sunnuntaina, heinäkuuta 30, 2006

Pysyvätkö välinpitämättömät vielä uskollisina?

Ystäväni ja toverini Eetu Komsi käyttää eräällä nettifoorumilla signaturea: "Ystävistä on tullut vihollisia, vihollisista ystäviä, mutta välinpitämättömät ovat pysyneet uskollisina."

Full Metal Jacketissa on kohtaus, jossa hieman Vietnamin sotaan kyllästynyt sotilastoimittaja kertoo siviilitoimittajalle, että "liity armeijaan, pääset kiertämään maailmaa, tapaamaan eksoottisia ihmisiä ja tappamaan ne."

Viime maanantaina Israelin sotatoimien vastaisessa mielenosoituksessa huudettiin: "Vietnam eilen, Palestiina tänään". Yhtä hyvin olisi voitu huutaa "Darfur eilen, Palestiina tänään."

Jotkut ihmiset eivät ole menettäneet kykyään kokea empatiaa toisia ihmisiä kohtaan. Tämä antaa hieman toivoa siitä, että jotain saataisiin aikaan, että sodat voitaisiin lopettaa. Toisaalta elämä olisi helpompaa, jos olisi vain välinpitämätön. Kunnioitin joskus ulkoministeri Erkki Tuomiojaa (sdp.), joka on voinut ladata aika koviakin väittämiä. Vuosia sitten hän ihmetteli, että miten kansakunta, joka on kokenut niin kovia, voi kohdella toista kansakuntaa samalla tavalla. Silloin elettiin toisen intifadan alkua ja "Syyskuun 11." tarkoitti Chilen sotilasvallankaappausta. Silloin hän joutui puhutteluun, joka johti hänen anteeksipyyntöön siitä, että sen aikaista Sharonin johtamaa Israelin hallitusta nähtiin verrattavan natseihin.

Tänään Erkki Tuomiojakäyttää mieluummin Eu:n nimissä fraaseja, että toivottavasti osapuolet ei tapa liikaa viattomia tai yrittäisi ainakin välttää jollain tavalla, jos mahdollista, ei ole pakko, siviilikohteita. Näin se maailma kääntyy ja sankarit kuolee.

Bill Hicks ihmetteli omana elinaikanaan sitä, että miten ne hyvät menevät aina ekana.

Janis Joplin, dead. Jimi Hendrix, dead. Jim Morrisod, dead. Elvis Presley, dead. John F. Kennedy, dead. Ronald Reagan, wounded. Three cancers and an assasination attempt and the bastard is still kicking.

Toivossa on hyvä elää. Siellä missä on toivoa, on elämää. Lähi-Idässä toivo on sammumassa. Kun toivo sammuu, mitä tapahtuu elämälle? Omalle tai muiden? Ihmisten välinen kunnioitus katoaa. Kaikenlaiset moraaliset kahleet, joilla vapaaehtoisesti voimme kahlita itsemme pyrkiessämme parempaan, katkeavat. Ihminen vapauttaa pedon sisällään. Lopulta kaikki käyvät sotaa toisiaan vastaan, kunnes voi olla vain yksi.

Huomenna osoitetaan jälleen mieltä Israelin sotatoimia vastaan, vaaditaan Eu:lta toimia, vaaditaan Suomelta toimia. Kiasmalle kerääntyy kello 17.00 sellaisia ihmisiä, jotka pitävät yllä vielä toivoa, että sodat voidaan lopettaa. Kääntämällä yleinen mielipide Lähi-Idässä ja Lähi-Idän ulkopuolella sodat voidaan lopettaa. Ei sitä tee kenraalit vaan rauhan aktivistit.

Kaukainen Suomikin voi olla vahva propaganda-ase niille rauhan aktivisteille, jotka haluavat lopettaa vihan ja sodan Israelissa, Libanonissa ja Palestiinassa. Kuvat, jotka saavuttavat siellä ihmisten tietoisuuden, voi olla se pieni kivi, josta syntyy lumivyörö, joka hautaa aseet ja pedon.

Kiitokset Eka binille tästä koodista:

boycott israel
Boikotoi tällä Ean-koodilla alkavia tuotteita.

tagit: politiikka, filosofia.
technorati: , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

2 kommenttia:

Itse-oppinut dosentti kirjoitti...

En nyt aivan ymmärtänyt. En vieläkään ole lähtenyt kannattamaan Israelin hallitusta tai Hizbollahia.

Onko olemassa vielä jokin salainen faktio, jonka puolella olen? Baijerin valaistuneet?

Itse-oppinut dosentti kirjoitti...

O.h.i.a.l: pitää paikkaansa. Olen avoimesti Israelin sotatoimia vastaan, mutta en vastusta Israelin oikeutta olemassaoloon.