keskiviikkona, maaliskuuta 21, 2007

Kiitokset

Vaalit käytiin ja henkilökohtaiseksi äänimääräksi varmistui vaalipäivänä 220 ja vertailuluvuksi 1187. Kiitokset kaikille, jotka antoivat henkilökohtaisesti oman ainoan äänensä, uskoen, että minusta olisi siihen.

Vaalit olivat vasemmistolle pettymys, mutta mahdollisesti tuleva porvarihallitus antaa meille varmasti syytä olla vihaisia.

Nyt kun on (vaali)krapulasta selvitty, niin olen kuitenkin erittäin tyytyväinen kaikkeen annettuun tukeen, sekä ääniin. Olen käynyt lävitse nyt puheluita, tekstiviestejä, sähköposteja sekä nettifoorumeilla annettua palautetta. Palaute on ollut pelkästään positiivista. Minua on kannustettu jatkamaan valitsemallani tiellä, ja uskoa tuleviin voittoihin on lisätty. Monet ihmiset ovat luvanneet tulevallakin kerralla tukea minua. Seuraavat eduskuntavaalit ovat kuitenkin vasta neljän vuoden päästä, mutta tässä välissä on kunnallisvaalit. Puolentoistavuoden päästä, eli syksyllä 2008 pidetään kyseiset vaalit. Saamani äänimäärä riittäisi pienellä buustilla varaedustajaksi, ja jos äänimäärä kolminkertaistetaan niin paikka aukenee. Tulevia eduskuntavaaleja miettiessä, niin paras paikka hankkia uskottavuutta on nimenomaan kaupunginvaltuusto.

Jos jokainen äänestäjäni pystyy vakuuttamaan kaksi ystäväänsä antamaan myös äänensä, niin se olisi siinä. Sota hävittiin, mutta taistelu jatkuu. On monia syitä miksi Vasemmistoliitto on tärkeä, ja ne syyt tulevat todennäköisesti lisääntymään porvarihallituksen myötä. Vaikka tekisi mieleni antaa tulevalla hallitukselle mahdollisuus, niin pelkään pahoin, että työmarkkinalainsäädäntö tulee tiukentumaan köyhien vastaisesti, ja sosiaaliturvaa ja palveluja tullaan leikkaamaan ennestään sillä verukkeella, että veroja pitää laskea rikkaiden hyväksi. Suomi tulee jatkamaan ilmasto- ja ympäristötyön jarruttelijana. Tämän takia on tärkeää, että on olemassa sellainen puolue kuin Vasemmistoliitto.

Vasemmistoliiton koko ideologian voi tiivistää Claes Andersonin runoon: köyhille enemmän fyrkkaa ja luontoon vähemmän kakkaa. Suomalaiset eivät elä vieläkään ekologisesti kestävällä tavalla. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin suomalaiset, tarvittaisiin 4,4 maapalloa. En ole itsekään tyytyväinen omaan elämäntapaani. Erään testin mukaan, jos kaikki eläisivät kuten minä, tarvittaisiin silti 1,6 maapalloa. Taistelu ekologisemman elämäntavan puolesta on jatkuva, ja oma tavoitteeni on, että pääsisin tuon 1,0:n alapuolelle. Siksi on tärkeää, että on olemassa sellainen puolue kuin Vasemmistoliitto.

Tässä maailmassa on paljon köyhiä, lukutaidottomia, nälkäisiä ja asunnottomia. Tässä maailmassa tarvitaan sekä Marxia että Emiliano Zapataa. Siksi, että ne, joilla jo on, voisivat antaa niille, joilla ei ole. Siksi on tärkeää, että on olemassa sellainen puolue kuin Vasemmistoliitto.

Monet Vasemmistoliiton tukijat ja tekijät jakavat tällaisen ideologian. Vaalien välissäkin pitää tehdä duunia tämän eteen. Se annettu ääni ei riitä tässä maailmassa, jossa niin monella on niin vähän, ja niin harvalla on valta tehdä ympäristölle ja ihmisille mitä huvittaa. Siksi kehottaisin myös monia liittymään puolueeseen, osallistumaan sen ideologiseen kehittämiseen, että aatteen levittämiseen, siksi, että meillä olisi tulevaisuudessakin sellainen puolue kuin Vasemmistoliitto.

technorati , , , , , , , .

3 kommenttia:

Arttu kirjoitti...

Kirjoitin HS.fi:hin keskustelupalstalle aiheesta tällaisen kommentin:

"Tuntuu siltä, että vasemmistolta ylipäätään on puhti lopussa. Millaisiin ajatuksiin toiminta pitäisi perustaa? Markkinoiden puristuksissa "sielu" on ollut pakko myydä (vrt. SDP viime vuosina) ja nyt vain kellutaan oikeiston mukana vailla mitään omia ajatuksia.

60-luku meni jo, vasemmisto tarvitsee uutta voimaa peliin. Uskon, että anarkismista voisi olla vasemmiston elvyttäjäksi, vrt. esim. Michel Onfray Kapinallisen politiikassaan. Nykyisin eletään yhä vahvasti jossain häpeän ja itsesäälin rajamailla, ja sivistynyt menneisyydestä keskusteleminen on kovin vaikeaa.

Miksi vasemmistoradikaalius koetaan nykyään niin vastenmielisenä? Kai siksi, että Neuvostoliiton todellisuus oli täysin toinen kuin mitä 1960- ja 70-luvuilla julistettiin. Nyt tuota "erehdystä" käytetään vasarana nuijimaan alas kaikki nykyisen oikeistolaisen - voisiko sanoa jopa hobbesilaisen - maailmankuvan ja ideologian kritiikki.

Mitään toivoa politiikan muuttumisesta mielenkiintoisemmaksi ei ole ennen kuin vasemmisto kykenee kohtaamaan historiansa ja uudistamaan perustojaan."

Ei siis muuta kuin kestäviä perustoja etsimään ;-)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos, Jage! Sekä hienosta vaalityöstä että tähän saakka parhaasta vaalien jälkeisestä tunnelmannostatus(lue: epätoivon vähennys)tekstistä.

Itse-oppinut dosentti kirjoitti...

Arttu: Mulla on vielä tuo Michel Onfrayn Kapinallisen politiikka lukematta, mutta se on kyllä lukulistalla tälle keväälle.

Anarkismista nyt sen verran, että miellän itseni anarkistiksi, vaikkakaan en kovin fanaattiseksi ortodoksi sellaiseksi. Suoraa päätöksentekoa tulisi lisätä tässä yhteiskunnassa. Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus -mantrasta pitäisi päästä eroon. Se passivoi ihmisiä enemmän kuin mikään sosiaaliturva.

Riikka: Kiitos.