Jokakesäinen ylistys taiteelle ja kulttuurille, eli suomalainen kesäteatteri, on aloittanut toimikautensa. Tarjolla on ollut jo tähän mennessä Teatteri Poleemin Tee tilaa. Helsingin esityskausi on jo päättynyt, mutta teos on mahdollisesti mahdollista bongata Faces-festivaaleilla Karjaalla (2.-4.8).
Tulevana viikonloppuna Ilvesteatterin alaisuudessa toimiva Kumpulan metsäteatteri esittää suomalaisen laman uusintana (ensi-ilta 18.7.). Great Depressions Raisa Marjamäen, Viivi Kaakkisen ja Henriikka Himman käsikirjoittamana ja viimeksi mainitun ohjaamana. Marjamäki on jo toista kertaa kirjoittanut Kumpulaan esityksen. Aikaisemmin hänen kynästään on irronnut kehuttu Raamattu.
Perjantain jälkeen Loistoteatterin Vartiosaaren Robin Hood palaa uudelleen sinne minne se kuuluukin. Esitystä on ilmeisesti päivitetty ainakin näyttelijöiden osalta jonkin verran. Heikki Vilja ja Juho Itkonen nähdään edelleen Sakari Hokkasen ohjauksessa. Uutuuksia lienee Ninni Parviainen ja Matias Hasu.
Teatteri Beowulf taas tulee tarjoamaan poikkeuksellisesti kauhua kivinokan teatterillaan. Shakespearisti Joel Elstelän ohjaama Noita palaa elämään saa ensi-iltansa 25.7. Lavalla nähdään ainakin ohjaajan luottonäyttelijä Laura Karpasuo.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ilves-teatteri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ilves-teatteri. Näytä kaikki tekstit
keskiviikkona, heinäkuuta 16, 2008
Kesäteatteria taas tarjolla
Tagit
Heikki vilja,
ilves-teatteri,
joel elstelä,
juho itkonen,
kesä,
laura karpasuo,
loistoteatteri,
raisa marjamäki,
robin hood,
sakari hokkanen,
teatteri,
teatteri beowulf,
teatteri poleemi
lauantaina, helmikuuta 10, 2007
Pallo on pyöreä
Nyt on käynnistynyt toinen harjoitteluvaihe kolmesta Changemaker-verkoston tuottamasta Pallo on pyöreä -näytelmästä. Näytelmän nimi on työnimi, joka mahdollisesti jää sellaiseksi. Se ei ole kovinkaan mieleenpainuva, vaikkakin helppo muistaa nimen itsestään selvyyden takia.
Harjoitukset osuvat tietysti ikävästi vaalien alle, mutta niistäkin voi aina välillä nipistää aikaa muille harrastuksille. Ensimmäiset kohtaukset on nyt käyty lävitse ja maaliskuun 17.päivä mennessä pitäisi olla kaikki kohtaukset käyty lävitse. Sen jälkeen pidän pienen tauon kaikesta, ja tarkoitan ihan kaikesta.
Huhtikuu meneekin sitten ruuvatessa näytelmää kasaan.
Muita tulevia näytelmiä on Kim Remitzin ja Pekka Mattilan ohjaama Leiri-näytelmä Ilvesteatterilla. Kyseinen näytelmä sijoittuu, ah niin eksoottiseen Mosambikiin, ja käsittelee, ah niin dramaattista aihetta kuin, kehitysyhteistyötä. On siinä oikeasti inhimillinen, dramaattinen puolensakin. En vain tuottajana ole löytänyt sitä täkyä, millä näytelmää tulisi markkinoida. Teksti on hyvää, onhan sitä hiottu ja kirjoitettu uudestaan useamman tekijän voimin, vaikka lopullinen ja kaikki kunnia kuuluukin Kim Remitzille.
Kolmantena on tulossa maaliskuun lopulla Me olemme predikaatti -näytelmä, tietenkin Teatteri Poleemin tuottamana. Näytelmän ohjaaja Elina Kemppainen nyt pähkäilee, että mistä saisi lisää näyttelijöitä. Käsikirjoittajana haluaisin vielä hioa tekstiä (mikä viimeksi tarkoittaa kymmentä uutta liuskaa materiaalia).
Teatterissa on kuitenkin semmoinen sääntö, että näytelmät valmistuu aina, siis ihan aina. Oikeastaan teatterissa ei ole mitään ongelmia eikä haasteita, mutta inhimillinen tekijä saa vain koko tuotantokauden näyttämään siltä.
technorati Changemaker, Ilves-teatteri, Teatteri Poleemi, Kim Remitz, Pekka Mattila, Elina Kemppainen, teatteri, kehitysyhteistyö, poliittinen teatteri.
Harjoitukset osuvat tietysti ikävästi vaalien alle, mutta niistäkin voi aina välillä nipistää aikaa muille harrastuksille. Ensimmäiset kohtaukset on nyt käyty lävitse ja maaliskuun 17.päivä mennessä pitäisi olla kaikki kohtaukset käyty lävitse. Sen jälkeen pidän pienen tauon kaikesta, ja tarkoitan ihan kaikesta.
Huhtikuu meneekin sitten ruuvatessa näytelmää kasaan.
Muita tulevia näytelmiä on Kim Remitzin ja Pekka Mattilan ohjaama Leiri-näytelmä Ilvesteatterilla. Kyseinen näytelmä sijoittuu, ah niin eksoottiseen Mosambikiin, ja käsittelee, ah niin dramaattista aihetta kuin, kehitysyhteistyötä. On siinä oikeasti inhimillinen, dramaattinen puolensakin. En vain tuottajana ole löytänyt sitä täkyä, millä näytelmää tulisi markkinoida. Teksti on hyvää, onhan sitä hiottu ja kirjoitettu uudestaan useamman tekijän voimin, vaikka lopullinen ja kaikki kunnia kuuluukin Kim Remitzille.
Kolmantena on tulossa maaliskuun lopulla Me olemme predikaatti -näytelmä, tietenkin Teatteri Poleemin tuottamana. Näytelmän ohjaaja Elina Kemppainen nyt pähkäilee, että mistä saisi lisää näyttelijöitä. Käsikirjoittajana haluaisin vielä hioa tekstiä (mikä viimeksi tarkoittaa kymmentä uutta liuskaa materiaalia).
Teatterissa on kuitenkin semmoinen sääntö, että näytelmät valmistuu aina, siis ihan aina. Oikeastaan teatterissa ei ole mitään ongelmia eikä haasteita, mutta inhimillinen tekijä saa vain koko tuotantokauden näyttämään siltä.
technorati Changemaker, Ilves-teatteri, Teatteri Poleemi, Kim Remitz, Pekka Mattila, Elina Kemppainen, teatteri, kehitysyhteistyö, poliittinen teatteri.
perjantaina, huhtikuuta 07, 2006
Äänettömällä huudolla Vaasaan
On taas huhtikuu ja vuosittaiset sytyfestarit, jotka järjestetään tänä vuonna Vaasassa. Ylioppilasteatterien kerma tuo parhaansa tai erikoisimmat paikalle.
Ilves-Teatterilta lähtee Panu Rantalaisen ohjaama "Äänetön huuto", Perhetragedia insestiepäilyistä. Jälleen kerran Ilves-teatteri tuo uuden kantaesityksen näyttämölle. Viime vuonna festareille osallistui jälleen kantaesitys, Maria "Maikki" Pohjolan ohjaama "Lähimmäisen rasite". Toissa vuonna minun ohjaama ja käsikirjoittama "Globaali uskomustiede". Kiitosta on annettu viime vuosina kiitettävästi ja nimenomaan koska on tuotu uusi näytelmä esiteltäväksi. Tulisikohan tänä vuonna jälleen kiitosta tästä? Se jää nähtäväksi.
Pääsenpä tapaamaan paikan päällä tovereitakin. Yksi on ilmoittautunut tulemaan oppaaksi paikan päällä. Kaverin kanssa emme ole koskaan tavanneet kasvotusten. Meitä yhdistää tällä hetkellä ainoastaan Vasemmistonuorten foorumi.
tagit: teatteri.
Ilves-Teatterilta lähtee Panu Rantalaisen ohjaama "Äänetön huuto", Perhetragedia insestiepäilyistä. Jälleen kerran Ilves-teatteri tuo uuden kantaesityksen näyttämölle. Viime vuonna festareille osallistui jälleen kantaesitys, Maria "Maikki" Pohjolan ohjaama "Lähimmäisen rasite". Toissa vuonna minun ohjaama ja käsikirjoittama "Globaali uskomustiede". Kiitosta on annettu viime vuosina kiitettävästi ja nimenomaan koska on tuotu uusi näytelmä esiteltäväksi. Tulisikohan tänä vuonna jälleen kiitosta tästä? Se jää nähtäväksi.
Pääsenpä tapaamaan paikan päällä tovereitakin. Yksi on ilmoittautunut tulemaan oppaaksi paikan päällä. Kaverin kanssa emme ole koskaan tavanneet kasvotusten. Meitä yhdistää tällä hetkellä ainoastaan Vasemmistonuorten foorumi.
tagit: teatteri.
Tagit
festivaalit,
ilves-teatteri,
panu rantalainen,
syty,
teatteri,
vaasa,
äänetön huuto
sunnuntai, maaliskuuta 12, 2006
Kuolema lavalla
Eilen oli Ilves-teatterilla Äänettömän huudon viimeinen esitys Helsingissä. Vielä on vierailuesitys Vaasassa syty-festareilla. Mahdolliset lisäesitykset on elokuussa, siltä varalta, että esitys pitää lämmittää Seinäjokea varten.
Toukokuussa on Ilves-livekset. Siellä esitetään myös kolme vuotta työn alla ollut esitykseni Kuolema lavalla.
Traileri:
Hyvää päivää (katsoo kelloa) vai pitäiskö sanoa hyvää iltapäivää? (tolkuttomasti naurua)
Onks täällä kuuma vai onks mulla kuumetta? (taas mielettömästi naurua)
Vuotaaks mun nenä vai vuotaaks mulla perä? (ylöisö on ihan pähkinöinä)
Olis hauskaa, jos yleisö olis pelkkiä pähkinöitä - tai sitten banaaneina, crowd goes bananas (ne ei pysty hillitsee itseään).
Eilen oli myös ESVN:n pikashakkiturnaus. Pokaalia lähdin hakemaan, koska piti olla todisteita, että olin siellä. Kuvat ei riitä. Tuli B-sarjan (amatöörit) II-sija (eli viides sija). Heinäkuussa on shakin sm-kisat. Paikalla muodostui jo alustavasti joukkue. Ehdotin nimeksi VasemmistoIntelligenstin Shakkikerhoa. Lyhenne olisi luonnollisesti VISki. Ehkä siellä sitten lisää pokaaleita. Pokaalista olut maistuu paremmalta. Testattu käytännössä, nyt pokaaleja on vain liian vähän, jotta voisi järjestää bileet ja tarjota kaikille juotavaa.
tagit: teatteri, huumori, järjestötoiminta.
Toukokuussa on Ilves-livekset. Siellä esitetään myös kolme vuotta työn alla ollut esitykseni Kuolema lavalla.
Traileri:
Hyvää päivää (katsoo kelloa) vai pitäiskö sanoa hyvää iltapäivää? (tolkuttomasti naurua)
Onks täällä kuuma vai onks mulla kuumetta? (taas mielettömästi naurua)
Vuotaaks mun nenä vai vuotaaks mulla perä? (ylöisö on ihan pähkinöinä)
Olis hauskaa, jos yleisö olis pelkkiä pähkinöitä - tai sitten banaaneina, crowd goes bananas (ne ei pysty hillitsee itseään).
Eilen oli myös ESVN:n pikashakkiturnaus. Pokaalia lähdin hakemaan, koska piti olla todisteita, että olin siellä. Kuvat ei riitä. Tuli B-sarjan (amatöörit) II-sija (eli viides sija). Heinäkuussa on shakin sm-kisat. Paikalla muodostui jo alustavasti joukkue. Ehdotin nimeksi VasemmistoIntelligenstin Shakkikerhoa. Lyhenne olisi luonnollisesti VISki. Ehkä siellä sitten lisää pokaaleita. Pokaalista olut maistuu paremmalta. Testattu käytännössä, nyt pokaaleja on vain liian vähän, jotta voisi järjestää bileet ja tarjota kaikille juotavaa.
tagit: teatteri, huumori, järjestötoiminta.
Tagit
esvn,
huumori,
ilves-teatteri,
järjestötoiminta,
kilpailu,
kuolema,
pikashakki,
shakki,
sm,
teatteri
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)