Pokeria, pokeria, pokeria

Minulle on monta kertaa sanottu, että älä kirjoita pokerista. Ne lukijat, mukavat heistä, niin lopettakaa lukeminen.

Olen viikonlopun pelannut korttia ja juonut itseni aivan tolkuttomaan känniin pelien sulkemisen jälkeen. Osallistuttiin Hancenin kanssa Pokeritieto.fi:n, Pokerilehden ja Paffin viikonloppuristeilylle. Pokerilehden edustajan Sami Hernesahon mukaan pelin turnauksen järjestäminen kaikkineen lakiteknisten pykälien selvittämisineen kesti noin 8 kuukautta. Haluaisin pelaajana ilmaista syvän paheksuntani Suomen valtiota vastaan että tämmöisten kivojen pikkupelien järjestäminen on tehty näin hankalaksi. Vaikka meillä olisi tarjolla porvarihallitus, minkä pitäisi nimenomaan puolustaa kapitalismia, niin vastineeksi me saamme yhden talon Suomeen, jossa voi oikeasti pelata pokeria oikealla rahalla. Puhun siis Grand Casinosta, joka sijaitsee Helsingissä. Missä on Porin, Rovaniemen, Turun ja Tampereen pokerihuoneet? Ray:n järjestämänä siinä ei olisi mitään vikaa. Rakea kumminkin kasinoilla kerätään ja sehän on hyvä talolle ja kansanterveydelle, vai mitä entinen urheilu- ja kulttuuriministeri ja nykyinen tasa-arvoministeri Steffan Wallin? Tähän on mainittava, että olen aktiivinen Vasemmistonuorten jäsen. Meidän slogani on ”Vastarinta on luvallista, jopa suotavaa”. Okei, osa meistä menee sulkemaan ydinvoimaloita ja osa meistä osallistuu pokeriristeilyille, joilla venytetään laiskaa lakia ja laiskoja käytäntöjä. Minulle kyllä kelpaa ydinvoimavapaamaailma ja kasinoita jokaiseen kolkkaan. Minulle taas ei kelpaa hiilivoimaloilla pyörivä riistomaailma tai maailma, jossa pokerinpelaajia pidetään hankalina ihmisinä verrattuna hedelmäpelien pelaajiin.

Jatketaan pokerista kuitenkin. Lähdettiin siis perjantaina Hancenin kanssa 80 euron turnaukseen Silja Serenadelle, jonka järjestäjätaho oli Paf. Tiedättehän sen ahvenanmaalaisen Ray:n vastineen? Peli sujui hauskasti, mutta epäoikeudenmukaisesti siinä mielessä, että moni ”oikeantuntuinen” pelaaja putosi liian aikaisin ja moni ”vääräntuntuinen” jatkoi liian pitkään. Ei siinä mitään, jos pelaajilla on strategia, mutta pitää sitä silti muokata. Ei kukaan halua istua ikuisuuksia kaverin kanssa pöydässä, joka pelaa pelkkää tiukkaa tai löysää.

Valitettavasti Hancen putosi minua vastaan käsillä naulat ja kolmoset. Turnauksissa ei ole mitään mieltä 3-betata ja halusin Hancenille näyttää, että mulla on vahva käsi. Tosin löin minit ja eka lyöjä kippasi ja Hansuhan maksoi. Floppi oli 245-rainbow. Hanska kertoi jälkeen, että hän olisi kipannut kortit mihin tahansa, mutta kun hän sai open-enderin (käsi mikä parantuu tässä tapauksessa sekä ässällä että kutosella) niin lyönti sieltä tuli. Itse löin niskaan kolme kertaa betsin ja Hanskalla oli jo yli puolet pöydässä niin ei voinut kipata. Harmillista se oli, varsinkin kun miettii, että mun naulat pitää, enkä oikeasti halua saada settiä (kolme samaa korttia), koska se tappaisi minut. No, turni oli 4 ja river 5. Molemmilla siis kaksi paria ja naulat piti. Harmi myös siksi, että finaaliin molemmat tähtäsi ja siellä olisin Hanskan halunnut nähdä.

Alkupöytä sujukin mukavasti. Jäi harmittamaan kun A3-offarin kippasin ilman korotusta keskeltä pöytää olettaen, että lyöntiä tulee niskaan. Ei tullut tietenkään ja floppi oli A23. Käytännön nutsit ja sitten lähti kauhea äkssön käyntiin, enkä tietenkään ole itse mukana. Äksönin jälkeen toinen kippaa tilanteesta, että potti on 1600 ja toinen lyö minien (ollaan siis 600/300 tilanteesa ilman antea) päälle 900. Toinen instanttina kippaa. Ei nähty kortteja, mutta olisin itse ollut varma voittaja. Turnauksen alkuvaiheessa ei kuitenkaan halua pelata keskipositiosta ässää huonolla kikkerillä. Saatte aina tietenkin yrittää, mutta en suosittele.

Vaikka voisitte kuvitella, että pelaan löysää, niin oikeasti minä olen enemmän turnauspelaaja kuin käteispelaaja, ja pelaan mieluummin liveä kuin netissä. Turnauksen sijoitus oli kymmenes eli finaalipöydässä olin. Se ei johdu siitä, että minulla kävi välillä kortti eikä se johdu siitä, että olen erityisen hyvä. Oikeasti jouduin monta kertaa miettimään tekojani kahden päivän aikana. Osa ratkaisuista oli ns. puuskassa tapahtuneita nopeita ratkaisuja ja osa oli sellaisia, mitä harkitsin pitkään. Pokerissa ja varsinkin turnauksissa ei halua antaa edgea toiselle. Loppujen lopuksi pelasin muutaman erittäin kyseenalaisen käden koko turnauksen aikana. Kerron ne kädet nyt, koska te ette oikeasti halua pelata niitä käsiä.

Ensimmäinen sellainen käsi oli AQ-suittarit. Niillä on kiva lyödä, mutta niillä ei ole ollenkaan mukavaa maksaa. AQ-padalla oli siis liikenteessä. Vaikka ulkoinen olemukseni oli sellainen, että rauhallista on, niin oikeasti pelasin sen raivoissani. Ärsytti hyvin paljon se, että kolmanteen korottajaan kippasin aina kädet ja porukka tiesi sen erittäin hyvin. Siihen mennessä oli tapahtunut sellaisia, että olin lyönyt pre1-floppiin niskaan ja olin kipannut kaikkiin jatkokorotuksiin eikä tuntunut hyvältä. Tuntui sillä hetkellä, kun olin kädessä, että kippaustilanne on itsellä helppo, niin superreaderi (henkilö, joka seuraa hyvin tarkkaan, mitä muut tekee kädestään riippumatta) löi niskaan all-in. Olin oikeasti heittämässä kättä pois, mutta sitten katsoin pelaajaa, jonka ilme ei herissyt eikä liikehtinyt. Joten kolme asiaa sai minut lopulta maksamaan. Luetteloin ne. 1) Minua VITUTTI suunnattomasti oma tiukka imago 2) vastassa on lukija ja 3) hän ei pysty katkaisemaan minua (olin kuitenkin jo tuplannut stäkin ja hän oli 1 vs. 3 kertaa stäkillä). Maksoin ja ajattelin, että hän löi pelkillä riideillä. Höpönlöpö, vastassa oli AK-offarit. Kiroilin sisäänpäin. Floppi oli K-T-7. Kymppi oli vielä pataa, joten mulla oli käynnissä gutari-jätkä ja juokseva väri. Turni avasi hemmetisti outteja lisää. Turni oli kolmospata (mikä teki juoksevasta väristä mahdollisen) ja river nelospata. En osaa varmastikaan laskea oikein, mutta flopilta mulla oli käytännössä ainoat jatkokortit mahdollisia seuraavanlaiset:
a) kaikki jätkät (4 korttia pakassa tietääksemme)
b) 10 p$ataa (joista yhden on tultava pöytään turnilla, että se edes toimisi)
c)kaksi kuningatarta (jotka on molemmat tultava sekä neljännelle että viidennelle kadulle)
Ne kolme asiaa, joita mietin niin olivat lopulta täysin merkityksettömiä, koska ratkaisu oli joko maksaa toisen allut ja kipata. AQ on kiva käsi, mutta jos pöydässä on perässä joku kaveri, joka lyö niskaan, niin suosittelen oikeasti harkintaa kaikissa tilanteissa. Pelasitte sitten turnausta tai käteispöytää, niin kokemukseni mukaan floppi vastaa kertoo, että kannattaako olla mukana. Prefloppia ette oikeasti halua pelata. Se on hyvin vaarallinen käsi, koska sitä haluaa helposti suojella. Siinä vaiheessa, kun te osaatte Texas hold'em No limitissä kipata ässät, niin ymmärrätte mitä tarkoitan.

Toinen hyvin kyseenalainen (huutomerkki pitää lisätä) oli Q5-offarit. Maksoin sillä myöhäisestä positiosta, mutta molemmat buttonin kaverit maksoivat myös. Pöytä oli 10-6-7. Ykkönen löi kaikki sisään. Potissa on 7000 merkkiä ja Teresalla on 4000 ja risat. Potti oli 11000. Oma stäkki on kuitenkin sellaiset 80000. Ainoa, mikä mietitytti oli kaksi pelaajaa jäljessä. He kippasivat tietenkin, koska maksoin niin nopeasti. Epäilin kyllä ässää tai vituiksi mennyttä kättä, mutta Teresalla oli oikeasti T-8 (Kymmenen ja kahdeksan) eli siis käytännössä kärkipari ja gutarisuoranveto (puuttuu yksi kortti välistä, jotta suora toteutuisi). Turni oli nelonen ja Teresa kysyi, että mitä hemmettiä sä teet ja kiitti rahoista. Itse pyöritin avointa vitosta ja hymyilin. Oikeasti se mitä, halusin saada oli nimenomaan juokseva suora. Kuningattareen osuminen olisi ollut ikävän näköistä. Yksi ylikortti on kuitenkin vain kolmeouttinen. Mutta juokseva suora on imagon kannalta maailman paras. Teresa oli sen verran kohtelias, että hän kiitti rahoista, mutta ei sanonut typeräksi pelaajaksi. Finaalipöydässä nähtiin kyllä sitä. Palaan siihen kolmannen kyseenalaisen käden ja hyvin kyseenalaisen pelityylin jälkeen.

Toisena päivän olin Chipleader ennen pelien jatkumista. Oma stäkki oli 123000 merkkiä ja kakkonen oli 102000 merkkiä Toisin kuin voisi olettaa, niin kakkonen tuli pöytään hirveässä kännissä ja AliG:n näköisenä. Imago oli sinänsä jees, mutta peli oli myös imagon mukaista. Blindit oli kakkospäivän alussa 2400/1200 ja ante 300. Viimeisillä sijoilla pelaavat oli 20-30 tuhannella merkillä. Eli voi olettaa arvontoja ja siedettäviä all-in käsiä jo pelkän kierroksen takia. Jokainen kierros oli kuitenkin jo ilmaisia merkkejä 5000 arvosta. AliG päättää kuitenkin avata kaikki kädet. Kaksi kättä millä pelaan häntä vastaan ovat AK-offarit ja 46-suittarit. Voitte arvata, että AK (omaan reissuuni) hän ei osallistu. 46 hän osallistuu. Floppi on 6-8-10 ja yksi kortti on ristiä. Jotka eivät ole pelanneet minua vastaan käteistä, niin tietäisivät, että mun imago kestää hyvin tommoisen käden. AliG lyö 10 tuhatta ja itse reraissaan minit eli 20000. AliG lyö päälle minit eli totaalilyönti 40000. Mietin hyvin pitkään, että jos maksan niin a) annan ilmaisen kortin ja b) jatkokierroksilla tulee lisää lyöntejä. Toisaalta mietin, että a) pelaaja on löysä ja b) hän on ainoa pöydästä, joka voi pudottaa minut. Pelistä tuntui hyvältä ratkaisulta kipata. AliG oli tosin sen verran röyhkeä, että hän näytti kätensä kippinä jälkeen. J-hertta ja 5-ruutu oli hänellä alla. Eli kippasin käytännössä parhaimman käden. Ainoa mikä olisi häntä auttanut jatkopelissä olisi ollut jätkä (niitä on pakassa kolme) tai turnilla ysi (mikä olisi täyttänyt juoksevan suoran ehdot). Tämä oli siis hyvin kyseenalainen käsi ja vielä kun ei ole vahvaa kättä. Vastassa on kuitenkin ainoa kaveri, joka pystyy katkomaan minut.Jos oltaisiin pelattu kortit avoinna, niin olisin ollut lyömässä kyllä kaikki sisään. Ei ollut ensimmäinen kerta kun kippaan parhaan käden, mutta aivan varmasti viimeinen. AliG ei tule viemään minulta enää yhtään pottia taistelematta. Niinhän siinä kävikin.

Huonoa käytöstä tuli AliG:ltä paljon. Tämän lisäksi hän meni haukkumaan viereistä kaveria, kun hän floppasi täyskäden 44:lla (floppi Q4Q). Avasin oman pelin AJ-offareilla (blindit 2400/1200, lyönti 8000) ja 66 maksoi ja 44 myöskin. 44:lla oli flopista avaus ja hän tsekkasi ja samoin minä. 66:lla tuli all-in ja 44 mietti pitkään ja lopulta maksoi. Ei ollut kiva rönsyillä eikä oma käsi kuitenkaan ollut mikään huippu, joten siitä oli helppo luopua. Käden jjälkeen AliG alkoi heti arvostelemaan pelaajaa siitä, että miten huonosti hän pelasi. ”Miks sä vain maksoit?!”-huuto kuului korvassa ja oli pakko puuttua peliin ja sanoa, että vitun nerokasta peliähän tuo oli. Tosin 44 ei olisi tarvinnut sitä. Hän kyllä tiesi oman pelinsä ja syynsä finaalipöytään.


Minulta välillä kysytään, että minkä takia harkitsen niin pitkään paistien takia. Oma vastaukseni on hyvin yksinkertainen. Pelaajien peliin voi vaikuttaa paljon enemmän kuin heidän kortteihinsa. Flopin setillä (kädessä kaksi samanarvoista korttia ja ensimmäiseen jakoon tulee kolmas samanlainen kortti) paistit pelaa todennäköisesti samalla tavalla. Yllättävää on kyllä, että käteispöydissä saattaa näkyä hidastelua pelaajalta, joka pelaa löysästi. Palaam asiaan ehkä myöhemmässä kirjoituksessa. Pointti on se, että et yritä lukea sitä, minkälaisilla käsillä hän pelaa vaan sitä, että mitä vihulla saattaa oikeasti olla käsissä.

Käsi, jolla putosin turnauksessa oli QQ. Olin Cutoffilla (paikka ennen buttonia). Blindit oli 4000/2000 ja ante oli 400. Käytännössä potissa oli jokaisella kierroksella 10000 merkkiä. Lyöntini oli 12000 merkkiä kahdesta syystä. Ensinnäkin minulla oli puolustettava käsi ja toisekseen tiesin AliG:n lyövän niskaan lähes aina. No, hänen lyöntinsä olikin vaatimattomat 40000. Menin itse all-in ja ainoa syy miksi, hän mietti ehkä sekunnin oli se, että mitä mulla on takana. Ei riittävän pelottavaa, joten hän oli pakottanut itsensä jo pottiin. Vastassa oli siis ässä ja vitonen pataa. Floppi oli A-T-6. Ei silleen, että vetää ohitse ässähailla, niin turni oli myös pataa, mikä tappoi yhden kuningattaren pakasta. Vaikka saisin oman ohivetokortin eli kuningattaren, niin jos se on pata, niin minä saan sillä kolme samaa, mutta vihu saa parhaimman värin.

Jälkeenpäin minua oikeastaan harmittaa juuri nuo kyseenalaiset kädet. Jos niillä sain jotain edgeä muita vastaan se ei riittänyt. Jos hävisin edgen sen takia, niin putoamiseni oli täysin oikeutettua.