Piraattiliike

Kari A. Hintikka: Pirates in politics

Kari A. Hintikka on kirjoittanut mielenkiintoisen luonnoksen piratismin historiasta, aatteesta ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta.

Kaupallisessa ja epäkaupallisessa piratismissa ei ole kyse pelkästään siitä, että yritykset tuottaisivat materiaalia kuluttajille, vaan sananvapaudesta. Tähän näkökulmaan pääsee kiinni mielenkiintoisesti hakemalla piratismin historiallisia juuria. Hintikka ajoittaa piratismin kolmesataa vuotta taaksepäin, aikaan ennen painokoneita. Kirkoilla oli tuolloin aikansa mittakaavassa monopoli tuottaa kopioida materiaalia maksamatta tekijöille minkäänlaisia korvauksia. Munkit kopioivat tekstejä käsin ilman minkäänlaisia omantunnon tuskia ja levittivät tietoa ajatuksista, tieteistä ja taiteista.

Nykyaikaisella piraattiliikkeellä on paljon yhtymäkohtia tähän, mutta vasta nyt liike on alkanut julkisesti toimimaan muodostaen poliittista toimintaa, sekä esittelemällä ideologiaansa ja toimintatapojaan julkisesti. Hintikka ampuu alas monia esitettyjä väitteitä piraattiliikkeestä. Kyse ei ole siitä, että ihmiset eivät haluaisi maksaa tuotteista, eikä välttämättä edes siitä, että kyse olisi laiskoista ihmisistä. Ensimmäisessä väittämässä kyse on sananvapaudesta. Linuxin ja Firefoxin tyyppiset järjestelmät on tehty sen takia ilmaiseksi jaettavaksi, jotta ihmiset voisivat tehdä järjestelmistä parempia sekä siksi, että ihmisillä olisi mahdollisuus hyödyntää netissä surffailua.

Yrityksillä ei ole mitään piratismia vastaan. Käyttäväthän hekin muitten tuottamaa materiaalia maksamatta heille korvauksia. Ne mainostavat tuotteitaan youtubessa, ne levittävät musiikkia, joiden juridiset tekijänoikeudet ovat rauenneet, ja käyttävät muita maksuttomia palveluita hyödykseen. Ongelma on heidän omassa ansaintalogiikassaan. Ensimmäinen suuri piraatti (kaupallisessa mielessä) on Bill Gates. Microsoftin luoma windows-käyttöjärjestelmä on suora kopio Applen vastaavasta järjestelmästä, mutta Gates oli aktiivinen (ja erilainen) hakemaan "omansa pois". Jopa Basic-järjestelmästään (ohjelmointikieli) hän halusi korvauksia. Kun hänen aikalaisensa tietokonemaailmassa näki tekevänsä asioita, jotka helpottavat ihmisten elämää ja tietokoneiden käyttöä, ja halusivat tarjota tämän ilmaiseksi.

Gates kirjoitti vuonna 1976 avoimen kirjeen hakkeriyhteisölle:

"1) Suurin osa näistä "käyttäjistä" ei ole koskaan ostanut Basicia (alle 10 prosenttia Altairin käyttäjistä on ostanut Basicin) ja 2) kaikista rojalteista, joita olemme saaneet Altairin Basicin luomisesta tarkoittaa 2 dollaria tunnilta...Miksi asia on näin?...Laitteista pitää maksaa, mutta ohjelmistot ovat tarkoitettu jaettavaksi...Te estätte hyvien ohjelmien kirjoittamisen...Minkälainen harrastelija voi laittaa kolme miestyövuotta tuotteen kehittämiseen, kaikkien virheiden etsimiseen [kröhöm, windows 95. -toim. huom], tuotteen dokumentoimiseen ja sen jälkeen jakaa sen ilmaiseksi?...Tosiasia on, että me olemme sijoittaneet kaikista eniten harrastelijaohjelmistoihin...Suoraan sanoen, se mitä te teette, on varkautta"

Toinen väittämä on, että piraatit ovat laiskoja ja kykenemättömiä luovuuteen. He eivät kykene tekemään töitä, eivätkä osaa arvostaa muiden tekemiä töitä. Heidän sanotaan olevan myös alhaisia varkaita. Samalla kun puhutaan digitaalisesta materiaalista, niin varomattoman kielenkäytön takia, tullaan sohaisseeksi myös tuntematonta määrää ihmisiä. Suomessa, kuten Skandinaviassa yleisesti, on kopioitu televisio-ohjelmia vhs-kaseteille sekä nauhoitettu lp:ltä, cd:ltä, toisilta kaseteilta ja radioaalloilta materiaalia omaan käyttöön tai toiselle annettavaksi. Tämä on ollut laitonta, mutta käytännön yleisyyden takia de facto laillista.

Tämä ongelma on ratkaistu pohjoismaissa ylimääräisellä maksulla, joka on tilitetty Teostolle eteenpäin jaettavaksi, miten firmaa nyt sattuu kiinnostamaan. Oletuksena on, että näille talletusmuodoille tulee automaattisesti tekijänoikeussuojattua materiaalia. Näin rikollisina Suomessa asuvia lainsäädännön tasolla pidetään.

Ryhmään ei siis kuulukaan pelkästään stereotyyppiset työttömät tietokonenerot, jotka käyttävät kaiken vapaa-aikansa yhteiskunnan toimintojen sabotoimiseen kotikoneellaan. Luovuus ja perspiraatio ovat olleet myös tärkeä osa piraattiliikkeen toimintaa. Vertaisverkkojen kehittäminen, anonymiteettien ja yksityisyyden suojan varjelu ja prekariaattiliikkeeseen liittyvä fyysisessä ja virtuaalimaailmassa tapahtuva epäreilun kaupan häirintä on osoittanut ehtymätöntä kykyä keksiä uusia tapoja vaikuttaa tiedonvälitykseen. Ruotsissa yksi 17-vuotias poika kaatoi Ruotsin poliisin kotisivut kymmenessä minuutissa vastalauseena Pirate bay:ta vastaan tehdystä poliisiratsiasta. Suomessa Työväenjousto on häirinnyt Lidlin, Staffpointin ja Kamppi Centralin kulutusmaniaa (työväen riistoa) performanssein.

Vielä yritysten ansaintalogiikasta. Netin käyttäjillä esiintyy halua ostaa tavaraa internetin välityksellä digitaalisessa muodossa, ja on esiintynyt jo pitkään. Kuluttajat ovat olleet valmiita ostamaan jopa tekijänoikeussuojaamatonta materiaalia, mutta levy- ja elokuvayritykset eivät ole halunneet myydä. Huolimatta Internetin tehokkuudesta levittäjänä, yritykset ovat silti halunneet mieluummin myydä tuotteitaan cd- ja dvd-levyillä.