Viime viikon kysymys koski Tehyn joukkoirtisanoutumisia. Tällä kertaa ääniä tuli 26, joista 84% asettui kannattamaan työtaistelutoimenpidettä. 7 prosenttia ei kiinnostanut koko homma ollenkaan. 6 prosenttia ei kannattanut työtaistelutoimenpidettä, joista puolet oli sitä mieltä, että olisi kannattanut harkita.
Tämän viikon kysymys on todella helppo. Kyseessä on tekijänoikeuksien, vapaan sivistyksen ja vapaan tiedonvälityksen välinen ristiriita.
Tekijänoikeuksien taloudellisessa puolessa on kyse teoksen tekijöiden toimeentulosta. Tekijänoikeuslain yksi tarkoitus on turvata tekijöille tuloja heidän teostensa kaupallisesta käytöstä. Tämän lisäksi epäkaupalliseen puoleen on tehty tarkennuksia, joissa säädetään mm. epäkaupallisissa, mutta julkisissa yhteyksissä tehtävistä esityksistä. Respektioikeudesta, eli tekijän oikeudesta sanoa, että tämä on minun tekemä, on harvemmin puhuttu. Tekijänoikeudethan voivat siirtyä tietyissä teoksissa, kuten ohjelmistoissa, työsuhteen mukana suoraan työnantajalle. Tämä koskee myös tieteentekoa ja tieteellisiä sovelluksia. Voisi sanoa, että perinteisillä taiteilijoilla on paljon paremmin turvattu oikeudet teoksiinsa suhteessa muihin tekijöihin.
Tekijänoikeudet käsittelevät myös toimittajien työtä. Ulkomailta ostetuissa uutisissa, muut mediat, kuin ostaja, eivät saa esittää uutista kuin vasta vuorokauden kuluttua ostotapahtumasta. Rajaus on pieni, mutta päivittäistä uutistyötä tekeville merkittävä. Vitsinä voitaisiin sanoa, että kuka nyt haluaisi lukea eilisiä uutisia, kun suurin osa päivittäisestä uutisoinnista on aikaisempien päivien kertausta sekä viimeisimmän käänteen nostamista uutisen uutisosioksi.
Tekijänoikeudet taiteilijan toimeentulona menettää kuitenkin perusteensa siinä vaiheessa, kun kiinnitetään huomiota, tekijänoikeuden säilyvyyteen. Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta taiteilijan kuoleman jälkeen. Tällöin tekijänoikeudet siirtyvät jälkeläisille. Tässä ei kuitenkaan ole enää kyse taiteilijan toimeentulosta.
Yhtenä huomiona on myös syytä miettiä sivistystä. Jos sivistykseen kuuluu kulttuurin tuntemus, niin kaikki eivät ole tasa-arvoisesti oikeutettua sivistykseen. Kirjastolaitoksemme on kuitenkin yksi tärkeimmistä vapaan sivistyksen turvaajista. Kirjastolaitos tarjoaa kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, yms. vapaasta välitettäväksi. Korvauksena tästä maksetaan kuitenkin tekijöillekin pieniä summia toimeentuloksi.
Internet, joka on mullistanut kaiken, kuitenkin pakottaa ratkaisemaan monia ongelmallisia kysymyksiä. Kaikessa laajuudessaan verkko kykenee tarjoamaan kaikkea inhimillistä materiaalia minne tahansa jaettavaksi. Blogit, osana mediamaailmaa, ei paljon kunnioita muiden uutistalojen ostettuja uutisia, vaan kokoavat niitä, mistä tahansa päin maailmaa toimitettuna ja käännettynä, ja usein ilmaiseksi. Toisaalta blogit eivät välttämättä olekaan kotimaisen lainsäädännön piirissä siinä mielessä, että esimerkiksi vaikka tätäkin blogia esitetään suomeksi, lähinnä Suomessa asuville, niin konkreettisesti tämän alustan koodi ja serveri on ihan jossain muualla. En edes tiedä missä.
Internetin kautta on myös saatavilla kirjoja, elokuvia, musiikkia, yms. joko maksua vastaan tai ilmaiseksi. Lainsäädäntö ei kuitenkaan tunnista kaupallisissa oikeuksissa eroa kaupallisen ja epäkaupallisen piratismin välillä. "Piraattiliike" on kuitenkin immateriaalisia oikeuksiakin vanhempaa perua. Liikkeen voidaan katsoa alkaneen jo 300 vuotta sitten kun munkit kopioivat teoksia käsin tai sen jälkeen kun painokone keksittiin. Tänä päivänä en ole ihan niin varma, että jos esimerkiksi Isaac Newton vasta kehittelisi lakejaan, voitaisiinko niiden laskea kuuluvan tekijänoikeuksien piiriin?
Heittäkää kuitenkin tännekin ideoita, jos nuo gallup-kysymykset ovat liian raakileita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti