, olen lisännyt varsin näkyvästi vaaleihin liittyvää materiaalia oikeaan sivupalkkiin ja nostanut sen vielä huipulle. Tärkeimpänä tietenkin vaalitili, jonne voi tehdä spontaaneja talletuksia sekä Vasemmistonuorten tili ja viitenumero silloin kun kerätään rahaa vetoamalla suoraan yleisöön. Tämä vinkiksi tukiryhmällekin.
Oikeusturvan ajankuva on kiehtova blogi. Se ei edes yritä kosiskella koko maailmaa ja keskittyy pääasiassa vakuutusjärjestelmään ja Karpolla on asiaa -tyyppisiin epätasa-arvoisten käytäntöjen esille tuomiseen. Tämmöiset blogit ovat harvinaista herkkua niille, joita yhteiskunnalliset teemat ja yhteiskuntatieteet kiinnostavat hallinnollisella tasolla.
Huumoria ja päivän pieniä hymiöitä tuottava Salakuunneltua.fi on yksi suosikeistani, joka ansaitsee paikkansa. Blogiin kerätään pieniä dialogeja arkipäivän kokemuksista. Tämä blogi paljastaa enemmän suomea puhuvasta ihmiskunnan osasta kuin sata sosiologian väitöskirjaa.
Viimeisimpänä tulokkaana on Laura Tuomisen Vasen laita. Laura työskentelee Vasemmistonuorten pääsihteerinä Helsingissä ja on pitänyt vasta hetken aikaa blogia, mutta sitäkin innostuneemmin. Joskus sen vain aavistaa, että joku ihminen on tarkoitettu bloggaajaksi.
Tämän päivän teemaksi siis nousi oman blogini eräänlainen kahden kvartaalin pörssi-ikään päässeen maljakirjoitus. Sitemeterin (viimeksi laitettu sivulaskuri) mukaan yksittäisiä käyntejä on ollut hieman yli 3000 ja sivujen lukukertoja hieman päälle 6000. CGI-laskurin (joskus huhtikuussa asennettu laskuri) mukaan kävijöitä on ollut 5000. Googlen adsensen mukaan sivujen näyttökerrat lähestyvät jo 8000 (siitä lähtien kun blogissani on näkynyt mainoksia).
Nopeasti vielä preview ennen kuin lopetan. Kyllä, päivitän ahkerasti ja vuodatan pitkään. Sunnuntaisin sitä onkin herra. Minulla on aikaa.
Se, että kirjoitan monista aiheista on aiheuttanut myös sen, että googlen etsintäkoneella tulee välillä kummallisia hakusanoja, jotka johtavat blogiini.
Tähän mennessä tapahtunut:
Kaikki mikä sinun tulee tietää
Exodus Kallio
Huumeidenvastainen propaganda
Renessanssi - tämä nyt tuntuu jo itsestään selvältä.
Renessanssi teatteri
Karpolla on asiaa
Adressi eroa Kari Rajamäki
Kun kuuntelen Tomppaa
Stand-up koomikon säännöt
Suomen anarkistit
Blogia perustaessa halusin antaa tälle ylimielisen nimen, joka kuvastaisi myös sitä aluetta mihin haluaisin keskittyä. Esikuvana minulla oli silloin Dietrich Schwanitzin "Sivistyksen käsikirja - kaikki mikä sinun tulee tietää" ja ei tule tietää". Siitä asti kun sain sen lahjaksi, olen pitänyt kyseistä kirjaa maailman ylimielisimmin nimettynä. Samaan aikaan kirja myös lunasti lupauksensa. Raamattu käydään muutamalla sivulla lävitse. Kirja sisältää yksinkertaistamisen ja popularisoinnin perusteet riviensä välissä. Minä halusin kirjoittaa sellaisen blogin, minkä Jerry Seinfeld ja Schwanitz voisivat kirjoittaa yhdessä. Blogi lupaisi käsitellä kaikkea ja käsittelisi mitä sattuu.
Blogin nimi viittaa omaan ihmisihanteeseeni - renessanssiajan ihmiseen. "Kaikki mikä sinun tulee tietää" on omasta mielestäni erittäin arrogantti nimi aikana, jolloin meillä on informaatiota enemmän kuin ihminen pystyy elämänsä aikana käsittelemään.
Matkan aikana on tietenkin löytynyt uusia blogeja. Sivuston oikeassa reunassa on koottuna niitä, joita luen. Kaikkia en muista tai ehdi sinne päivittää, jotkut ovat ilmestyneet sinne yhden lukukerran perusteella. Käytän kuitenkin Blogilistaa ahkerasti etsiessäni uusia blogeja tai tarkistaessani, mitkä blogeista on päivitettyjä.
Taas on niidenkin päivitysten aika. Ajattelin hieman siistiä blogilinkkejä hieman. Ensinnäkin poistan Sen pakollisen blogin, koska sitä ei ole päivitetty pitkään aikaan ja on saattanut jäädä yhden henkilön lyhyeksi kokeiluksi.
Sitten lisäilemään blogeja, joita olen lueskellut, mutta jotka puuttuvat blogilistaltani.
Teppo Moision Pohdiskeleva liftari on ollut jonkin aikaa tilauksessa. Tällä hetkellä hän on pohdiskellut vakavasti blogilehden julkaisemista, joka sisältäisi mahdollisesti paperiversion, että blogosfäääriä tutkailevaa puoliammattimaista julkaisua. Tai ainakin periaate tuntuu olevan se, että tehdä ammattimaisesti harrastusjulkaisua.
Osku Pajamäen blogi on ollut tilattuna blogilistalta, mutta nyt kun herra on ryhtynyt julkaistujen kolumniensa sijaan oikeasti bloggaamaan, niin hänet on hyvä lisätä tuonne kulmaan. Pajamäki on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja demarinuorten entinen puheenjohtaja. Otsikoihin hän nousi hetkeksi viime keväänä, kun hän julkaisi kirjan Ahne sukupolvi. Buttlerin Pekka arvosteli tämän kirjan omassa blogissaan. Arvostelu ei ole kirjojen ystävältä mairitteleva. No, on niitä pienempiäkin manifesteja tehty. Jos mietitte, että minkä kokoinen on Weberin Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki ja minkälainen vaikutus sillä on ollut, niin ei kirjoja tulekaan arvostella kokonsa puolesta.
Muisti|kirja on toinen runoblogi, jota seuraan. Tämä siis Ayattaren Kartaston lisäksi.
Vihreiden varapuhiksen Janne Länsipuron vaaliblogiakin olen seurannut. Kutsun tiettyjä blogeja vaaliblogeiksi sen takia, että ne on perustettu vaaleja varten. Ei siinä mitään pahaa ole. Siinä vaiheessa kun minusta tuli ehdokas ja vaalikampanjaa on käynnistelty, olen lisännyt varsin näkyvästi vaaleihin liittyvää materiaalia oikeaan sivupalkkiin ja nostanut sen vielä huipulle. Tärkeimpänä tietenkin vaalitili, jonne voi tehdä spontaaneja talletuksia sekä Vasemmistonuorten tili ja viitenumero silloin kun kerätään rahaa vetoamalla suoraan yleisöön. Tämä vinkiksi tukiryhmällekin.
Oikeusturvan ajankuva on kiehtova blogi. Se ei edes yritä kosiskella koko maailmaa ja keskittyy pääasiassa vakuutusjärjestelmään ja Karpolla on asiaa -tyyppisiin epätasa-arvoisten käytäntöjen esille tuomiseen. Tämmöiset blogit ovat harvinaista herkkua niille, joita yhteiskunnalliset teemat ja yhteiskuntatieteet kiinnostavat hallinnollisella tasolla.
Huumoria ja päivän pieniä hymiöitä tuottava Salakuunneltua.fi on yksi suosikeistani, joka ansaitsee paikkansa. Blogiin kerätään pieniä dialogeja arkipäivän kokemuksista. Tämä blogi paljastaa enemmän suomea puhuvasta ihmiskunnan osasta kuin sata sosiologian väitöskirjaa.
Viimeisimpänä tulokkaana on Laura Tuomisen Vasen laita. Laura työskentelee Vasemmistonuorten pääsihteerinä Helsingissä ja on pitänyt vasta hetken aikaa blogia, mutta sitäkin innostuneemmin. Joskus sen vain aavistaa, että joku ihminen on tarkoitettu bloggaajaksi.
Tämän päivän teemaksi siis nousi oman blogini eräänlainen kahden kvartaalin pörssi-ikään päässeen maljakirjoitus. Sitemeterin (viimeksi laitettu sivulaskuri) mukaan yksittäisiä käyntejä on ollut hieman yli 3000 ja sivujen lukukertoja hieman päälle 6000. CGI-laskurin (joskus huhtikuussa asennettu laskuri) mukaan kävijöitä on ollut 5000. Googlen adsensen mukaan sivujen näyttökerrat lähestyvät jo 8000 (siitä lähtien kun blogissani on näkynyt mainoksia).
Nopeasti vielä preview ennen kuin lopetan. Kyllä, päivitän ahkerasti ja vuodatan pitkään. Sunnuntaisin sitä onkin herra. Minulla on aikaa.
perjantaina, marraskuuta 03, 2006
Tekijänoikeuslaki jälleen syynissä
Rytmissä keikalla (c) Pia Mikkonen
Viime vuonna ja edelleenkin on puhuttanut Tanja Saarelan ja punamultahallituksen esittelemä tekijänoikeuslaki. Sen puolesta ja sitä vastaan on puhuttu paljon erilaisilla perusteilla.
Uuden tekijänoikeuslain ulkopuolelle rajattiin tietokoneohjelmat ja tietokannat. Toisin sanoen tietokoneohjelmien tekijöillä ei ole tekijänoikeutta, minkä pitäisi olla koko lain ydin. Kilpailevan radiokanavan Radio Helsingin ohjelmassa Tukevasti ilmassa, Jukka Relander ja Tuomas Nevanlinna esitti, että tekijänoikeuksien pitäisi olla luovuttamattomat. Allekirjoittanut allekirjoittaa teesin, koska näkisi kyseessä olevan nimenomaan tekijän oikeus omaan teokseensa. Tietokoneohjelmat nähdään ilmeisesti erillisinä taideteoksina tai teoksina yleensä. (pykälä 11 a)
Sama koskee myös teoksen lainaamista tai eteenpäin levittämistä. Mitä tahansa saa lainata tai levittää eteenpäin paitsi elokuvia tai tietokoneella luettavia ohjelmia kunhan se on kerran myyty Euroopan unionin talousalueella. (pykälä 19) Ehkäpä tekstinkäsittelyohjelmaa ei voida pitää taiteellisena teoksena, mutta tietokonepeleissä on mukana taiteellinen ulottuvuus käsikirjoituksesta grafiikoihin asti. Esimerkkeinä mainittakoon seikkailu-, rooli- ja toimintapelejä kuten Max Paynet, Fallout, Larry Lafferin saagat ja monet muut, joilla on ihan oikeat käsikirjoittajansa kuten elokuvilla, kirjoilla ja näytelmilläkin.
Kaikkien muiden teosten välittäminen verkossa välittäjän kautta ja sellaisten teosten välittäminen joilla ei ole itsenäistä taloudellista tarkoitusta on sallittu uuden tekijänoikeuslain mukaan kaikille muille itsenäisten teosten muodoille paitsi tietokoneohjelmille ja tietokannoille.
Kummallisimmat osat uutta lakia on kohdat, joissa kielletään äänitallenteen, filmin tai vastaavan siirtämistä toiseen laitteeseen ilman lupaa. Tämä on se asia, mistä osa taiteilijoista ja osa taiteen nauttijoista veti herneen nenään. Ärsytystä herätti se, että jos hankki äänitallenteen vaikka cd-levyn niin sitä ei saanut siirtää mp3-soittimeen. Uusi laki antaa esimerkiksi tuottajalle, joka ei välttämättä ole edes kappaleen tekijä, määrätä, että missä, milloin ja miten musiikkia saa kuunnella. Saa nähdä miten tätä lakia sovelletaan. (pykälä 45 ja eteenpäin). Myöskin radio- tai televisiolähetysten äänittäminen ilman lupaa on kielletty.
Kummallinen on myös uutisiin liittyvän materiaalin käyttö. Ulkomaiselta uutistoimistolta tai ulkomaan kirjeenvaihtajilta saatu uutisen toistaminen muissa tiedotusvälineissä kuin vastaanottavan sanomalehden luvalla on kielletty kahdeksitoista tunniksi. Tällä tietenkin turvataan toimittajien oikeudet työhönsä, mutta miten tehdä uutisia ilman käyttämättä lähteitä. Nykyiselläänkin uutiset ovat referaatteja toisista uutisista. Näin vältymme siltä, että mediassa olisi ristiriitaista tietoa.
Aikaisemmin mainittiin, että yrityksille annettiin oikeus päättää miten musiikkia saa kuunnella tai elokuvaa katsoa. Oikeutta on vahvistettu antamalla teknisten suojausten kiertämisen kielto. Vaikka laki antaa oikeuden tehdä kopioita omaan käyttöön teoksen säilymisen varmistamista varten niin tämä oikeus ei koske teoksia, jotka on teknisesti suojattu. Siis, mitä v***ua? Anteeksi, siis ilman lupaa. Laki on siis ristiriitainen, että kaikkea muuta kuin käyttäjäystävällinen. Käyttäjäystävällinen se on vain yrityksille, jotka voivat vaikka omaa vittumaisuuttaan vaatia tilille jokaisen joka on ostanut cd-levyn musiikkia, jossa on kopiosuojaus ja onnistunut kiertämään sen ja tallentanut itselleen kasetille, tai modernimmin mp3-soittimelleen, musiikkia.
Yhteenvetona sanottakoon, että tekijänoikeuslain uudistus ei parantanut taiteilijoiden asemaa merkittävästi vaan levittäjien, kustantajien, yms.
technorati tekijänoikeuslaki, taide, mp3, cd, ohjelmistot, Tanja Saarela, Jukka Relander, Tuomas Nevanlinna, tukevasti ilmassa, Radio helsinki, Max Payne,fallout, Larry Laffer, uutiset, laki, punamulta.
torstaina, marraskuuta 02, 2006
Kulutuskapulan vuosikokouksesta
Eilen oli hyvä kokous Kulutuskapulan tiimoilta. Wesa veti hyvän yhteenvedon kapulan historiasta ja tilannekatsauksen nykyisyyteen.
Paikalla oli muutama kymmen ihmistä, joista osa oli tullut paikalle kuuntelemaan lisää ja osa oli tullut tuomaan omia ideoitaan esille.
Osallistujat olivat monesta suunnasta: uteliaita opiskelijoita, kansalaisjärjestötoimijoita, yrityskonsultteja, asiantuntijoita, tutkijoita ja toimittajia.
Kokouksen yhteydessä Kulutuskapula Ry:lle valittiin uusi hallitus. Kulutuskapula ry omistaa siis oman tuotemerkkinsä ja edistää kulutuskapulan toimintaa voittoa tavoittelematta. Minut valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi kokouksessa. Uudella hallituksella on paljon ideoita, joita tarjottiin jo vuosikokouksessa, visioita unelmista ja uhista.
Kulutuskapula on varmasti yksi maailman siisteimmmistä jutuista.
Kulutuskapulan kotisivut
Kirjoitus löytyy myös kulutuskrapula-blogista
Technorati kulutuskapula, eettinen kuluttaminen, järjestötoiminta, aktivismi, nörtteily,maailmanparantaminen.
Paikalla oli muutama kymmen ihmistä, joista osa oli tullut paikalle kuuntelemaan lisää ja osa oli tullut tuomaan omia ideoitaan esille.
Osallistujat olivat monesta suunnasta: uteliaita opiskelijoita, kansalaisjärjestötoimijoita, yrityskonsultteja, asiantuntijoita, tutkijoita ja toimittajia.
Kokouksen yhteydessä Kulutuskapula Ry:lle valittiin uusi hallitus. Kulutuskapula ry omistaa siis oman tuotemerkkinsä ja edistää kulutuskapulan toimintaa voittoa tavoittelematta. Minut valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi kokouksessa. Uudella hallituksella on paljon ideoita, joita tarjottiin jo vuosikokouksessa, visioita unelmista ja uhista.
Kulutuskapula on varmasti yksi maailman siisteimmmistä jutuista.
Kulutuskapulan kotisivut
Kirjoitus löytyy myös kulutuskrapula-blogista
Technorati kulutuskapula, eettinen kuluttaminen, järjestötoiminta, aktivismi, nörtteily,maailmanparantaminen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)