Sitoumukset ja vastuut

"Valta korruptoi ja täydellinen valta korruptoi täydellisesti."

Mie en tiedä kirjoitanko nyt vain väärin vai olenko "aistinut tilanteen valistuneesti". Tässä on muutaman vuoden aikana kehittynyt kyky nähdä lobbauskoneen toimivuus, koska olen itsekin osallistunut sellaisiin. Olen käyttänyt puheenvuoroja sellaisten mielipiteiden ja henkilöiden puolesta, jotka eivät ole itseään viittinyt tahria tai ottaa vastuuta. Olen myös jättänyt sanomatta asioita, koska se voisi vaikeuttaa itse asiaa tai henkilövalintaa. Minua on joskus lobattu ennen päätöksentekoa harkitsemaan toimintatapoja.

Aion edelleenkin tehdä sellaista. Olen pyrkinyt ja toivottavasti onnistunut myös irtisanoutuessani näistä blokeista asian rauettua tai edettyä. Joku saattaa kokea minuakin kohtaan antipatioita ajettuani (omasta mielestäni) tärkeitä asioita tai käyttäessäni sitä yhtä ääntä yhden henkilön puolesta. Toisten ihmisten antipatiat voivat aiheuttaa minussakin antipatioita toisia henkilöitä kohtaan.

"Tyhmät päätökset pitäisi kieltää."

Kannatin Tampereella (2005) Laura Tuomista Vasemmistonuorten puheenjohtajaksi ja Helsingissä (2006) Kirsi Pihlajaa ESVN:n puheenjohtajaksi. Pidin molempien puolesta puheenvuoron sekä lobbasin ihmisiä äänestämään ehdokkaita ennen vaaleja. Ennen Tamperetta myös Arhinmäki harkitsi jatkoa. Toin tämän esille soitellessani ihmisiä läpi. En ollut Paavo Arhinmäkeä, Saila Ruuthia tai Jussi Saramoa vastaan. Minulla on ollut kahta henkilöä (ei edellä mainittuja) kohtaan antipatioita, mutta molemmat ovat kadonneet tutustuttuani henkilöihin paremmin. Olen kuitenkin tuonut antipatiani esille joissain tilaisuuksissa.

Tein yhden päihdepoliittisen aloitteen Järvenpäässä (2007) ja pidin puheenvuoron sen puolesta. Kannatin myös aloitteita sekä tein muutosesityksiä aloitetyöryhmän esityksistä. Kannatin jokaista muutosta henkilötyöryhmän esityksiin, mutta en tehnyt itse yhtään muutosta siitä huolimatta, että olin itse pyrkimässä hallitukseen.

Toimiessani Kirsin sijaisena Etelä-Suomen Vasemmistonuorten (2006) varapuheenjohtajana kannatin työntekijävalintoja tehdessäni tiettyä henkilöä erityisesti. Toin omat preferenssini esille ennen äänestystä. Eri henkilö valittiin. Se harmitti, mutta en pyrkinyt vaikeuttamaan työntekijän työtä.

Olin ehdolla ESVN:n puheenjohtajaksi tänä vuonna. Havaitsin lobbauskoneen toimineen yhden yön aikana erittäin hyvin. En ollut kuitenkaan loukkaantunut. Vaalien mustaa hevosta olisin itsekin kannattanut. Täydellistä puheenjohtajaa ei tule ikinä löytymään ja nykyinen on joutunut jo kohtaamaan samoja ongelmia kuin minäkin. Se ei ole mikään kiitollinen nakki.

Pahin vihollinen luottamustoimia hoitaessa on henkilö itse. Luottamustöihin liittyy paljon sellaista tehtävää, mistä ei pysty selviämään yksin. Siksi on tärkeää, että järjestössä toimii henkilöitä, jotka auttavat ja tukevat toisiaan myös niissä "väärissä mielipiteissä". Silloin on avuksi, jos ei yritä tahallaan ymmärtää muitten mielipiteitä väärin. Ärsyttäähän se kun kärki ei osu. Silloin yritän ilmaista asian uudelleen.

Hiljaisuus tulkitaan myöntymisen merkiksi usein, mutta aina se ei ole sitä.

"En välttämättä ole kanssasi samaa mieltä, mutta olen valmis kuolemaan, jotta saat sanasi sanottua."

Vasemmistonuorten hallitus valitsi itselleen pääsihteerin järjestäytymiskokouksessaan. Kannatin erästä henkilöä sekä lobbasin muutamaa hallituksen jäsentä äänestämään hänen puolesta. Tulos oli harmillinen lobbaamani henkilön puolesta, mutta hallitus saa valita kenet haluaa. Näin se saa tehdä myös valitessaan järjestölle uutta järjestö- ja koulutussihteeriä. Valinta ei tule silloinkaan olemaan helppo.

Loppuun Arhinmäen ajatuksia: