Pois silmistä

Helsinginkadulla Kalliosta on saanut tietoa myös lehdistä. Nimittäin lekanheittäjät ja muut satiaiset ovat nautiskelleet alkoholia ja käyttäytyneet riettaasti keskellä Kalliota. Joku voisi ajatella, että ravintoloita vähentämällä, alkoholilainsäädäntöä tiukentamalla, Alkon pois siirtämisellä tai Helsingin kaupungin sosiaaliviraston toimintaa kehittämällä (mahdollisesti jopa budjetoimalla riittävä määrä varoja sosiaalityöhön) voisi löytyä jonkinlaisia ratkaisuja ihmisten alkoholista johtuvaan häiriökäyttäytymiseen. Alkoholin verotusta voisi olla mahdollista tiukentaa. Ehkäpä asuntojen lisärakentaminen ja vuokrakattojen säätäminen voisi olla ainakin väliaikaisesti osa ratkaisua.

Mutta näin helpolla ei nykyään pääse. Helsinginkadulla jaettava ruoka- ja hätäapua halutaan siirtää pois. Heikki Hurstin, isänsä duunia jatkanut, masinoima ruoka- ja vaateapu on ollut osa sosiaalityötä, joka ei ole kaupunkia tai maan hallitusta kiinnostanut siinä määrin kuin olisi toivottavaa. Kolmas sektori on tärkeä ja sen vahvuus mitataan silloin, kun muu yhteiskunta kääntää selkänsä ruoantarvitsijoille.

Häätöuhka ei ole kuitenkaan aivan kitkatonta, kuten Iltalehti osaa sanoa. Tämä on tärkeää, että poliitikot osaavat nähdä myös itsensä osana ongelmaa tai ratkaisua.

Emma Kari (vihr.): Solidaarisuuden loppu
Laura Rissanen (Kok.): Poissa silmistä, poissa mielestä
Helsingin Vasemmistoliitto: Köyhien ajaminen pois näkyvistä ei ole ratkaisu

Pihlajafiilistelyjä

Tänään oli ihan hauskaa tulla töihin, kun huomasi, että useammassa pöydässä oli vaaliflaijereita pöydillä. Bongasin sieltä Silvia Modigin (vas.), Kirsi Pihlajan (vas.) ja Emma Karin mainoksia (vihr.). Mitä nyt pystyin kärpäsenä katossa havaitsemaan, niin Pihlajasta puhuttiin useaan otteeseen. Uusin arvio näyttäisi siltä, että Kokoomus olisi menettämässä paikan Helsingissä ja Vasemmisto saamassa toisen paikkansa. Tämmöisillä ehdokkailla sen ei pitäisi olla mitenkään mahdotonta.

Kirsi on kyllä ottanut yhden asian pintajutukseen, jota muilta ei ole nähty, nimittäin Vasureiden 6+6+6 -malli tai mikä perhevapaamalli se nyt onkaan. Siinä on kelana, että molemmat vanhemmat saavat puolenvuoden vanhempainvapaat töistä ja sekä yhden kuuden kuukauden jakson, jota molemmat voivat käyttää. Se olisi todella hyvä, jos miehet jäisivät myös kotiin perheenlisäyksen yhteydessä. Tämä vaatii tietenkin asennemuutoksia, mutta myöskin sellaista lainsäädäntöä, mikä tekisi hommasta ok:n. Vaikka en itse ole tällä hetkellä perheellinen, mutta joskus tulevaisuudessa saattaisin ollakin, niin olishan se kiva perheenlisäyksen tullessa hengata sen puolituisen kanssa ja jakaa yöt ja aamut yhdessä perheen kanssa.

Tämän lisäksi Kirsillä on arvot muutenkin kohdillaan. Ei ydinvoimaa eikä aseita, perustuloa kaikille, rentoa meininkiä ja vähemmän kasvua. Jotenkin näin näen ne eväät, joilla Pihlaja Eduskuntaan rymistelee. Mikäs siinä. Onhan se välillä naurettavaa, että toiset painaa 60-tuntista työviikkoa ja toisilla ei ole työtä, millä elää. Eläminen taas on hankalaa, koska sosiaaliturvajärjestelmä palvelee epätasaisesti ihmisiä eikä se osaa tunnistaa ihmisiä yksilöinä.

Perustulo olisi muutenkin hieno tapa mahdollistaa ihmisille mahdollisuus kieltäytyä työstä. Työn ei tarvitse tietenkään olla kivaa, mutta ei työn pidä sellaistakaan olla, että itsemurha häämöttää joka päivä mielessä ensimmäisestä tunnista lähtien. Tossa oli jäänyt muutama Kirsin mainos taskuun. Taidanpa pistää ne päivällä mun rappuun jakoon siltä varalta, että joku etsisi juuri sellaista ehdokasta. Sunnuntain jälkeen noilla flaijereilla ei kuitenkaan kovin paljoa tee.

Tänään piti tehdä jotain vaaliduunia, mutta tulipahan nukuttua taas pitkälle iltapäivään. Ehkä tämän voi ottaa huomenna takaisin esimerkiksi käymällä piritorilla pistämässä hieman vaalipropagandaa eteenpäin.

Torstaina ainakin huomasi sen, että Vasemmisto jyrää Kalliossa. Pelkkää peukkua, kiitosta ja mielenkiintoa tihkui jokaisesta kulmasta, kun Vasemmisto tarjoili kahvia ja kirjallisuutta ihmisille. Sunnuntaina kelasin käydä päivällä vähän kiertämässä baareja ja huudattamassa ihmisiä käymään äänestämässä. Osa nukkujista kuitenkin nukkuu vaalien yli vahingossa. Lähtisköhän kukaan messiin

Vasemmistofiilistelyjä

Kävin eilen ensimmäistä kertaa Keskustassa jakamassa Vasemmiston vaalipropagandaa vaalimökin liepeillä. Kyselin aktiivisimmilta puolueen pikkusotureilta, että mikäs on fiilis ja minkälaista viestiä on tullut. Kyselin myös, että onko tultu syyttämään vasemmiston vanhoista synneistä (Neuvostoliitto ja Lipposen hallitukset I ja II). Kuulemma ei ollenkaan. Sen sijaan on käyty haukkumassa Kokoomusta ja Vihreitä. Vasemmistossa näyttää kuitenkin ärsyttävän Vasemmiston suhtautuminen maahanmuuttoon, mikä on tunnetusti varsin liberaalia. Vasemmiston ehdokkaat ovat olleet varsin näkyvästi puolustamassa Kalasatamassakin hengailevia romanialaisia.

Vasemmiston vaalitapahtumat ovat jo kahdesti olleet aivan tukossa. Ekan kuulemani mukaan Paavo Arhinmäen ja Palefacen happening ravintola Pacificossa sai osan porukasta epäilemään, että Helsinginkadulla jaetaan leipää myös iltaisin. Jono oli kuulemma hemmetin pitkä. Eilen Le Bonkissa järjestettiin toiset Vasemmiston vaalibileet, joihin joutui jonottamaan toista tuntia. Kalliossa näkyi illalla porukkaa, jotka olisivat yrittäneet päästä mestoille, mutta luovuttivat ja jatkoivat iltaa Kalliossa fiilistelemällä vasureiden meininkiä.

Vihreille on tulossa kyytiä eikä varmasti vähiten Oden takia, vaan luottamus vanhaan hyvikseen Anni Sinnemäkeen on mennyt. Kyseessä on tietenkin Vihreitten hallitustoiminta. Hallitusneuvotteluista tihkunut julkiviestintä siitä, että jos Vihreät eivät toimi hallituksessa oikeiston pillin mukaan, niin takaisin ei ole tulemista sataan vuoteen, on tehnyt ehkä Vihreitten toiminnasta juuri niin selkärangatonta, mitä on nähty. Ensimmäiset viitteet tulivat Vihreitten hallitustaipaleen alkupuolella, kun jouduttiin kuuntelemaan päivähoitomaksujen nostamista puolustavia puheita, mutta varsinaisesti Vihreitten alamäki lähti uuden ydinvoimalan jälkeen alaspäin. Siitä asti mielipidemittaukset ovat näyttäneet trendinomaisesti vievän alaspäin. Muutama tuntemani Vihreitten ikikannattaja on kääntänyt kelkkansa näissä vaaleissa ja pistämässä äänensä Vasureille ja osa demareille.

Omasta puolestani Vihreitä saa vielä äänestää, mutta äänestäisin itse (jos olisi pakko äänestää Vihreitä) Eduskunnan ulkopuolisia ehdokkaita kuten Emma Karia tai Leo Straniusta. Jos heidän selkärankansa taipuu valitsemisensa jälkeen, niin se on heidän oma häpeänsä. Demarit lienevät päässeen jo jotenkin yli Lipposen aikaisesta uusliberalismistaan. Stadin piirissä pistäisin ääneni Thomas Wallgrenille.

Itse en ole ehtinyt vielä äänestämään, mutta olen jo päättänyt pistää oman ääneni Dan Koivulaaksolle. Vaalikoneissa on tullut myös mukavasti osumia Silvia Modigille, Kirsi Pihlajalle ja Katri Immoselle. Paavo Arhinmäki on myös loistava vaihtoehto.

Hyvillä fiiliksillä siis odotan ääntenlaskua. Tänään ajattelin käydä vähän jakamassa lisää vaalipropagandaa keskustassa sekä fiilistellä meille satavia ääniä. Seuraavissa kunnallisvaaleissa allekirjoittanut lienee olevan taas ehdolla, mutta näissä vaaleissa joudutte valitsemaan minua parempia ehdokkaita.

Muistakaa, että äänestäminen on oikeus, ei velvollisuus. Jos teidän on pakko äänestää, niin äänestäkää oikein tai nukkukaa. Mikään ei ole kauheampaa kuin protestiääni sellaiselle ehdokkaalle, jolla ei ole sydäntä.