Työnantaja palkkaa nuoren, tietämättömän naisen. Palkkaa hänelle maksetaan alle työehtosopimuksen. Työnantaja valittaa liitoista, että ”ne ajaa vain johtajiensa etuja”. Kenen etua työnantajan luulet ajavan? Kun työntekijä tulee tietoiseksi, että hänelle on maksettu palkkaa liian vähän, pomo sovittelee asian hänen kanssa ja maksaa työntekijälle vähän ekstraa. Liittoa ei tarvittu ja kaikki hyötyi, mutta työntekijän poliittinen tietoisuus on kasvanut. Työntekijä savustetaan ulos tavalla tai toisella. Uusi palkataan ja tälle maksetaan jälleen alle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Kuulostaako tutulta? Näkyykö tässä jokin kaava?
Työntekijöiden on taisteltava jatkuvasti ahneita työnantajia vastaan. Sellaisissakin työpaikoissa, joista nyt ei ole niin väliä, koska ne on vain ”väliaikaisia”. Taistelemalla siellä, ei taistele pelkästään oman työsuhteesi puolesta vaan myös jälkeen tulevien asemasta. Se on sitä solidaarisuutta työläisiä kohtaan. Yleissitovan työehtosopimuksen rikkomisesta on tehtävä rikos, josta yritykselle/yrittäjälle annetaan sanktioita eli sakkoja ja korvauksia työntekijälle. Jatkuvasta työehtosopimuksen rikkomuksesta voidaan katsoa yrityksen jo toimivan niin johdonmukaisesti, että yritys on laitettava liiketoimintakieltoon tai se on sosialisoitava työntekijöille tai heidän puuttuessa valtiolle tai kunnalle tai jollekin muulle yleishyödylliselle järjestölle.
tagit: politiikka
3 kommenttia:
Työehtosopimusten, niin normaalisitovien kuin yleissitovienkin, rikkominen on Suomessa laitonta (ks. työehtosopimuslaki). Näin on asia ollut jo vuosikymmenten ajan. Työehtosopimuksia varten on ihan oma tuomioistuinkin, työtuomioistuin. Olisi ennen bloggaamista ihan hyvä perehtyä perusasioihin kirjoitusaiheesta.
Ongelma ei siis ole tässä, vaan siinä, etteivät työntekijät vie tällaisia asioita (esim. työehtosopimusta alempia palkkoja) eteenpäin liitoihinsa, jotka voisivat viedä ne työtuomioistuimeen. Ongelmallista on myös se, että monilla, erityisesti akateemisilla aloilla, ei ole työehtosopimusta lainkaan, eikä näin ollen esimerkiksi minimipalkkaa.
Tunnen kyllä asian. En ollut kyllä riittävän tarkka ilmaisusta.
Tarkoitin, että työehtosopimuksen rikkominen tulisi olla rikoslain mukaan rangaistava teko tai siitä olisi seurattava muutakin kuin myöhästyneiden palkkasaatavien maksaminen. Sakottaminen voisi tulla kysymykseen tämmöisissä tilanteissa samoin kuin liiketoimintakielto.
Työehtosopimusrikkomuksista säädetään työsopimuslaissa, joka kaipaisi siis tarkennuksia, koska lakia sovelletaan "huonosti". Työtodistusten ja kirjallisten irtisanomisilmoitusten laiminlyönnistä ei seuraa muuta kuin huomautus työnantajalle.
Jatkuva matalien palkkojen maksaminen ei johda liiketoimintakieltoon. McDonaldsilla oli viime vuosikymmenen lopulla maksettu tietoisesta alempaa palkkaa. Strategia oli, että maksetaan oikea palkka kaikille, jotka sitä vaativat ilman oikeudenkäyntiä. Siellä oli laskettu, että se tulisi näin halvemmaksi.
Tähän pitäisi mielestäni puuttua ja asettaa kovempia seuraamuksia sellaisille työnantajille (joita toivottavasti ei ole paljon), jotka tietoisesti rikkovat yleissitovia työehtosopimuksia parantaakseen kannattavuutta.
Joku muukin on seuraamassa näköjään perässä.
Ylen uutinen: SAK: Palkankorotuksista tulossa kova vääntö
Lähetä kommentti