Miten Helsingin kunnallisvaaleja rahoitettiin vuonna 2004

Vasemmistoliittolainen kunnallisvaaliehdokas Reko Ravela on koonnut yhteen edellisten kunnallisvaalien rahoitustietoja vuodelta 2004. Kokoomuksen käyttämät varat ovat suuremmat kuin millään muulla puolueella yhteensä. Kokoomuksen valtuutetut ovat käyttäneet yhteensä 253099,35 euroa kunnallisvaaleihin ja jokainen kokoomuslainen valtuutettu on käyttänyt keskimäärin varoja 9374,05 euroa.

Koska Ravela on koonnut tiedot Olli Sademiestä (Perussuomalaisten varavaltuutettu ei ole jättänyt ilmoitusta ollenkaan) lukuunottamatta keskusvaalilautakunnalta, on tiedot täysin valtuutettujen rehellisyyden varassa. Esimerkiksi Jan Vapaavuori on saanut lahjoituksina 12000 euroa, mutta on täysin hänen oman rehellisyytensä varassa, onko yksikään lahjoitus ollut suurempi kuin lain ilmoitusvelvollisuuteen kuuluva 1700 euroa.

Vasemmistoliittolaisten valtuutettujen käyttämät kampanjakulut olivat edellisissä kunnallisvaaleissa noin 20000 euroa eli 10 prosenttia siitä, minkä kokoomuslaiset valtuutetut ovat käyttäneet kampanjointiin yhteensä. Kaikkien tehokkaiten on kuitenkin toiminut SKP:n lista. SKP:n ainoa valtuutettu Yrjö Hakanen käytti kampanjakuluihinsa yhteensä hieman yli 1000 euroa omia varojaan.

Syytä on kuitenkin panna merkille, että monia kuluja ei voida laskea mukaan, koska esimerkiksi puoluejärjestöt tai vastaavat tahot saattavat omatoimisesti tukea jonkun ehdokkaan ilmoittelua. Talkootyötä on vaikea mitata rahassa, vaikka ajan henkenä tuntuukin olevan, että kaikki pitäisi mitata rahassa.

Yksi merkille pantava seikka on Vihreiden valtuutettujen kampanjakulut ja rahoitus. Vaikka Vihreät saavat erittäin vähän lahjoituksia kampanjoihinsa, varsinkin jos puolueen valtuutettuja verrataan kokoomuslaisiin valtuutettuihin, käyttivät Vihreiden valtuutetut kokonaisuudessaan yli 50000 euroa kampanjaan, joista suurin osa oli omia varoja. Anni Sinnemäki, Pekka Haavisto, Otto Lehtipuu ja Minerva Krohn onnistuivat käyttämään kaikkia omia varojaan yli 5000 euroa. Krohnin kunniaksi on oman varakkuutensa lisäksi myös mainittava hänen tarkka erittelynsä lahjoituksista: Kai Krohnilta 500 euroa, Anni Sinnemäeltä 13 euroa, Vappu Rantalaiholta ja Matti Karppelinilta 200 euroa, Hannes Mäntyrannalta 9 euroa ja Vihreät naiset ry:ltä 250 euroa.

Edellinen oma kunnallisvaalikampanjani koostui 20 euroa tuottaneesta talkootyöstä sekä Vasemmistonuorten printterin käytöstä.

Pakkotyölaki hallituspuolueiden näkökulmasta

Jokaisella neljästä hallituspuolueesta on oma näkemyksensä pakkotyölaista, jota myös potilasturvallisuuslaiksi kutsutaan. Koska Keskustan mielipiteistä on vaikea ottaa selvää, niin on hyvä esitellä hallituspuolueista ne, jotka julkaisevat ajankohtaisista asioista netissä tietoa. Ne hallituspuolueet, jotka tässä on esiteltävinä ovat myös ainoat, jotka eivät ole ilmoittaneet tulostaan huomiseen mielenosoitukseen.

Kokoomuksen Jyrki Katainen on sitä mieltä, että lain ainoa tarkoitus on turvata perustuslaillinen oikeus elämään. Katainen pelkää, että jos kaikille maksetaan palkankorotuksia saattaa menot nousta miljardiin euroon. Katainen kritisoi "joidenkin" ajatusta hyvien vuosien tuomien verotulojen käyttämisestä kuntien palveluntuotantoon velanmaksun sijaan. "Se suistaisi valtiontalouden pois raiteiltaan."

Jyrki Kasvi ja Anni Sinnemäki ovat kirjoittaneet blogeihin pakkotyölaista. Sinnemäen kirjoitus on neutraali ja muistuttaa enemmän lehtien uutisointia kuin kannanottoa. Sinnemäki kuitenkin tekee hieman eroa Kataiseen kannattamalla sekä lakia että palkankorotuksia. Kasvi kirjoittaa samoista asioista ja osa teksteistä näyttää olevan sanamuotojen ja esimerkkien kautta varsin samanlaisia. On siis syytä olettaa, että hallituspuolueilla on yhteinen tiedotusstrategia siitä, mistä puhutaan ja mistä ei puhuta.

Afganistanin operaatio on muuttunut sodaksi

Muistaako kukaan missä vaiheessa Afganistanin operaatio muuttui täysipäiväiseksi sodaksi? Sinne lähti kymmenistä maista rauhanturvaajia syrjäyttämään Talebanin vallasta, vangitsemaan Osama Bin Ladenia sekä rakentamaan maata uudestaan. Tämän lisäksi naisten vapauttamista on pidetty vilpittömänä tavoitteena.

Näistä tavoitteista ehkäpä Talebanin syrjäyttäminen vallasta on päässyt pisimmälle. Nyt meidänkin joukot ovat kouluttaneet Afganistaniin joukkoja, jotka rikkovat ihmisoikeuksia eikä edes suomalaiset rauhanturvaajat viitsi puuttua peliin. Kukaan ei varmasti toivo, että Taliban palaisi takaisin valtaan, mutta ei se tarkoita, että Afganistanin operaatiota voidaan pitää minään ihmisoikeusvoittona. Sota on raakaa ja sellaisessa Suomi on nyt mukana.

Ehkäpä tästä voisi ottaa opikseen, että kannattaa harkita minkälaisiin "rauhanturvaoperaatioihin" ja "jälleenrakennustehtäviin" Suomi lähtee mukaan. Afganistanissa ei ole kyse kummastakaan, eikä suomalaiset joukot erotu mitenkään edukseen paikallisten silmistä.

Jyri Häkämiehen puheet "kanttiinitehtävistä" luopumisesta ja tositoimiin osallistumisesta saattavat olla vihjeitä siitä, mitä on tulossa. Jos Suomi haluaa päästä todellisiin sotatoimiin mukaan Afganistan tarjoaa jo nyt siihen hyvän mahdollisuuden. 100 000 kalashnikovin vieminen maahan saattaisi hieman tasoittaa paikallisten voimien mahdollisuuksia pärjätä miehittäjiä vastaan. Ennestään tehdyt jatkuvat ilmapommitukset, joiden tarkkuus voidaan helposti kyseenalaistaa, eivät millään tavalla paranna ISAF-joukkojen kuvaa jälleenrakentajana.

Tämä ei kuitenkaan ole toivottava skenaario. Jos jollain tavalla halutaan Afganistania tukea niin Punainen puolikuu ja muutama muukin paikallinen humanitääristä apua tarjoava järjestö varmasti ottaisi vastaan varoja, jotta afganistanilaiset saisivat maksutonta terveydenhuoltoa, ilmaista koulutusta ja mahdollisesti jopa pääsisivät itse päättämään, minkälaista maata he haluavat rakentaa.

Jotta Suomen eduskunta pääsisi käymään kunnollista julkista keskustelua tästä, olisi uusi puolustuspoliittinen selonteko saatava mahdollisimman nopeasti valmiiksi. Puolustuspoliittinen selonteko on julkinen paperi, jossa selvitetään Suomen turvallisuustilannetta että sotilasoperaatioita, joihin Afganistanin operaatio varmasti kuuluu. Selonteko voisi ehkä raottaa myös minun kaltaisille tavallisille pulliaisille, että millä tavalla esimerkiksi ilmapommitukset (joihin Suomi ei osallistu, vaan ne muut ISAF-maat) liittyvät maan jälleenrakentamiseen.

Paavo Arhinmäki kritisoi hallitusta ja erityisesti Jyri Häkämiehen ja Jyrki Kataisen lausuntoja aiheesta. Arhinmäen mielestä olisi syytä miettiä, josko Suomi voisi toimia rauhanturvaajana paremmin esimerkiksi Darfurin operaatiossa.

Hyvät uutiset

Ajattelin loppuun kirjoittaa kumminkin jotain miellyttävääkin. Vihreiden mukana olo hallituksessa saattaa sisältää sellaisiakin ulottuvuuksia, että hallitukselta saattaa tulla jotain hyvääkin ulos. Anni Sinnemäki kertoi Helsingin Sanomien mukaan, että Vihreät haluaisivat poistaa dieselin "käyttöveron". Tämä siirtäisi ympäristöverojen painopistettä hieman parempaan suuntaan. Jussi Saramon blogissaan kirjoittamaan kritiikkiin on vastattu. Saramon kommenttiosastolla Vesa Saarinen oli pahastunut kritiikistä.

Yhdysvaltojen youtube-väittely on mahtava spektaakkeli

Yhdysvalloissa pidettiin demokraattien presidenttiehdokasehdokkaiden väittely youtuben välityksellä menevällä viikolla. Vallankumouksellinen idea on toteutettu ensimmäistä kertaa maailman historiassa. Tästä väittelystä uutisoi Hesarikin. Väittely, jossa ihmiset voivat esittää kysymyksiä politiikoille. Ne äänitetään jopa etukäteen. Ehdokkaat kaiken lisäksi vastailevat näihin kysymyksiin. Erikseen on olemassa vielä paneeli, jossa äänestetään siitä, kuka puhuu parhaiten. Tämä väittely esitettiin kaiken lisäksi vielä telkkarissa.

Taustalla on siis se, miten poliitikot ovat alkaneet käyttämään nettipalveluita kampanjoissaan.

Daily Show raportoi:



Loppuun vielä jotain täysin asiaan liittymätöntä, kaikilla tavoilla asiaan liittymätöntä:



Perään vielä pari asiaan millään tavalla liittymätöntä linkkiä:
Anni Sinnemäen irc-gallerian sivut
Anni Sinnemäen myspace-sivu