Kunnianhimoiset maailmanvaltaussuunnitelmani menivät tänään mönkään. Syy oli se kaikkien pikkuhitlerien klassikko. En kuullut kumpaakaan herätyskelloista, vaikka olen epäillyt sen toisen toimivuutta jo pitemmän aikaan. Ihanainen väittää sen kyllä toimivan. Hän jopa luulee, että ilkeämielisyyttäni laitan sen soimaan tahallaan epäluonnollisiin kellonaikoihin. Samaa mieltä olemme ainakin siitä, että Hän kyllä kuulee tämän toisen kellon.
Maailman valloitussuunitelmani sisälsi tälle päivälle useita osasia, joiden kaikkien piti toteutua kello 10-14 välisenä aikana. Kun nousin vaivihkaa ylös luullen pääseväni yllättämään herätyskellon, kello oli jo 12.30. Laskin nopeasti päässä kauanko minulla menisi päästä paikan päälle ja totesin, että joudun myöhentämään valloitussuunnitelmaani vuodella.
Helsingin Vasemmistoliiton syyskokoukseen olisin tuonut pari aloitetta. Toinen niistä olisi, että kokoukset voisivat alkaa joskus vaikka iltapäivällä, jotta yötyöläisetkin pääsevät (siis jaksavat) tulla paikalle. Kokouksethan ovat tunnetusti tylsiä sekä täynnä tarpeettomia sivuhuomautuksia. Kutsun näitä interkokouksellisuudeksi. Ne ovat kokouksia, jotka viittaavat muihin kokouksiin.
Toinen aloitteeni, se luonnollisestikin vähemmän tärkeä, olisi koskenut julkista tilaa. Eilen kävimme testaamassa Kampissa onko kyseinen bussiterminaali julkista tilaa. Kolmen vartin leppoisan kahvittelun jälkeen jouduimme jo pikku hiljaa epäilemään, että kyseinen tila ei ole julkinen. Syyskokouksessa olisin kehottanut Vasemmistoliiton Helsingin valtuutettuja palauttamaan keskustelun julkisesta tilasta valtuustoon. Sotaa ei tarvitse edes voittaa heti. Valtuustossa voitaisiin vaikka tehdä aloite, jolla varmistettaisiin, että ihmiset voivat kokoontua Kampin ostoskeskukseen olemaan ilman ostamista. Hyvänä bonuksena kaikki halukkaat voisivat tuoda paikalle myös omat kahvit termarissa sekä vähän pullaa. Oma tyynykin olisi kiva. Nämä kaikki seikat nimittäin riittivät paikalta poistamiseen.
Kolmas aloitteeni olisi koskenut Helsingin Vasemmistoliiton avoimmuutta. Olisin tehnyt vuosikokoukselle aloitteen hallitusten kokousten avaamisesta kaikille jäsenille. Kokousten pöytäkirjojen yhteenveto tai tarkka jäljennös sähköpostilistoille olisi kaikessa ajankäytössään sekunttipelleilyä. Puolue, joka tukee avoimia poliittisia prosesseja, voisi näyttää hyvää esimerkkiä puolueen jäsenille sekä puolueen ulkopuoliselle yhteiskunnalle.
Neljäntenä koukkuna, jolla olisin pelastanut kokouksen tunnelman, olisin pitänyt palavan puheenvuoron yleisölle syistä, miksi minut pitäisi valita hallitukseen. Olin suunnitellut kävellä lavalle Avaimen Roihuvuori-kappaleen soidessa taustalla. Videoinsertti minulta olisi puuttunut, mutta jos minulla sellainen olisi ollut, niin se olisi ollut tarkka kopio Ilmestyskirja.nyt.Reduxin trailerista. Oikeastaanhan minä olisin voinut käyttää sitä muutenkin. Puheenvuoro olisi ollut silkkaa populismia sekä möröillä pelottelua. Jos minua ei valita hallitukseen, niin Rajamäkeläiset voittavat vaalit ja kieltävät koko Vasemmistoliiton. Sen lisäksi taivaalta tulisi satamaan tulta, tappuraa ja sammakoita. Puheen lopettaisin kitaran polttamiseen, jonka äärellä palvoisin vallankumouksen aavetta.
Ps. Nyt kun luin kokouksesta tehdyn tiedotteen, niin muthan on valittu hallitukseen. Jee. Ei tarvinnut olla paikalla edes valitsemassa itseä. Johtokunta valittiin yksimielisesti.
technorati aamunavaus, aamut, Helsingin Vasemmistoliitto, Vasemmistoliitto, valtuusto, Kamppi, Kampin ostoskeskus, vallankumouksen aave, avoimuus, julkinen keskustelu, maailmanvalloitus, Mc Avaina, avain, asa, roihuvuori, Jim Hendrix, palava kitara, herätyskello, kello, aika, yötyö, puhe, insertti, ilmestyskirja, ilmestyskirja nyt
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti