Lanseerauspäivällä on merkitystä

Yhdysvalloissa on useita suosittuja päiviä, jolloin suuren budjetin elokuvat päästetään kiertoon. Yksi näistä päivistä on heinäkuun 4. päivä, eli maan itsenäisyyspäivä. Yhdysvalloissa myös päivämäärät kirjoitetaan käänteisessä järjestyksessä meidän tapaamme. Muistin tämän tosiasian, kun eräs odottamani elokuva ei olekaan tulossa tällä viikolla ensi-iltaan.

Suomessakin elokuvia pyritään tuomaan ensi-iltaan jonain merkityksellisenä päivänä. Meidänkin itsenäisyyspäivänä tuodaan elokuvateattereihin elokuvia ensi-iltaan, joko sattuman oikusta tai siksi, että odotetaan, että joku saapuisi silloin katsomaan kauan odottamaansa elokuvaansa. Miksei? Mutta eiköhän elokuvia kuitenkin mennä katsomaan silloin kun se on mahdollista? Meidän sosiaaliset rakenteemme eivät nähtävästi taivu samanlaiseen tapaan juhlia merkkipäiviä.

Ensiviikolla Helsingissä on olutfestivaalit, jonne ammattilaiset pääsevät jo päivällä maistelemaan oluita. Tarjolla on satoja eri merkkejä. Sinebrychoffkin on tuonut markkinoille Nikolain tumman lagerin. Tämä ehkä sopiikin suomalaiseen sosiaaliseen rakenteeseen paljon paremmin kuin mikään muu taideteos.

Olisikohan ehkä suomalaistenkin pien- ja suurpanimoiden mietittävä jokaiselle vuodelle uusi resepti? Tehdä jokaiselle vuodelle vuoden oma juhlaolut? Ensi-iltana voisi olla vaikka Vappu, Juhannus, Itsenäisyyspäivä, eri koulujen lukukausien avaus- tai lopetusjuhlat. Tämä voisi olla se juttu, jolla suomalainen olut alkaisi oikeasti kilpailemaan keskenään muullakin kuin hinnalla.

technorati transformers, Helsinki Beer festival, markkinat, lanseeraus, vappu, juhannus, suomalaiset dokauspäivät, olutsota, suomi, helsinki, yhdysvallat, ensi-illat, olut, festivaalit.

Äänettömällä huudolla Vaasaan

On taas huhtikuu ja vuosittaiset sytyfestarit, jotka järjestetään tänä vuonna Vaasassa. Ylioppilasteatterien kerma tuo parhaansa tai erikoisimmat paikalle.

Ilves-Teatterilta lähtee Panu Rantalaisen ohjaama "Äänetön huuto", Perhetragedia insestiepäilyistä. Jälleen kerran Ilves-teatteri tuo uuden kantaesityksen näyttämölle. Viime vuonna festareille osallistui jälleen kantaesitys, Maria "Maikki" Pohjolan ohjaama "Lähimmäisen rasite". Toissa vuonna minun ohjaama ja käsikirjoittama "Globaali uskomustiede". Kiitosta on annettu viime vuosina kiitettävästi ja nimenomaan koska on tuotu uusi näytelmä esiteltäväksi. Tulisikohan tänä vuonna jälleen kiitosta tästä? Se jää nähtäväksi.

Pääsenpä tapaamaan paikan päällä tovereitakin. Yksi on ilmoittautunut tulemaan oppaaksi paikan päällä. Kaverin kanssa emme ole koskaan tavanneet kasvotusten. Meitä yhdistää tällä hetkellä ainoastaan Vasemmistonuorten foorumi.

tagit: teatteri.